Toisen yleisen Suomen Työläisnaisten edustajain kokouksen Pöytäkirja.

Kokous pidetty Turussa heinäkuun 17 - 19 p:nä 1902.


1. Kokouksen alkutoimet.

1. Kokouksen avaminen ja edustajat.

Toinen yleinen Suomen työläisnaisten edustajain kokous, joka pidettiin Turussa Heinäk. 17 - 19 p:nä 1902, alkoi torstaina 17 p:nä k:lo 9 a. p. Turun Työväenyhdistyksen talolla. Yhdistyksen juhlasali oli yksinkertaisesti koristettu, jossa kokousta pidettiin.
Kun edustajat olivat saapuneet, lausui allekirjoittanut heidät tervetulleeksi Turun työväen Naisyhdistyksen nimessä seuraavin sanoin: "Kunnioitettavat Suomen työläisnaisten edustajat! Minulla on täten kunnia lausua teidät, Suomen työläisnaisten edustajat tänne tervetulleeksi suureen työhön, jonka tarkoituksena ja samalla päämääränä on työläisnaisten kohottaminen, työläisluokan kohottaminen ja samalla koko kansamme ja ihmiskunnan kohottaminen: valoon vapauteen.
Olemme jokainen huomanneet kun olemme seuranneet, mitä meidän työväenasian harrastajain piirien ulkopuolella sanotaan työstämme valon ja vapauden eteen. - Meitä soimataan, parjataan. Meille ollaan kylmäkiskoisia. Sanotaan meidän vaativan mahdottomia. Me olemme yltiöpäitä, kunnottomia, arvostelukyvyttömiä ja mitä muuta kaikkea meille sanotaan, mutta suureen päämaaliin taistelija ei pahene parjauksista. Se vain virkahtaa parjaajalle hiljaa sydämessään: anna heille anteeksi eivät he tiedä mitä he tekevät.
Mekin tiedämme, että ne parjaukset mitä meitä kohtaan tehdään ovat vaan, syntyisin ennakkoluuloista, omien kultaisten etujen menettämisen pelosta, pimeydestä, tietämättömyydestä. Kenpä viitsisi olla pahoillaan moitteista tai parjauksista, jotka lähtevät näin peräti huonoista lähteistä! Me poistamme ennakkoluuloja todisteluilla, sillä tietämättömyyden ja pimeydenkin poistamme ja pian entiset kiivaat vastustajatkin käyvät aatteemme voittokulkua edistämään - ja kerran, kerran on koittava se aika, jolloin meidän jälkeemme jäävä ihmiskunta, ihmissukupolvi siunaa työmme yksimielisenä. Taistelumme, työmme ei ole päättyvä vuoden, kahden, vuosikymmenen kuluttua. Sillä kehitys kulkee hitaasti ja varmasti ja sen lakeja siinä suhteessa ei käy muuttaa. Me näemme ainoastaan kehityksen välttämättömän kulkusuunnan ja todistamme sen mukaan ja valmistamme itseämme ja toisiamme tuon kehityksen mukana kulkemaan ja taistelemaan sen eteen. Me tiedämme tämän kehityksen päämääränä olevan uuden, onnellisen ajan, ajan josta italialainen naisrunoilija köyhälistön ystävä Ada Negri laulaa:
"Ja maa on silloin täynnä rakkautta Ja täynnä ruusun tuoksuja, Ei enää ole vihaa, kateutta Vaan uuden, puhtaan innon hehkua.
Rinnoista riemuisista raikkaasti Ylistys laulu valkamoi Ja korkealle taivaan siniin asti Nyt rauhaa - työtä - leipää - soi".
Teillä arvoisat Suomen työläisnaisten edustajat on täällä monta tärkeää asiaa pohdittavana ja ratkaistavana ja muuta emme voi toivoa hartaammin kun että ne tulisivat mahdollisemman hyvään päätökseen, että ne olisivat suureksi edistykseksi maamme naistyöväenliikkeelle. Mutta eihän toki ole tässä suhteessa mitään pelkäämisen vaaraa
sillä onhan täällä niistä asioista päättämässä Suomen työläisnaisten edustajat, jotka parhaiten tuntevat työläisnaisten aseman".

Tämän jälkeen avasi kokouksen Suomen työläisnaisten liittohallinnon puheenjohtaja n:ti Ida Ahlstedt, kiittäen edustajain puolesta tervehdyksestä ja huomauttaen samalla, että ne päätökset, mitä viimekerralla tehtiin, eivät ole vielä suurimmaksi osaksi tulleet käytäntöön, mutta se ei saa pelottaa, eikä lamauttaa intoa ja toivoa. On kuitenkin paljon voitettukin jo sitten viime kokouksen. "On voitu, esimerkkinä mainitsen, vaikuttaa yläluokankin naisten katsomukseen meidän pyrkimyksissämme, että hekin jo suopeammin katselevat toimintaamme. Meidän toimintamme on ollut kasvattaa itseämme, herättää siskojamme. Liikkeemme on vasta alulla, mutta siitä koituu ajan ollen kyllä hyvää. Uusi valoisampi aika on koittamassa varmaan, jos emme väsy ja me emme saa väsyä, meidän tulee uhrautua siskojemme puolesta". "Minä tiedän", sanoi puhuja, "että on työläisnaisia, jotka ovat paljon huonommassa asemassa kuin täällä läsnäolevat ja niiden kohottamiseksi on työskenneltävä. — Meidän on täällä tehtävä itsellemme työohjelma ja sitten sen mukaan toimittava. Samalla kun julistan kokouksen avatuksi, toivon kaikkea menestystä kokoukselle".

Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin neidit Ida Ahlstedt ja Miina Kontulainen. Sihteeriksi oli Turun työväen Naisyhdistys kutsunut allekirjoittaneen ja kokous valitsi puolestaan toiseksi sihteeriksi r:va Hilja Pärssisen.
Valittiin n:dit Tekla Suominen, O. Wikman ja allekirjoittanut tarkastamaan edustajain valtakirjoja ja otettiin tähän tarkoitukseen puolen tunnin loma, jona aikana Turun työväen Naisyhdistys tarjosi edustajille aamiaiset. - Kun valtakirjat oli tarkastettu ilmoitti allekirjoittanut, että tarkastajat eivät olleet huomanneet mitään muistuttamisen syytä valta- sekä suosituskirjoissa ja tuli sitten näiden perusteella hyväksytyksi kokouksen edustajiksi täydellä puhe- ja äänestys oikeudella seuraavat valta- ja suosituskirjan saajat:
Suomen Työläisnaisten Liittohallinnon edustaja n:ti Ida Ah1stedt.
Sörnäisten Työv.yhd. Naisosaston: r:va Anna Genral.
Helsingin tehtaalais naisosaston: n:ti Sofia Pottala.
Helsingin tupakkatehtaalaisten ammattiosaston: n:ti Ida Lehtonen.
Helsingin Ulkotyöv.yhd. naisosaston: r:va M. Hällberg.
Helsingin Palvelijataryhdistyksen: n:ti Miina Sillanpää.
Helsingin Työv.yhd. Palvelijatar osaston: n:ti S. Reinholdsson.
Helsingin Työv.yhd. Pesijätärosaston: r:va F. Pietikäinen.
Helsingin Työv.yhd. Ompelijatarosaston: n:ti A. Pöysä.
Helsingin Työv.yhd. Naisosaston: r:vat Maria Laine ja Olga Leino.
Talikkalan Työv.yhd. Naisosaston: r:va Hilja Pärssinen.
Viipurin Työv.yhd. Naisosaston: n:ti Miina Kontulainen.
Viipurin Työv.yhd. Pesijätärosaston: n:ti H. Pietilä.
Viipurin Työv.yhd. Palvelijatarosaston: n:ti A. Savolainen.
Turun Työv.yhd. Naisyhdistyksen: r:vat Mathilda Tuominen ja Amanda Enlund.
Turun Työv.yhd. Ompelijatarosaston: n:ti M. Lindén.
Turun Työv.yhd. Liinavaateneuloja- ja Silittäjätärosaston: n:ti A. Johansson.
Turun Työv.yhd. Palvelijatarosaston: n:dit H. Akander ja M. Hellman.
Tampereen Työv.yhd. Kutojatarosaston: n:ti M. Kulmala.
Tampereen Työv.yhd. Naisosaston: n:ti E. Lönnberg.
Kotkan Työv.yhd. Naisosaston: n:ti H. Ahlstedt.
Kuopion Työntek.yhd. Naisosaston: n:ti Armida Voutilainen.
Hangon Työv.yhd. Naisosaston: n:ti Vera Lundén.
Kuha Työv.yhd. Naisosaston: r:va Jenny Åmark.

Suosituskirjoja olivat yhdistyksiltään saaneet seuraavat:
Viipurin Työv.yhd. Ompelijatarosastolta; n:dit Martha Wallenius, Anni Torvelainen ja Ida Mäkeläinen.
Helsingin Tupakkatehtaalaisten ammattiosastolta: E. Järvinen.
Paitsi näitä, myönsi kokous täyden puhe- ja äänestysoikeuden r:va Orell´ille Forssasta, joka ei ollut minkään yhdistyksen edustaja, mutta asian harrastuksesta saapunut kokoukseen. Samoin myönnettiin samanlaiset oikeudet tohtori Maikki Friberg'ille joka oli liittohallinnolle ilmoittanut haluavansa Suomen Nais-Unioonin edustajana ottaa osaa kokoukseen.
Siis edustettuna oli 24 työläisnaisyhdistystä, Suomen Työläisnaisten Liittohallinto ja Suomen Nais-Uniooni. Kokoukseen osaaottajia yhteensä 33.
Ryhdyttiin sitten johtavan valiokunnan vaaliin avonaisella äänestyksellä ja tulivat siihen: r:vat M. Laine 24 äänellä, M. Tuominen 24, Hilja Pärssinen 27, A. Genral 18 ja n:ti Anna Pöysä 14.
Tämän jälkeen hajaantui kokous aamupäivän istunnosta.


2. Valiokunnat:

Kokoonnuttua iltapäivän istuntoon k:lo. 4:ltä ilmoitti r:va Pärssinen johtavan valiokunnan päättäneen ehdottaa asetettavaksi seuraavat 5 valiokuntaa ja jaettavaksi niille kysymykset seuraavasti:
Agitatsiooni valiokunta. (Kysymykset: 1, 2, 3, 4, 17 ja 26). Jäseninä: r:vat M. Tuominen, H. Pärssinen, O. Leino, n:dit W. Lundén ja E. Lönnberg.
Kehitysvaliokunta. (Kysymykset: 5, 7, 14, 18, 24, 25 ja 27). Jäseniksi: r:vat M. Laine, J. Åmark ja A. Genral, n:dit Ida Ahlstedt, M. Kulmala, H. Pietilä ja Armida Voutilainen.
Ammatillinen valiokunta. (Kysymykset: 8, 9, 10, 11, 12 ja 23). Jäseniksi: n:dit A. Pöysä, Sofia Pottala,
A. Johansson, M. Sillanpää, S. Reinholdsson, F. Pietikäinen ja Anni Torvelainen.
Raittius- ja siveellisyysvaliokunta. (Kysymykset: 13, 15, 16 ja 19). Jäseniksi n:dit: Ida Lehtonen, Anni Torvelainen, H. Akander ja r:va M. Hällberg.
Liiton järjestelyvaliokunta. (Kysymykset: 6, 20, 21 ja 22). Jäseniksi: r:vat M. Enlund, A. Genral ja n:ti E. Lönnberg.
Luettiin Oulun Työv.yhd. Naisosaston lähettämä onnittelu sähkösanoma. Lähettäjälle kohotettiin kolmenkertainen eläköön.


3. Keskustelukysymykset.

Johtava valiokunta oli asettanut keskustelukysymykset seuraavaan järjestykseen:

1. Minkätähden on suuri osa työläisnaisistamme välipitämätön yhteenliittymisestä, jopa suorastaan halveksiikin jär jestyneitä?
2. Katsotaanko yleisen agitatsioonirahaston perustaminen tarpeelliseksi ja jos niin millä tavalla se saataisiin muodustu maan?
3. Olisiko työläisnaisilla syytä ryhtyä oman äänenkannattajan ja kirjallisuuden julkaisemiseen?
4. Mihinkä toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä työläisnaisten agitaattorien suhteen?
5. Mitenkä saataisiin työläisnaiset käsittämään itsekasvatuksen tarpeellisuuden ja kehittämään itseään mahdollisuuden mukaan?
6. Mitenkä saataisiin työläisnaisyhdistykset välillisempään toimintaan keskenään?
7. Kuinka saataisiin naiset ympäri maan käsittämään äänioikeusasian ja vaatimaan sitä?
8. Miten saataisiin työläisnaisten alin tuntipalkka määrätyksi?
9. Millä keinoin saataisiin naisten työpäivä rajoitetuksi?
10. Onko tarpeellista, että naiset kehittävät ammattitaitoaan?
11. Kuinka saataisiin oppiaika naisten työaloilla järjestetyksi?
12. Mitenkä saataisiin parempi johto naisten töissä tehdasalalla?
13. Olisiko naisten syytä ottaa raittiusasian ajaminen todelliseksi velvollisuudeksi?
14. Vastaako nykyinen lastenkasvatus tarkoitustaan ja jos ei, niin mihin se olisi suunnattava?
15. Mitenkä saataisiin naiset pois miesten puolelta saunoista ja kylpylaitoksista?
16. Mitä olisi tehtävä niiden monien siveellisesti ja taloudellisesti rappiolle joutuneiden työläisnaisten auttamiseksi siitä säälittävästä epäsiveellisyysasemasta, johon he ovat joutuneet?
17. Onko tarpeellista että osastot toimeenpanevat naistenpäiviä?
18. Työläisnaisten suhde yläluokan naisiin.
19. Katsotaanko kesäsiirtolain perustaminen tarpeelliseksi työläisnaisille ja jos niin, mihin toimiin olisi niiden suhteen ryhdyttävä?
20. Liiton uudestaan järjestäminen.
21. Hallinnon paikka.
22. Seuraavan kokouksen aika ja paikka.
23. Naisten osuustoiminta liikkeiden perustaminen.
24. Kuinka saataisiin tasa-arvo kaikkien ammattilaisten kesken?
25. Mitenkä saataisiin naiset viljelemään enemmän kirjallisuutta?
26. Minkätähden maalaistyttöjä niin suuressa määrin tulvii kaupunkeihin.
27. Mistä on aiheutunut naissukupuolen halveksuminiin seura- kun yhteiskunnallisessakin elämässä ja mitä olisi keinoja sen poistamiseksi.

4. Kysymysten keskustelujen, ja alustusten painatus.

Keskusteltiin siitä josko pöytäkirjassa painatetaan kokouksen keskustelut ja kysymysten alustukset. Keskustelussa pitivät toiset tarpeettomana painattaa muuta kuin päätökset; syntyy vaan suuria menoja eikä ole vastaavaa hyötyä. Toiset taasen tahtoivat pöytäkirjaa painatettavaksi täydellisesti, vakuuttaen etteivät ne tuota tappiota. - Niille kyllä saadaan ostajia. Mutta oli niitäkin jotka kokonaan vastustivat pöytäkirjan painatusta ja äänestyksellä ratkaistiin sitten asia seuraavasti: 24 äänellä 4 vastaan päätettiin pöytäkirja painattaa: mutta 13 äänellä 7 vastaan ilman keskusteluja ja alustuksia, vaan ainoastaan päätökset.


II. Kokouksen päätökset.

Päätös 1:stä kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 8:)

1:si. Pääasialliset syyt ovat välinpitämättömyys ja tietämättömyys sekä pelko isännistön suhteen työpaikan menettämisestä.
2:si. On saatava etupäässä naisagitaattoreita, jotka kiertävinä puhujina voivat vaikuttaa, mutta sitäpaitsi on jokaisen järjestyneen naisen velvollisuus harjoittaa persoonallista agitatsioonia myöskin ulkopuolella omaa piiriä.

Päätös 2:sta kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 8:)

1:si. Perustetaan yhteinen rahasto liittohallinnon tilivelvollisuudella hoidettavaksi ja yksinomaan hyvin järjestetyn agitatsioonin toimeenpanemiseksi työläisnaisten keskuudessa.
2:si. Naisyhdistykset ja osastot velvoitetaan sanotun rahaston hyväksi veroittamaan jäseniään 5 pennillä kuukaudessa ei 50 pennillä vuodessa, joka raha on kerättävä jäsenmaksujen yhteydessä ja määrättyinä aikoina liittohallinnolle tilitettävä, josta tarkemmin asianomaiset sopikoot.
3:si. Liittohallinto toimittaa ja levittää osastoille pieniä säästölaatikoita, joihin osastojen jäsenet voivat kerätä rahoja mainittuun tarkoitukseen. Osastojen johtokuntain velvollisuudeksi jää kerätä laatikkoihin kertyneet varat, jotka rahastonhoitaja vuosittain tilittää liittohallinnolle.

Päätös 3:sta kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 8:)

1:si. Edustajakokous jättää valitun sanomalehti toimikunnan tehtäväksi heti tiedustella paikallisyhdistyksiltä ja osastoilta, missä määrässä he luulevat saavansa lehdelle kannatusta, ja jos tiedot ovat vähänkin lupaavat, niin velvoitetaan sanomalehtitoimikunta ryhtymään toimiin puheena olevan lehden perustamiseksi osakeyhtiön kannatuksella.
2:si. Lehden toimitusta koskevat asiat järjestää ja johtaa osakeyhtiön johtokunta liittohallinnon valvonnan alaisena.
3:si. Liittohallinto julkaiskoon mahdollisuuden mukaan mitä pikemmin tarkoituksen mukaisia lentokirjasia, joita levitetään työläisnaisten keskuudessa.

Päätös 4:stä kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 8:)

1:si. Naisyhdistysten ja osastojen tulee kaikkialla avustaa työväen puoluehallinnon toimeenpanemiin luento- ja keskustelukursseihin yhden tai useampia innokkaimmista jäsenistään, joita sitten tarvittaissa voidaan käyttää agitaattoreina.
2:si. Saadakseen agitatsioonia laajasti leviämään naisten piiriin, on naisosastojen valvottava, että pääyhdistyksen agitatsioonivaliokunnassa on henkilöitä, jotka asian toteuttamista edistävät.
3:si. Annettakoon liittohallinnon järjestettäväksi ja toimeenpantavaksi kiertävien agitaattorien lähettäminen ja siitä johtuvat toimenpiteet.

Päätös 5:stä kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 8:)

1:si. Työläisnaisten on opittava tuntemaan luonteensa heikkoudet. Niitä tulee jokaisen karsia itsestään vakavalla mietiskelyllä ja näin kasvattaa luonnettaan puhtaaksi ja itsekkäisyydestä mahdollisimman vapaaksi. Luonteen hyvät ominaisuudet päästyään vallalle antavat voimaa esiintymään vaatimattomasti ja hienotunteisesti silloinkin kuin on erimielisyyttä.
2:si. Toisten heikkouksia on varovaisuudella, mieluimmin kahden kesken muistutettava ja heihin koetettava omalla esimerkillä vaikuttaa.
3:si. Laajennettava näkökantaansa kasvatusopillisella kirjallisuudella sekä vakavilla keskusteluilla ajan tärkeistä kysymyksistä.

Näiden ponsien jatkoksi oli valiokunta liittänyt ponnen 25:stä kysymyksestä (kysymyksen muoto sivu 8), jonka kokous hyväksyi.

4:si. Osastojen olisi hankittava etupäässä työväenkirjallisuutta, joiden avulla luku- ja keskustelurenkaita muodostamalla saataisiin naiset enemmän viljelemään kirjallisuutta.

6:s kysymys,
(katso kysymyksen muoto sivu 8:)

Kysymyksen tarkoitusta ei kokous voinut käsittää, kun kerran on olemassa liittohallinto, joka on siihen liittyneiden osastojen toiminnan keskus ja välittää toimintaa osastojen kanssa. Kysymystä ei lähetetty valiokuntaan, joten se raukesi.

Päätös 7;stä kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 8:)

Kysymyksen yhteydessä arvosteltiin hallituksen uutta lakiehdotusta äänioikeusolojen uudestaan järjestämisestä por-
varis- ja talonpoikaissäädyssä ja muodosti valiokunta keskustelun perusteella seuraavan vastalauseen mainittua lakiesitystä vastaan, jonka kokous yksimielisesti hyväksyi: Suomen työläisnaisten liittokokous keskustellessaan yleisestä äänioikeudesta ja samalla ottaen huomioon hallituksen äänioikeuden laajentamista tarkoittavan lakiehdotuksen porvaris- ja talonpoikaissäädyissä, saa liittokokous Suomen kaikkien järjestyneitten työläisnaisten puolesta lausua syvimmän paheksumisensa ja vastalauseensa mainittua ehdotusta vastaan, koska se kokonaan syrjäyttää edelleen naiset osallisuudesta äänioikeuteen ja muutenkin pitää tätä ehdotusta luokkaetujen turvaksi aiottuna, senkin takia, että miespuolisistakin työväen luokkaan kuuluvista sangen harvat tulisivat saamaan äänioikeuden ehdotetun korkean tulosensuksen takia ja pysyy liittokokous ehdottomasti Suomen työväenpuolueen ohjelman vaatimuksessa, joka on yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuotta täyttäneille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta.

Varsinaiselle kysymykselle hyväksyi liittokokous seuraavat ponnet:

1:si. Niin miesten kuin naisten, kaikkien, jotka sydämestään harrastavat tämän asian auttamista on kaikkialla mahdollisissa tilaisuuksissa puheissa, esimerkeissä ja käyttäytymisessä osoittauduttava täydellisesti harrastavansa naisen kohottamista yhteisarvoisiksi miehen kanssa, kaikessa mikä koskee perheellistä, taloudellista ja yhteiskunnallista edistystä, yhteiseksi onneksi ja menestykseksi.
2:si. Tämä agitatsiooni on alettava ensiksi kaiken mahdollisuuden mukaan naisen asemaa ja heille aijottua äänioikeutta selittävällä halpahintaisella kirjallisuudella, jossa pääpaino on asetettava nykyisiin naisiin juurtuneen käsityksen kumoamiseen alempiarvoisuudestaan miehen rinnalla.
3:si. Puhujia, kumpaakin puolta on saatava ympäri maan asiata seikkaperäisemmin selvittämään. Myös otettava erityisesti huomioon, että naisten suusta asian valaiseminen, jota nyt tähän saakka on harvoin kuultu, on mitä suuremmasta merkityksestä.
4:si. Työväen lehtiin on entistä paljon suuremmassa määrässä koetettava kirjoituksilla asiaa valaista, kuin myöskin edistää naisten asiaa yleensä.

Päätös 8:sta ja 9:stä kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 8:)

Paras ja ainoa keino alemman tuntipalkan ja työpäivän määräämisessä on naisten ammatillinen yhteenliittyminen ja ammattitaidon kehittäminen.

Päätös 10:stä ja 11:sta kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 8:)

10:lle ja 11:sta hyväksyttiin seuraavat ponnet:

1:si. Naiset itse olisi saatava ammattikunnittain ltsekohtaisesti määrittelemään normaalityöpäivän.
2:si. Olisi saatava perustetuksi ammattikouluja, joissa oppilaat voisivat saada ammatissaan perusteellisen opetuksen, ettei tarvitsisi hakea oppia yksityisiltä työnantajilta, jotka ovat hyvin taipuvia käyttämään asemaansa väärin.

Päätös 12:sta kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 9:)

12:sta kysymyksestä hyväksyttiin ponsiksi:

1:si. Tehtaalaisnaisten tulee asiantuntevina koettaa saada sanomalehtien ja suullisen
agitatsioonin kautta vaikuttaa tehdasalalla työskentelevien ammattitoverien yhteenliittämiseksi.
2:si. Jokaisella tehdasalueella olisi muodostettava työolojen tarkastuskomitea, joka ryhtyy pitämään tarkempaa huolta työntekijäin turvaamisesta ammattioloilla löytyviä epäkohtia vastaan. Tällaisen komitean tehtävänä olisi ilmoittaa ammattitarkastajalle työpaikoissa löytyvistä epäkohdista, samalla vaatien ammattitarkastajaa lähtemään tarkastusmatkalle, ilman edeltäpäin työnantajille siitä ilmoittamatta.

Päätös 13:sta kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 9:)

l:si. Työläisnaiset pitävät lopullisena päämääränään yleisen kieltolain aikaansaamisen väkijuomain valmistuksen ja kaupan suhteen.
2:si. Jokainen järjestynyt työläisnainen pitäköön velvollisuutenaan raittiusasian ajamisen ja sen juurruttamisen miehiin ja nousevaan nuorisoon.
3:si. Työläisnaisten on ryhdyttävä järjestymisen avulla vaikuttamaan yhteiskunnallista tietä muutosta tässa suhteessa niinkuin muillakin aloilla.

Päätös 14:sta kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 9:)

14:sta kysymykselle hyväksyttiin ponsiksi:

1:si. Nykyinen lastenkasvatus ei vastaa tarkoitustaan henkiseltä eikä aineelliselta kannalta. Kasvatetaan lapset kovuudella, herättämättä lapsessa ihmisvelvollisuutta. Kehitetään vaan luokkaeroa ja tylsistytetään siten kaikki ihmiselliset tunteet.
2:si. Naisten on otettava tämä asia omakseen, hankittava tilaisuuksia, joissa lapsille, nuorille ja vanhemmille puhutaan ja selitetään työväen aatteen tarkoitusperää ihanteelliselta kannalta.
3:si. Kirjallisuutta on saatava sellaista, joka vastaa tulevaisuuden toiveitamme ihmisen korkeammasta tarkoitusperästä. Vanhempien tulee valvoa minkälaista kirjallisuutta lapset lukevat. Ei saa kasvattaa lapsia minkäänlaisen erityisen kaavan mukaan nähden. Annettava vapaasti kehittyä luonteensa taipumuksen mukaan niin paljon kuin nykyisissä oloissa on mahdollista, kunnes voimme järjestää tarkoitustaan vastaavat kasvatuslaltokset.

28:lle kysymykselle hyväksyttiin ponsi: Kokous katsoo erittäin tärkeäksi työntekijäin, samoin erityisten naisten suojeluslakien aikaansaamisen, joka on otettava varsinaiseksi päivän kysymykseksi työläisnaisten keskuudessa ja on yhdyttävä kysymystä edelleen kehittämään.

Päätös 15:sta kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 9:)

1:si. Kokous lausuu mielipiteenään, että naispuoliset palvelijat toivotaan saatavan pois miesten saunoista ja kylpylaitoksista.
2:si Koska muutosta kumminkaan ei saatane ensi tilassa aikaan, niin toivotaan ryhdyttäväksi viranomaisten kautta valvomaan että saunapalvelijoiksi yleensä otetaan vähintäin 40 vuoden vanhoja naisia ja että heidän työaikansa rajoitetaan enintään 1 tunniksi kerrallaan, sekä että heidän palkkasuhteensa on järjestettävä varmalle pohjalle.
3:si. Saunapalvelijain aseman parantamiseksi toivotaan ryhdyttäväksi saunapalvelijain ammattiosastojen perustamiseen.

Päätös 16:sta kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 9:)

1:si. Kokous tunnustaa kysymyksen suuren merkityksen, mutta ei katso voitavan epäkohtia poistaa likimainkaan niin kauvan, kun nykyinen yhteiskuntajärjestys ei ole tullut perinpohjin uudistetuksi.
2:si. Että työläisnaiset ottavat sydämen asiakseen kaikissa tilaisuuksissa siveellisesti langenneiden naisten kohottamisen, heitä halveksimatta, koska toisten halveksiminen sotii kokonaan periaatteitamme vastaan. Halveksimisen sijasta on asetuttava heidän teeskentelemättömiksi ystävikseen, halveksimatta heitä, kuten tähän asti on ollut tapana.

Päätös 17:stä kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 9:)

1:si. Edustaja kokous pitää suotavana, että naisosastot kaikkialla toimeenpanevat „Naisten päiviä”, joissa on luentoja työväenasian, kasvatuksen, siveyden, terveyshoidon, y.m. hyödyllisten aineiden alalta.
2:si. Varat hankittakoon pääasiallisesti listakeruulla sekä omassa että yläluokan piireissä. Aika olkoon paikkakunnallisten olojen mukaan lyhempi tahi pitempi, parhaiten talvella.
3:si. Luennoitsijoiksi pyydettäköön paitsi omia puhujia, sellaisia paikkakunnan puhujia, joiden voidaan otaksua asettuvan työväesten kannalle.
4:si. Asian tutuksi tekemisen vuoksi kirjoitettakoon siitä artikkeleja paitsi työväen lehtiin, myöskin paikkakunnan porvarillisiin lehtiin sekä levitettäköön ilmoitusplakaatteja.

5:si. Pidetään suotavana, että pääsymaksua ei oteta. Luentojen väliajoilla sopii myydä kirjallisuutta.

Päätös 18:sta kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 9:)

1:si. Työläisnaisten on edelleen jatkettava entistä toimintatapaa käydä käsikädessä köyhälistön miesten kanssa työväenpuolueen valtiollisen luokkataistelun edistämiseksi; sekä
2:si. Yläluokan naisiin nähden asetuttava puhtaan luokkataistelun kannalle. Ainoastaan niissä asioissa, jotka meille naisina ovat yhteisiä, olkoon liittohallinnolla vapaus ottaa osaa yhteisiin pyrintöihin, jos se tapahtuu puolueohjelmaa syrjäyttämättä.

Päätös 19:sta kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 9:)

1:si. Työläisnaisten osastojen on ryhdyttävä mahdollisuuden mukaan perustamaan kesäsiirtoloita, joissa jäsenille tarjottaisiin määrätttynä aikana sekä asunto että ruoka.
2:si. Varoja siirtolain ylläpitoa varten toivotaan hankittavan arpajaisten y. m. sellaisten keinojen avulla sekä myöskin että siirtoloita varten hankittaisiin avustusta yleisistä varoista.
3:si. Ellei jossakin voitaisi sentään perustaa edellämainittuja etuisuuksia tarjoavia siirtoloita, niin olkoon osastoilla valta perustaa sellaisiakin siirtoloita, joissa tarjotaan jäsenille ainoastaan vapaa asunto.

20 kysymyksen johdosta,
(katso kysymyksen muoto sivu 9:)

Tehtiin liiton sääntöjen 1:seen §:n pieni muutos, että se nyt kuuluu:

1. §. Työläisnaisten Liittohallinnon tarkoituksena on valvoa työläisnaisten yhteisiä etuja,
20
sekä toteuttaa yhteisten kokousten päätökset ja tehtävänä on välittää yhdistysten ja osastojen mielipiteiden vaihtoa, hankkia tietoja työläisnaisten asemasta sekä toimista koti- ja ulkomaalla; valmistaa yleiselle kokoukselle keskustelukysymykset; antaa yleiselle kokoukselle kertomus toimistaan ja tehdä sille tili käyttämistään varoista, sekä on velvollinen antamaan tilit tarkastajille vähintäin 3 viikkoa ennen edustajakokousta.

21 ja 22 kysymys,
(katso kysymyksen muoto sivu 9:)

Kysymyksen päätös sivu 23. Liittohallinnon paikka ja Tuleva edustajakokous.

Päätös 24:stä kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 9:)

l:si. Tämän epäkohdan poistamiseksi ei löydy muuta keinoa, kuin että työväestön on koetettava kehittyä sille asteelle, että ne osaavat antaa arvon työlle, jolloin ei kukaan halveksi toisen ammattia, sillä siihen ei ole oikeutta, koska kaikki työ on yhdenarvoista.
2:si. Kokous katsoo suotavaksi että tällaisia olisi pohdittava paikallis- ja ammattiosastojen kokouksissa ja puhujaseuroissa.

Päätös 26:sta kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 9:)

1:si. Suurin syy on niissä monipuolisesti kurjissa oloissa, joissa maaseudun palvelijattaret työskentelevät. Näin ollen he asian tietämättömyydestä muuttavat kaupunkeihin, luullen siellä parempaan asemaan pääsevänsä.
2:si. Koska kuitenkin maalaistyttöjen kohtalo kaupungeissa on sangen kurjaa ja heitä
uhkaa suuret siveelliset vaarat tahi työskentely nälkäpalkoilla huonoissa palveluspaikoissa ja työmailla, niin on agitatsioonin kautta levitettävä tästä tietoa heidän piiriinsä. Myöskin on heitä saatava etupäässä hakemaan asiaa valai-
sevaa kirjallisuutta ja työväen kirjoja. Sitäpaitsi on heidän keskuutensa perusteettava yhdistyksiä, joiden kautta he voivat vaatia oloilleen parannusta.

Päätös 27:stä kysymyksestä,
(katso kysymyksen muoto sivu 9:)

27:lle kysymykselle hyväksyttiin: Vuosituhansien aikana juurtuneet ennakkoluulot naisten kykenemättömyydestä muuhun kuin ainoastaan olemaan sukupuoliolentona eivät vielä meidän päivinämme ole voineet kadota, vaan vieläkin katsotaan naista usein kuin puoli ihmistä. Mutta naisen on itsensä itsekasvatuksen ja arvonsa tuntemisen kautta kohotettava sukupuolensa halveksitusta asemasta.

Päätös 28:sta kysymyksestä,
katso kysymyksen muoto sivu 9:)

1:si. Tulee toimia lisäämällä jäseniä jo löytyviin ammattiyhdistyksiin ja missä sellaisia ei ole, on niitä perustettava.
2:si. Yhdistyksissä on alinomaa tarkalleen seurattava palvelijattarien olosuhteita ja mikä1i mahdollista yksityisiä tapauksia myöten tartuttava asioihin käsiksi, jos huomataan väärinkäsityksiä löytyvän, sekä muutenkin vireästi yhdistyksissä toimittava, että ei niihin liittyneet jäsenet laimentuisi.
3:si. Etenkin suullista agitatsioonia on käytettävä niin laajoissa piireissä ja määrässä kuin mahdollista, eikä ole sitä jätettävä ainoastaan muutamien henkilöiden asiaksi, vaan on se
oleva kaikkien yhdistysten jäsenten kunnia-asia selvittää yhdistysten tarkoitusperää.
4:si. Työväen- ja ammattikirjallisuutta on hankittava mahdollisuuden mukaan.

Opettaja J. K. Kari piti esitelmän kokouksessa "työläisnaisten suojeluslainsäädännöstä". Esitelmän johdosta yhtyi kokous seuraavaan hra A. Huotarin esittämään ponteen: Kokous katsoo erittäin tärkeäksi työntekijäin samoin naisten suojeluslakien aikaansaamisen, joka on otettava päivän kysymykseksi työläisnaisten keskuudessa ja on yhdyttävä edelleen kysymystä kehittämään.
Rouva Hilja Pärssinen piti myöskin esitelmän kokouksessa kirjailijatar vainajan Minna Canthin elämän työstä. Käytiin valokuvaajalla, kun eräät henkilöt Viipurista, jotka puuhaavat erästä tilapäistä julkaisua työläisnaisille, olivat lausuneet toivomuksensa saada kokouksesta kuva tähän julkaisuun. Luettiin Helsingistä Oskari Leinolta tullut onnittelu sähkösanoma ja samoin Vaasasta Olga Sinkkoselta, Vaasan naisten puolesta saapunut onnittelu kirje, sekä Tampereelta Hanna Järnberg'iltä ja Mandi Ahlstedt'iltä saapunut samanmoinen kirje. Lähettäjiile kohotettiin kolmenkertainen eläköön.


III. Kokouksen lopputoimet.

1. Liittohallinnon tilit.

Liittohallinnon rahastonhoitaja ilmoitti, että liittohallinnon tilit jäivät tarkastuttamatta, kun ne tilientarkastajat, jotka viime edustajakokous valitsi, eivät olleet paikkakunnalla (lukuunottamatta yhtä, varatilintarkastajaa, silloin kun ne olisi ollut tarkastuskunnossa, joka tapahtui aivan viimehetkellä, ennen tätä kokousta. Syynä tähän myöhästymiseen on ollut, ettei osastot ole lähettäneet niin ajoissa kun olisi ollut tarpeellista maksettaviaan liittohallinnolle. — Ehdotti että kokous valitsisi jotkut puolueettomat henkilöt tarkastamaan tilit, että ne voitaisiin tiiintarkastajain lausunnon kanssa esittää kokoukselle. Asiasta keskusteltiin hetkisen kiivaasti ja päätettiin 17 äänellä 5 vastaan jättää tilit vanhalle liittohallinnolle, jonka tulee ne tarkastuttaa niillä tilintarkastajilla, jotka yleisessä naisten edustajakokouksessa Helsingissä heinäkuussa 1900 tilintarkastajiksi valittiin ja tulee ne 3 kuukauden ajalla asianmukaisesti tilintarkastajain lausunnon kanssa, lähettää jokaiselle liittoon kuuluvalle osastolle, jotka ne sitten lausuntonsa kanssa lähettävät uudelle liittohallinnolle, joka päättää tilivapaudesta vanhalle.

2. Liittohallinnon paikka.

Liittohallinnon paikasta äänestettiin vilkkaan keskustelun jälkeen suletuilla lipuilla ja oli äänestyksen tulos seuraava: Viipuri 16 ääntä, Turku 14, joten siis Viipuri, saaden enemmät äänet, tuli liittohallinnon paikaksi seuraavaan edustajakokoukseen.

3. Vaalit.

Liittohallinnon vaalissa, joka toimitettiin suletuilla lipuilla, tuli valituksi liittohallinnon jäseniksi: rva Hilja Pärssinen 25 äänellä, n:ti Miina Kontulainen 24, n:ti Anni Torvelainen 17, n:ti A. Savolainen 14, n:ti A. Ryynänen 14,
r:va M. Kiutunen 13 ja n:ti Hilda Pietila 12.
Liittohallinnon varajäseniksi tulivat seuraavat olleet lähinnä ääniluvussa: r:va I. Kohonen 11 ääntä ja r:va Maria Pohjalainen.
Liittohallinnon tilintarkastajiksi valittiin avoimella äänestyksellä n:ti I. Mäkeläinen ja h:ra Juusonen. Varatilintarkastajiksi n:ti Aina Torvelainen ja h:ra Laitinen.
Sanomalehtitoimikunta päätettiin asettaa Helsinkiin, joka äänestyksessä sai 20 ääntä. Ääniä sai myöskin Turku 4 ja Viipuri 1.
Jäseniksi valittiin avoimella äänestyksellä: r:va Maria Laine 24 äänellä, n:ti M. Sillanpää 29, n:ti. Ahlstedt 19, r:va Fiina Pietikäinen 14 ja n:ti Sofia Pottala 14. Varajäseniksi tulivat lähinnä ääniä saaneet, jotka olivat r:va E. Järvinen 11 ääntä ja r:va Anna Genral 8.
Neuvottelevia jäseniä valittiin sanomalehtitoimikuntaan Viipurista r:va H. Pärssinen, Turusta n:ti Tekla Suominen ja Tampereelta n:ti E. Lönnberg.
Kaikki asiaa koskevat lähemmät toimenpiteet annettiin toimikunnalle.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin n:dit Tekla Suominen ja Hanni Akander.

4. Tuleva edustajakokous.

Ensi edustajakokous pidetään Tampereella, joka sai 24 ääntä, Viipuri sai 4. - Kokous pidetään 2:den vuoden
kuluttua, kuitenkin on liittohallinnolla oikeus lykätä kokouksen pito toiseksi kahdeksi vuodeksi eteenpäin, jos se ei katso kokouksen pitoa tarpeelliseksi.

5. Pöytäkirjan painatus.

Pöytäkirjaa päätettiin painattaa 500 kappaletta. Päätös tehtiin 16 äänellä 13 vastaan. Vähemmistö kannatti 1,000 kappaletta.

6. Puhevuoroja.

Kysymyksiä käsitellessä käytettiin kaikkiaan 373 puhevuoroa.

7. Kokouksen lopettaminen.

Puheenjohtaja n:ti Ida Ahlstedt julisti kokouksen virallisen puolen päättyneeksi huomauttaen samalla, että ne erimielisyydet, mitä täällä on ollut ei saa olla lamauttamassa vastaista toimintaa. - "Ne tulee unhoittaa ja tähdätä kaikki voimat niiden päätöksien toimeenpanemiseksi käytännössä mitä täällä on tehty".
Rouva Hilja Pärssinen lausui kokouksen nimessä vanhalle liittohallinnolle, sen sitkeille jäsenille ja että he nyt, viipurilaiset, ottavat liittohallinnon vastaan tottumattomina, mutta koittavat parhaan kykynsä mukaan toimia heille uskotussa tehtävässä.
Vielä puhuivat useammat edustajat muiden muassa lausui n:ti Tekla Suominen Turun Työväen Naisyhdistyksen puolesta kiitokset 3 päivän yhteistyöstä edustajille sekä että ne pienet riitaisuudet mitä on ollut kokouksen kestäessä eivät tulisi haittamaan toimintaamme. Tämän jälkeen laulettiin työväen marssi, jonka jälkeen hajannuttiin. Kolmas kokouspäivä olikin jo ehtinyt ylitse k:lo 11 yöllä.

Vakuudeksi J. F. Syrjälä.

Ylläolevan pöytäkirjan olemme tarkastaneet ja olemme havainneet sen olevan kokouksen menon kanssa yhtäpitäväksi.
Turussa 7 p. Syyskuuta 1902.

Hanni Akander. Tekla Suominen.