Suomen Sosialidemokratisen Naisliiton seitsemännen edustajakokouksen Pöytäkirja.

Kokous pidetty Tampereella lokak. 23 - 25 p. 1913.

TOIMITTI:
ANTON HUOTARI.
Sihteeri.

Ensimäinen kokouspäivä.

Torstaina lokakuun 23 p:nä.

Aamupäivän istunto.

Kokouksen avaus.

Sosialidemokratisen naisliiton liittotoimikunnan määräyksen mukaan kokoontuivat kokouksen edustajat lokakuun 23 p:nä 1913 kello 9 aamulla Tampereen työväenyhdistyksen talolle tarkoitusta varten varattuun huoneustoon, joka oli aistikkaasti koristettu kukilla ja lipuilla. Kun alkajaisiksi oli laulettu kansainvälinen työväenmarssi, lausui rouva Anni Huotari tamperelaisten puolesta edustajat tervetulleiksi. Puhuja toivoi kokouksen antavan jokaiselle uutta intoa jatkuvaan taisteluun sosialidemokratian jalon päämäärän puolesta sekä toivotti kokouksen työlle parhainta menestystä. Sen jälkeen avasi sos.-dem. naisliittotoimikunnan puheenjohtaja rouva Sandra Lehtinen kokouksen, huomauttaen kokouksen tärkeästä merkityksestä työväen naisliikkeelle. Kokous tulee luomaan uusia taistelusuunnitelmia sosialidemokratiselle naisliikkeelle ja siksi on tällä kokouksella mitä tärkein merkitys liikkeellemme, kuten edustajakokoukset joukkoliikkeessä ovat aina tärkeitä suunnan viitoittajia. Lopuksi puhuja lausui mnuistosanoja äskettäin kuolleesta huomatusta saksalaisesta puoluetoverista August Bebelistä ja teroitti mieliin manalle menneen toverin merkitystä sosialidemokratian esitaistelijana ja työläisnaisten olojen erinomaisena kuvaajana. Kokous kunnioitti vainajan muistoa seisomaan nousemalla.
Kokouksen virkailijat.

Puheenjohtajaksi kokoukselle valittiin rouva Anni Huotari Tampereelta, rouva Sandra Lehtinen Helsingistä ja rouva Iida Aalle - T e l j o Tampereelta. Sihteeriksi valittiin äänestyksen jälkeen toim. Anton Huotari Tampereelta; toisena sihteerinehdokkaana oli rva Olga Tainio. Huotari sai 15, rva Tainio 12 ääntä. Sihteerin apulaiseksi valittiin liiton sihteeri Hilda Herrala Helsingistä.
Johtavaan valiokuntaan valittiin puheenjohtajain ja sihteerien lisäksi Maria Laine, Olga Jokisalo, Hilma Rahikainen ja Olga Tainio.


Edustajat.

Valtakirjain tarkastajat ilmoittivat, että seuraavat toverit olivat laillisella tavalla valtuutetut edustajiksi kokoukseen: Mikkelin t. y:n naisosastosta Anni Savolainen; Turun t. y:n naisyhdistyksestä Olga Tainio; Talikkalan naisosastosta Iida
Alho; Enson naisosastosta Hanna Liljebäck; Kymintehtaan naisosastosta Elin Pousi; Viipurin naisosastosta Anna Thessman; Oulun naisosastosta Jenny Kästämä; Lauritsalan n. o. Hilma Korhonen; Honkalahden n. o. Sandra Tarvainen; Lahden äitios. Iida Virtanen; Kaarinan „Innon” naisos. Elviira Vihersalo; Tampereen naisos. Olga Jokisalo ja Emmi Murto; Tampereen ulkotyöväenyhd. äitiosastosta Hilma Oksanen; Joensuun naisosastosta, Joensuun äitios. ja Pielisensuun Mutalahden naisos. Mimmi Haapasalo; Popinniemen naisos. H. Vauhkonen; Lohjankylän naisos. Aurora Ahlgren; Valkeakosken naisos. Hilma Alppi; Högforsin naisosastosta Iida Silvonen; Kemin Karjalahden ja Karihaaran naisosastoista Hilma Rahikainen; Uuden Koiviston naisos. Sofia Lehto; Kymin t. y:n naisos. Iida Virtanen; Akaan Viialan naisos. Hanna Sohlberg; Porin naisos. Hilma Laine; Helsingin t. y:n naisosast. Augusta Nyberg, Olga Manner ja Alma Luhtala; Helsingin silittäjäin ja Helsingin kylvettäjäin os. Fiina Pietikäinen; Hallan Tiutisen naisos. Maria Laine;
Enon naisos. Anni Kekäläinen; Helsingin pesijätärosast. Gustaava Koski; Sörnäisten naisos. Alma Haavisto; Jyväskylän
naisos. Hilma Koski; Fredriksbergin naisos. Iida Ylönen; Hermannin naisosastosta Olga Lagerstam; Viipurin kutojain osastosta Ingrid Karppinen.
Puheoikeutettuja olivat: liittotoimikunnasta ja -neuvostosta Sandra Lehtinen, Hilda Herrala, Miina Sillanpää, Iida Aalle-Teljo, Aura Kiiskinen, Emmi Huttunen ja Anni Huotari; sos.-dem. eduskuntaryhmästä: Alma Jokinen ja Helena Vatanen; „Sosialidemokraatin” edustajana Aino Forsten.
Suosituksilla myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus seuraaaville: Porin naisosastosta Fanny Ahlforssille, Enson naisosastosta Anna Nelanderille, Viipurin naisosastosta Anna Ananinille, Viipurin kutojain os. Jenny Nuotiolle, Turun naisyhdistyksestä
Fiina Merikarille ja Amalia Lundgvistille, Tampereen naisos. Maija Letonmäelle, Sofia Murrokselle, Laina Vesterlundille ja Tilda Kaihosalolle, Tampereen palvelijataros. Fanny Kuituselle.


Tervehdyksiä.

Kokoukselle luettiin seuraavat sähkösanomat ja tervehdyskirjeet:

"Kristianiasta:
"Tervehdys ja onnittelut työllenne"!
Norjan työvaenpuolueen naisliitto".

"Turusta:
"Yhä korkeammalle ihannettamme kohti"!
Ursin".

"Jyväskylästä:
"Terve teille tovereille aatteen jalon ystävät, yhteistyönne tuopi meille valon runsaan hedelmät"!
Aino Takala".
"Tukholmasta:
Suomen sos.-dem. Naisten edustajakokous Tampereella.
"Koska näemme, että Suomen sos.-dem. naiset nyt ovat kokoontuneet edustajakokoukseensa, tahdomme täten lähettää Teille lämpimän tervehdyksemme, toivoen onnea pyrkimyksellenne siihen päämäärään, joka on yhteinen meille kaikille.
Valittaen, ettemme ole tilaisuudessa lähettämään edustajaa Teidän kokoukseenne ja siten ottamaan osaa niihin - varmaan meillekin tärkeisiin - kysymyksiin, jotka tulevat Teidän edesvastuullisen käsittelynne alaiseksi, seuraamme kuitenkin suurella mielenkiinnolla teidän työtänne, hyvin tuntien sen arvon mitä Suomen sos.-dem. naiset ovat luokkansa kohottamiseksi tehneet.
Varmasti vakuutettuina, että meitä yhdistää sama luottamus sosialismin lopulliseen voittoon, esitämme eläköön-huudon sille liikkeelle, joka kantaa oikeuden ja totuuden värejä".
Sos.-dem. Naiskongressin toomeenp. valiokunta Tukholmassa.
Agda Österlund Anna Sterby
Puheenjohtaja. Sihteeri."

"Lontoosta:
"Tummat pilvet kattavat Suomen valtiollista ja yhteiskunnallista taivasta. Synkkä, tukahdettu on mieliala maassa ... Raaka taantumuksen haamu kohoaa muuttaakseen Suomen mykäksi ja tahdottomaksi venäläiseksi maakunnaksi.
Mutta arvoisat ja rakkaat toverit siitä maasta, johon minäkin haluan lukeutua, sillä olen ylpeä suomalaisesta verestä, jonka olen äidiltäni perinyt, älkää kadottako rohkeutta ja toivoa voitosta . . .
Ettekö kuule julman, kolkon äänettömyyden takaa raikkaita taistonhaluisia ääniä, jotka Venäjällä tule-
vat yhä äänekkäämmiksi. Ettekö tunne uuden lähestyvän myrskyn kohinaa? Yhdessä, taistellen yhteistä vihollista vastaan, ovat suomalaiset ja venäläiset työläiset jo kerta murtaneet vanhan hallituksen vastustusvoimaa. Veljellisen yhteistyön kautta yhteisen ihanteen puolesta tulevat mustat voimat voitetuiksi ja Suomen vapaus ja itsehallinto saavutetuiksi.
Eteenpäin siis taistellen! Lujittakaa köyhälistön rivejä naiset ja miehet yhteenliittyen. Me venäläiset toverit ihailemme Suomen köyhälistön urheutta, kestävyyttä ja tarmoa, erittäin Suomen naistoverien intoa. Vaikeimmissa olosuhteissa, vihollisen piirittäessä on teillä rohkeutta nostaa punalippu. Sydämeni syvimmästä lähetän onnitteluni kongressin tulokselliselle työlle ja vielä kerran vakuutan:
Venäläisten toverien ihailu ja myötätunto on omistettu Suomen kansaa kohtaan".
Alexandra Kollontay".

"Lontoosta:
"0llen estettynä ottamasta osaa yhteiseen edustajakokoukseemme lähetän sydämellisen ja toverillisen tervehdyksen toivottaen, että tämä kokous ja sitä seuraava työskentely tulee viemään köyhälistön naisten vapautustyötä maassamme eteenpäin, että vastaisissa kokouksissamme saamme iloita saavutetuista voitoista.
Toverit! Kärsimysten ja vainon meitä painaessa on rakkaus kauniiseen asiaan vain yhä kiinteämmäksi kasvava".
Toverinne Hilja Pärssinen."

"Lontoosta:
"Ystävällisin tervehdys Suomen työläistovereille. Jäsenenä Lancashiren kutomateollisuusjärjestössä, jossa on noin 400,000 järj. työläisnaista lähetämme teille sydämellisen tervehdyksen, toivoen että te pian
järjestytte yhtä hyvin ammatillisesti kuin olette valtiollisesti järjestyneet".
Mary Howarth. Alice Smith.
Kutojain järj. jäs. Puuvilla työnt. järj. jäsen."

"Harjusta:
"Sorto särkekää, vapautta vaalikaa onneksi köyhälistön".
Voikaan naisosasto".

"Lontoosta:
"Kaikkein ystävällisin tervehdys suomalaisille työläisnaistovereillemme! Toivomme, että kongressi tulee tuottamaan hyviä tuloksia ja toivomme, että muutamien vuosien kuluttua on meillä myös Englannissa voimakas poliittinen työläisnaisten järjestö jarjestyneenä työhön sosialismin puolesta luokkataistelun pohjalla".
M. Bridges Adam,
Bebel-housen johtajatar".

"Ethel Carnie
Kapinallisten kynäin klubin puh.-joht. ja Bebel-housen toimitsija.
"Kauvan eläköön punainen internationale"!

Kirjeellisiä onnitteluja saapui Lappeen Parkkarilan naisosastolta seka Hilma Rasilalta ja Iida Köhliltä Forssasta.
Kaikille lähettäjille kohotettiin kolmikertainen eläköönhuuto.
Tämän jälkeen pidettiin tunnin kahviloma klo 10-11, jolloin juotiin Tampereen naisosaston tarjoamat kahvit.


Kokouksen työohjelma.

Kahviloman jälkeen kokoonnuttua esitettin hyväksyttäväksi liittotoimikunnan ehdottama työjärjestys kokoukselle. Se oli seuraava:

1:nen kokouspäivä:

K:lo. 8 - 9. Valtakirjain tarkastus.
K:lo. 9 -10. Kokouksen avaus.
K:lo. 10 - ½11. Virkailijoiden vaali.
K:lo. ½11 - ½12. Kahviloma.
K:lo. ½12 - 2. Keskustelua.
K:lo. 2 – 4. Päivällisloma.
K:lo. 4 – 7. Keskustelua.
8. Esitelmä: Rouva Hella Vuolijoki ("Syyt lisääntyvään rikollisuuteen").

2:nen kokouspäivä.

K:lo. 9 - 11. Keskustelua.
K:lo. 11 - ½12. Kahviloma.
K:lo. ½12 - 2. Keskustelua.
K:lo. 2 - 5. Päivällisloma ja tehtaissa käyntiä.
K:lo. 5 - 7. Keskustelua.
Illalla yleinen illanvietto.

3:mas kokouspäivä.
K:lo. 9 - 11. Keskustelua.
K:lo. 11 - ½12. Kahviloma.
K:lo. ½12 - 2. Keskustelua.
K:lo. 2 - 3. Päivällisloma.
K:lo. 3 - 6. Keskustelua, vaalit ja kokouksen lopettaminen.
6. Esitelmä tohtori N. R. af Ursin ("Valkonen orjakauppa").

Ehdotus hyväksyttiin.

Kysymysten käsittelyjärjestys.

Liittotoimikunnan esityksestä hyväksyttiin kokouksessa esille tulevat asiat käsiteltäväksi seuraavassa järjestyksessä:

1. Toimintakertomus.
2. Tilikertomus.
3. Selostuksia Eduskuntatyöstä.
a) Lapsenmurhaa koskevien rangaistusten lieventäminen.
b) Aviottomain lasten lakiesitykset Eduskunnassa.
c) Kotien perustamisesta turvattomia lapsia ja niiden äitejä varten.
4. Kansainvälinen köyhälistön naisten päivä.
5. Työläistyttöjen jatkosivistys.
6. Kasvatuskysymys.
7. Miten saataisiin lasten raittiustyö sopivalla tavalla yhdistetyksi lasten sunnuntaikoulujen ohjelmaan?
8. Oppilaiden avustaminen puolueopistoon.
9. Millä tavalla saataisiin enempi naisia liittymään sos.-dem. puolueeseen?
10. Olisiko tarpeellista tehdä jokin sakkomäärä työnhaluisia varten ennenkuin niitä otetaan naisosastoihin?
11. Samasta työstä sama palkka sukupuoleen katsomatta.
12. Mitenkä voitaisi lieventää perheenäitien ansiotyöstä johtuvaa liikarasitusta? Perheenäitien ansiotyö ehdo-
tetaan keskusteltavaksi yhdessä.
13. Työläisnaisten taloudellinen asema.
14. Edustajan lähettäminen kansainväliseen Sos.-dem. naisten kongressiin.
15. Raittiuskysymys. Tampereen, Sörnäisten, ja Stockforsin n. o. nostamina nämä kaikki käsitellään yhdessä.
16. Kansakoulukeittiöiden tarpeellisuus.
17. Kunnallisesta äänioikeudesta. (Antrean ja Lappeenrannan naisosaston nostamina keskustellaan yhdessä).
18. Kaupunkikuntain velvottamisesta perustamaan kesäsiirtoloita.
19. Liittokokouksen edustajien matkakulujen tasaus.
20. Sos.-dem. Naisliiton suhde sosialidemokratiseen nuorisoliikkeeseen.
21. "Työläisnainen" järjestöjen omaksi.
22. Onko Naisliitto tarpeellinen?
23. Onko liittotoimikunta tehnyt sen, mitä liittokokous on sille määrännyt. (Keskustellaan toimintakertomuksen yhteydessä).
24. Koulupakko, maksuton opetus kouluissa.
25. Terveydenhoito valtion ja kuntain asiaksi.
11
26. Olisiko sos.-dem. naisliiton ryhdyttävä enemmän taistelemaan kirkollista pimitystä vastaan?
27. Valitaan kansainväliseen kongressiin edustaja.
28. Määrätään liittotoimikunnan kotipaikka.
29. Liittotoimikunnan vaali.
30. Liittoneuvoston vaali.
31. Tilintarkastajien vaali.
32. Päätetään seuraavan liittokokouksen ajasta ja paikasta.


Valiokunnat.

Johtava valiokunta ehdotti, että kokous asettaisi seuraavat viisi erikoisvaliokuntaa: raha-asiain-, agitatsioni-, kasvatus- ja raittiusasiain-, kunnallisasiain- sekä taloudellisten- ja eduskunta-asiain valiokunta. Ehdotus hyväksyttiin. Jäseniksi eri valiokuntiin valittiin:

Raha-asiain valiokuntaan: Hilma Laine, Hilda Herrala, Hilma Rahikainen, Emmi Murto ja Olga Tainio.
Agitatsionivaliokuntaan: Iida Aalle - Teljo, Elin Pousi, Alma Jokinen, Jenny Kästämä ja Hilma Korhonen.
Kasvatus- ja raittiusasiain valiokuntaan: Anni Huotari, Maria Laine, Olga Lagerstam, Mimmi Haapasalo ja Elviira Vihersalo.
Kunnallisasiain valiokuntaan: Sandra Lehtinen, Olga Jokisalo, Anni Savolainen, H. Vauhkonen ja Iida Virtanen.
Taloudellisten- ja eduskunta - asiainvaliokuntaan: Aura Kiiskinen, Auroora Ahlgren, Olga Manner, Hilma Koski ja lida Silvonen.
Kuhunkin valiokuntaan päätettiin keskustelun jälkeen valita kaksi lisäjäsentä.

Liiton toimintakertomus syyskuun 3 p:stä 1911 - syyskuun 1 päivään 1913 esitettiin käsiteltäväksi ja arvosteltavaksi. (Katso esitysvihko sivut 3 -12). Kertomus hyväksyttiin keskusteluitta.
Samassa yhteydessä käsiteltiin myös kysymys: Onko liittotoimikunta tehnyt tehtävänsä? Kun kysymykselle ei oltu lähetetty alustusta, annettiin sen raueta.

Tilikertomus.

Esitettiin käsiteltäväksi kertomus liiton tileistä elok. 21 päivästä 1911 - syyskuun 30 päivään 1913. Niistä näkyi seuraavaa:

( Sivun 12 ja 13 tilitaulukot löytyvät toisaalla )
"Tilintarkastajain lausunnot:

"Tarkastaessamme Sos.-dem. Naisliiton tilit elok. 21 p:stä 1911 31 p:vään jouluk. 1912 saamme tarkastuksemme tuloksena esittää, että tulot ja menot ovat meille esitettyjen tilitodisteiden mukaan oikein kirjoihin merkityt ja että kassa, jonka laskimme, vastasi kassakirjan osottamaa saldoa; samoin pankkitili vastasi pankin valtakirjan osoittamaa määrää. Edellä esitetyn perusteella voimme puoltaa asianomaisille tilivelvollisille tilivapautta mainitulta ajalta.
Kassakirjan mukaan on yksi 7 mk. ja yksi 6 mk. tuloerä merkitty kaksi kertaa tuloiksi, joten rahastonhoitaja on tämän mukaan saapa 13 mk. Vastaisen varalle pyydämme huomauttaa, että kaikki tulleet varat julaistaisiin säännöllisesti sanomalehdissä niitä tileihin vertailemista varten".

Helsingissä tammik. 6 p:nä v. 1913.

Verner Aro. A. Halme".

"Allekirjoittaneet, tarkastettuamme tänään Sos.-dem. Naisliittotoimikunnan tilit 1 p:stä tammik. 1913 syysk. 30 p:vään samana vuonna, olemme havainneet, että tilit ovat yhtäpitävät meille esitettyjen tilitodisteiden kanssa, että kassakirjan viennit ovat yhtäpitäviä pääkirjan kanssa. Laskettuamme kassan, havaitsimme sen vastaavan päivän kassasaldoa. Tarkastuksen perusteella saamme ehdottaa rahastonhoitajalle ja liittotoimikunnalle edellämainitulta tilikaudelta tilivapauden.
Helsingissä lokak. 13 p:nä v. 1913.

Artt. Aalto. Naimi Laitinen".

Ylläolevien lausuntojen nojalla myönnettiin liittotoimikunnalle ja rahastonhoitajalle tilivapaus.

Tulo- ja menoarvio seuraavalle toimintakaudelle.

Liittotoimikunta esitti tulevaa toimintakautta varten tulo- ja menoarvion. Vuotta kohden olivat tulot ja menot:
(Tilitaulukko esiintyy toisaalla)

Keskustelussa lausuttiin:

Anni Savolainen arveli vajauksen syntymisen voitavan ehkäistä siten, että kansainvälinen edustus jätettäisiin sikseen.
Aura Kiiskinen huomautti edelliselle, että hänen mainitsemansa säästö ei auta ollenkaan, sillä edustajan lähettäminen kansainväliseen kongressiin on ajateltu ylimääräisellä verotuksella.
Hilma Laine luuli valiokunnan voivan löytää lisää tuloja. Toivottavaa olisi, että tuloarvio julaistaisiin ennen kokousta.
Aurora Ah1grén katsoi, ettei liiton toimintaa voida supistaa.
H. Vauhkonen myös toivoi, ettei toimintaa supisteta. Vajaus hankittava ylimääräisellä verotuksella.
Mimmi Haapasalo: "Ei voida toimintaa supistaa, pikemmin on laajennettava. Ehkä voitaisiin jakaa vajauksen täyttäminen osastojen kesken."
Ida Virtanen (Lahdesta): "Lisäverotukset eivät ole toivottavia. Jäsenmäärän lisääntyminen voi korvata vajauksen".
Hilma Rahikainen myös piti mahdottomana verojen korottamisen. Muita keinoja on löydettävä.
Anna Nelander toivoi suhteellista lisäveroa osastoille. Toimintaa koetettava laajentaa.
Maria Laine: "Ei lisäveroa. Naisten päivän yhteydessä pidettävä iltamia liiton hyväksi."
Anna Thessman ei puolustanut persoonallista lisäveroa. Osastottain vajaus täytettävä.
Aurora Ahlgrén yhtyi edellisiin.
Anni Savolainen toivoi, että jäsenmäärä saataisiin kohoamaan. Siten tulisi vajaus täytetyksi. Vajaus korvattava osastoittain, jos sitä syntyy.
Asia meni raha-asiain valiokuntaan.


Eduskunta-asiat.

Selostukset sos.-dem. naisedustajain toimista valtiopäivillä esitettiin käsiteltäväksi. (Katso esitysvihko sivut 51 - 56). Niitä vastaan ei tehty mitään muistutuksia, joten ne hyväksyttiin keskustelutta.

Kansainvälinen köyhälistön naisten päivä.

Esitettiin alustavaan käsittelyyn rva Ida Aalle-Teljon alustama kysymys kansainvälisestä köyhälistön naisten päivästä. (Katso alustusvihko siv. 12 - 14).
Hilma Koski yhtyi alustukseen muuten, mutta toivoi, että keskustelukysymysten joukkoon otettaisiin militarismi.
Olga Manner kannatti alustusta. Toivoi varat juhlista annettavaksi naisliitolle.
Olga Lagerstam toivoi vapaita juhlia, kuten Venäjällä. Se päivä olisi varattava valistustyöhön eikä tehtävä sitä ansaitsemisen välineeksi. Päivän vietto järjestettävä kevättalveksi.
Anni Huotari kannatti päivän määräämistä samaksi kaikkialla. Syystalvi sopivampi. Varat olisi annettava liitolle, kuten Manner on ehdottanut.
Sandra Lehtinen puolusti syystalvea. Silloin ovat kunnallisvaalit ja olisi mukava sovittaa ne samoihin aikoihin. Kysymys varojen määräämisestä tarvitsee vielä harkintaa.
Pääasia olisi saada juhlat mahdollisimman hyvin onnistumaan.
Hilma Rahikainen piti agitatsionipuolen tärkeämpänä. Rahakysymys on vähäisempi. Kevättalvi on sopivampi.
H. Vauhkonen kannatti päivän muodostamista vapaaksi agitatsionipäiväksi. Yhtyi sen pitämisessä kevättalveen.
Tilda Kaihosalo toivoi keskustelukysymyksiin lisättäväksi kansainvälisen lasten suojelemisen.
Miina Sillanpää kannatti päivän ajaksi syystalvea. Ei pyrittävä rahallisen tuloksen saamiseen. Agitatsioni olisi asiassa tärkein.
Fiina Pietikäinen: "Osastoni on kannattanut maksuttomia juhlia. Suuremmilla paikkakunnilla voivat osastot toimeenpanna erikoisia juhlia pääsymaksun edestä".
Sandra Tarvainen kannatti syystalvea. Illalla liiton hyväksi pidettävä iltama.
Hilma Korhonen puolusti syksyä. Samoin Aurora Ahlgrén.
Alma Jokinen: "Mitä tukalammaksi valtiollinen asema tulee, sitä enemmän tarvitsemme innostusta ja innokasta toimintaa. Naisten päivän vietto tarjoo erinomaisen tilaisuuden innostuksen lietsomiseen. Päivällä vapaat valistustilaisuudet ja illalla maksuiltamat kunnollisella ohjelmalla. Kannatti militarismin ottamista ohjelmaan".
Anni Savolainen yhtyi päivän ajan määräämisessä alustukseen. Vapaa valistustyö etusijalle asetettava. Ohjelmaan lisäksi otettava puoluelehtien ja kirjallisuuden levittäminen ja agiteeraus sen hyväksi.
Anna Nelander kannatti syystalvea päivän viettoajaksi. Varat, jos niitä saadaan, annettava liitolle.
Ida Virtanen (Lahdesta) toivoi päivän kohottavan innostusta joukoissa. Sitä tarvittaisiin.
Hi1ma Laine ei pitänyt pahana, vaikka samalla koetetaan pitää silmällä myös varojen hankkimista liitolle.
Aura Kiiskinen: Liittotoimikunnassa ajateltiin, että vapaiden juhlien ohella voitaisiin myös maksullisia iltamia järjestää. Se riippuu myös siitä, mikä päivä tulee tarkoitukseen määrätyksi ja se ei riipu meistä, vaan kansainvälisestä kongressista. Arkipäivänä ei voisi järjestää kahta juhlaa, mutta sunnuntaina kyllä se kävisi päinsä.
Ida Aalle-Teljo oli tarkoittanut näille päiville vain kansainvälisen valistuksen levittämisen. Niiden ei pitäisi muodostua rahan ansaitsemistilaisuuksiksi. Kokousmuoto olisi niille parhain. Ei olisi määrättävä liian paljon aineita näitä kokouksia varten. Militarismikysymys voitaisiin kyllä ohjelmaan ottaa. Lasten suojeluskysymys ei näin ensi aluksi olisi niin välttämätön.
Kysymys lähetettiin agitatsionivaliokuntaan.


Työläistyttöjen jatkosivistys.

Työläistyttöjen jatkosivistyksestä oli alustuksen laatinut rva Hilja Pärssinen. (Katso alustusvihko siv. 15 - 20). Se esitettiin nyt käsiteltäväksi.
Hilma Koski kannatti alustusta.
Anni Savolainen valitti, että alustaja ei ole saapuvilla. Hänen mielestään ei ole painostettava ainoastaan tyttöjen, vaan yleensä työläisnuorison jatkosivistyksen välttämättömyyttä.
Olga Lagerstam yhtyi alustajaan.
Anna Thessman kannatti myös alustajaa. Samoin Olga Tainio. Asiasta olisi tehtävä eduskunta-alote.
Aura Kiiskinen piti kysymyksen täysin selvänä. Onhan se puolueohjelmankin mukainen. Alustaja on kai tarkoittanut, että kysymykseen herätettäisiin yleisempää huomiota, varsinkin kun tähän asti on osottautunut että tyttöjä käytetään vähemmän koulussa kuin poikia. Asian käytännölliseen puoleen olisi myös kiinnitettävä huomiota. Voitaisiin todellakin valmistaa asiasta alote eduskunnalle. Tämä on jo tavallaan ollutkin esillä, nimittäin oppivelvollisuusasian yhteydessä, mutta porvarit hylkäsivät sosialistien ehdottaman kaksivuotisen jatkokoulun.
Anni Savolainen piti kylläkin jatkosivistyksen välttämättömänä työläisnuorisolle. Mutta sitä tarvitsevat molemmat sukupuolet, yhtä hyvin tytöt kuin pojatkin.
Miina Sillanpää tiesi alustajan tarkoittaneen huomion kiinnittämistä asiaan. Ulkomailla on asia parhaillaan päiväjärjestyksessä. Samoin olisi se saatava meilläkin esille.
Anni Huotari katsoi ponsien tarkoittavan yhtähyvin molempia sukupuolia. Tärkeätä olisi tytöille saada lastenhoito-opetusta.
Sandra Lehtinen huomautti terveydenhoito-opetuksen tärkeydestä työläistytöille.
Anni Savolainen tahtoi ensimäisestä ponnesta pois sanat "erittäinkin työntekijättärien".
Gustaava Koski kannatti alustajaa.
Kysymys lähetettiin kasvatus- ja raittiusasiain valiokuntaan.
Aamupäivän istunto päättyi tähän k:lo. 2 päivällä.


Iltapäivän istunto.

Alkajaisiksi laulettiin "Työväenmarssi".


Kasvatuskysymys.

Kotikasvatus.

Kysymyksen oli ehdottanut Tampereen naisosasto. Tarkoitus oli ollut käsitellä erikseen yhteiskunnallinen ja kotikasvatus. Edellisestä puolesta ei kuitenkaan oltu saatu alustusta, joten se täytyi jättää sikseen.
Kotikasvatuspuolen oli alustanut rouva Anni Huotari. Tämä alustus (katso esitysvihko siv. 20 - 23) otettiin nyt käsiteltäväksi.
Anni Huotari huomautti, että olisi välttämätöntä käsitellä myös asian yhteiskunnallista puolta, sillä kysymykset ovat läheisessä yhteydessä keskenään. Työläiselle on kasvatustyö paljon vaikeampaa kuin parempiosaisille. Sentähdenkin olisi yhteiskunnallisiin oloihin saatava muutoksia.
Hilma Koski myös piti asian tärkeänä. Koulu ja koti on usein ristiriidassa keskenään.
Hilma Korhonen piti hyvänä, että näin tärkeä asia on tullut esille. Kasvatusasiaan on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Augusta Nyberg katsoi välttämättömäksi, että kasvatusasia otetaan entistä tarkemman pohdinnan alaiseksi. Kotona on koetettava istuttaa lapsiin oikeata käsitystä yhteiskunnallisista asioista.
Sandra Tarvainen huomautti että yhteiskunta ei anna työläisäidille tilaisuutta tulla kunnolliseksi kasvattajaksi,
yhteiskunta painaa tässäkin työläisnaista. Siinä olisi autettava äitejä.
Hilma Rahikainen: "Työläisäitejä painaa kapitalismi, ettei hän voi täyttää kaikkia niitä vaatimuksia, jotka täytyisi asettaa tälle tärkeälle työlle. Sentähden ei työläisäidiltä voikaan niin paljon vaatia. Siitä huolimatta on pyrittävä tuohon korkeaan päämäärään ja tehtävä lakkaamatta työtä sen hyväksi".
Maria Laine: "Kotikasvatus on tärkeimpiä asioita. Vanhempain on pyrittävä ymmärtämään lapsiaan. On pidettävä niitä vertaisinaan, eikä pyrittävä olemaan liiaksi heidän yläpuolellaan. Kunnioitettava myös lapsia eikä vaadittava ainoastaan näiltä kunnioitusta itselleen".
Jenny Kästämä: "Meidän on koetettava samalla kasvattaa itseämme kuin lapsiammekin. Kehittymättömyys vaikuttaa, että äidit usein purkavat sen mitä kehittyneet työläiset rakentavat. Työläisäidin asema on kyllä vaikea, mutta jotain kuitenkin voimme edistyksen hyväksi tehdä". Yhtyi ponsiin.
Olga Lagerstam yhtyi Laineen esittämään mielipiteeseen. Äitien on pyrittävä täyttämään kasvattajatehtävänsä mahdollisimman kunnollisesti. Yhteiskunnallisia uudistuksia vaadittava, että äidit tulevat tilaisuuteen oikein kasvattamaan lapsensa.
Olga Jokisalo: "Meidän on aina huudettava yhteiskunnallisten parannusten puolesta, jotta työläisäidit saisivat kunnolliset edellytykset kasvattajan tehtävään".
Anni Savolainen yhtyi alustuksen ponsiin, mutta niihin olisi lisättävä ponsi, että liittotoimikunta velvoitettaisiin pitämään luentoja myös kasvatuskysymyksen alalta.
Iida Silvonen yhtyi alustuksen ponsiin.
Augusta Nyberg huomautti, että työläisäitien asema on tukala ja että siinä on tehtävää enemmän kuin kylliksi. Mutta siitä huolimatta on pyrittävä mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Äidit rasittuneina ollessaan eivät tietysti kykene niin kunnollisesti tehtäväänsä täyttämään. Sentähden on koetettava äitien yhteiskunnallista asemaa korottaa.
Fiina Pietikäinen toivoi, että työläiset käyttäisivät lasten sosialistisessa kasvatustyössä enemmän apunaan "Ihanne"-lehteä.
Anni Huotari myönsi työläisäidin aseman kurjaksi, mutta siitä huolimatta on vaatimukset asetettava korkealle.
Asia lähetettiin kasvatus- ja raittiusasiain valiokuntaan.


Raittiustyön yhdistäminen lasten sunnuntaikoulujen yhteyteen.

Kysymykselle oli alustuksen laatinut rouva Lyyli Latukka. (Katso alustusvihko siv. 23 - 28). Asia esitettiin alustavaan käsittelyyn.
Maria Laine huomautti raittiustyön olevan ennestään sunnuntaikoulujen ohjelmassa. Uutta on ainoastaan raittiuskirjallisuuden kustantaminen. Se voitaisiin ottaa huomioon.
Aura Kiiskinen oli sitä mieltä, että ponnet voitaisiin kyllä hyväksyä, mutta raittiuskirjallisuuden kustantamista ei ole niin jyrkästi määrättävä, sillä se on rahakysymys.
Hilma Laine ilmoitti Porin osaston ehdottaneen ponneksi alustajan ensimmäisen ponnen sekä loppuponsien sijaan: että vanhemmat, erittäinkin perheiden äidit, terottaisivat lastensa mieliin väkijuomain turmiollista vaikutusta. Samalla kuitenkin tulee lapsille selittää niitä syitä, jotka yhteiskunnassa antavat tilaisuuden tämän myrkkyliemen ihmisille kaupitsemiseen ja vastasyitä, jolloin vain järjestynyt työväestö yksin tarmokkaalla taistelullaan pystyy saamaan aikaan väkijuomain kieltolain.
Hanna Sohlberg painosti raittiustyön tärkeyttä.
Tilda Kaihosalo oli valmis hyväksymään ponnet, mutta huomautti asian ennenkin kuuluneen ohjelmaan. Ei voi asettaa erikoista raittiusneuvojaa.
Mimmi Haapasalo myös katsoi ennenkin asian olleen kylliksi ohjelmassa.
Aino Forsten ei pitänyt välttämättömänä erikoisen raittiusopettajan palkkaamista. "Puolueella on muitakin tärkeitä työaloja. Ei siis ole yksipuolisesti ryhdyttävä ajamaan jotakin yksityistä asiaa, kun muitakin yhtä tärkeitä asioita on olemassa".
Aura Kiiskisen mielestä on raittiusasia tärkeä, ja sitä kannattaa opettaa.
Miina Sillanpää: "Raittiusasia on yksi puolueohjelmakysymyksiä. Siitä kannattaa puhua. Raittiustyö puolueen keskuudessa olisi saatava parempaan vauhtiin. Ei ole tyydyttävä ainoastaan kieltolain vaatimiseen".
H. Vauhkonen: "Raittiustyötä kannattaa tehdä meidänkin puolueen keskuudessa. Sitä parempi, mitä enemmän tätä työtä voidaan tehdä".
Anni Huotari: "Velvollisuutemme on koettaa kohottaa työläisluokan siveellistä tasoa ja se saadaan kohoamaan raittiustyön kautta. Nuoret työläiset ovat helpommin varjeltavissa väkijuomain tuholta kuin entiset juopot. Raittiustyölle on annettava suurempi merkitys kuin usein työväenkään keskuudessa sille annetaan".
Mimmi Haapasa1o katsoi asian kuuluvan ihanneliitoille, ettei tarvitse lähettää lapsia porvarillisen raittiusliikkeen helmaan.
Sandra Lehtinen huomautti Forstenille, että raittiustyö kuuluu meille ja sitä on tehtävä jo sunnuntaikouluissakin. Annettakoon asialle nyt uusi sysäys hyväksymällä alustajan ponnet. Ne eivät velvoita erityisen raittiusneuvojan palkkaamiseen.
Alma Jokinen piti myös tärkeänä, että lapsille tästä asiasta levitetään oikeita tietoja. Sitä luokkatietoisemmiksi lapsemme tulevat.
Asia meni kasvatus- ja raittiusasiain valiokuntaan.

Oppilaiden avustaminen puolueopistoon.

Alustuksen asialle oli laatinut rva Ida Aalle-Teljo. (Katso esitysvihko siv. 28 - 30.) Sen johdosta virisi seuraava keskustelu:
Olga Tainio ehdotti alustajan ponnet hyväksyttäväksi sellaisinaan.
Emmi Murto myös kannatti alustusta. Samoin Fanny Ahlfors.
Iida Alho osastonsa puolesta vastusteli lisäverotusta. Samoin Elin Pousi ja Fiina Pietikäinen.
Anna Thessman ilmoitti osastonsa kannattaneen 10 markan vuosiveroa kultakin osastolta.
Augusta Nyberg sanoi Helsingin naisosaston kannattaneen vähintään 25 pennin vuosiveroa jäseneltä.
Hilma Korhonen vastusti lisäveroa. Osastonsa kannatti paikallista stipendirahastoa.
Hilma Koski vastusti vakinaista veroa. Osastot antakoot vapaaehtoisia lahjoja.
Ida Aalle-Teljo: "Verotuksen vastustajat eivät ole huomanneet, että alustuksessa on vaihtoehto, että osastot voivat nuo varat hankkia muullakin tavalla kun verottamalla. Pääasia on, että osastot maksavat tuon summan kaikilta jäseniltään".
Anna Nelander kannatti alustajaa.
Anni Savolaisen mielestä olisi myönnettävä 5 penniäkin kuussa jäseneltä. Mutta jos enemmistö sitä vastustaa, niin myönnettäköön edes 25 penniä vuodelta.
Aura Kiiskinen piti tarpeellisena säännöllisen avustuksen myöntämisen. Vapaehtoiset lahjat eivät vie perille.
Maria Laine ja Mimmi Haapasalo kannattivat vakinaista avustusta. Hankkikoot osastot ne itselleen millä tavalla tahansa.
Hilma Rahikainen puolusti vapaehtoista avustusta. Samoin Iida Virtanen (Lahdesta).
Olga Tainio ja Olga Lagerstam puolustivat alustajan ponsien hyväksymistä.
H. Vauhkonen ehdotti keskitietä. Joko maksetaan 30 penniä jäseneltä vuodessa tai 10 mk. osastolta.
Iida Virtanen (Kymistä) vastusti vakinaista veroa. Asia meni raha-asiain valiokuntaan.


Valiokuntain jäsenet.

Lisäjäseniksi kasvatus- ja raittiusasiain valiokuntaan valittiin Fiina Pietikäinen ja Augusta Nyberg sekä raha-asiain valiokuntaan Alma Luhtala ja Sandra Tarvainen.
Istunto loppui klo 7 i. p. Lopuksi laulettiin "Köyhälistön laulu".
Illalla piti rva Hella Vuolijoki esitelmän aineesta: ("Syyt lisääntyvään rikollisuuteen").
Toinen kokouspäivä.

Perjantaina lokak. 24 p:nä.

Aamupäivän istunto.

Kokous alotettiin laulamalla "Työväen marssi".

Millä tavalla saataisiin enemmän naisia liittymään sos.-dem. puolueeseen?

Kysymykselle oli alustuksen laatinut Viipurin t.y:n naisosaston puolesta rva Hanna Kohonen. Erehdyksessä oli alustus jäänyt pois alustusvihkosta, mutta oli se julaistu "Työläisnaisessa". Alustuksessa huomautettiin, kuinka tärkeätä olisi saada mahdollisimman paljon naisia mukaan sos.-dem puolueeseen, edistämään sen pyrkimyksiä. Ponsiksi ehdotettiin:

1:si) "Että sos.dem. Naisliiton toimesta puheilla, esitelmillä ja luennoilla harjoitetaan edelleen entistä voimaperäisempää valistus- ja järjestystyötä. Myöskin vaalipiirien toimeenpanemille luentokursseille hommattakoon naisia koskevia erikoiskysymysluentoja".
2:si) "Että sos.-dem. Naisliitto kustantaa helppotajuista naisten taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa koskevaa lentokirjallisuutta, jota levitetään mahdollisimman runsaasti varsinkin aivan järjestäytymättömien keskuuteen".
3:si) "Että määrätään erikoinen n.k. naisten päivä yhtenäiseksi kautta koko maan vietettäväksi valistus- ja agitatsionitilaisuudeksi, mieluummin yhdenmukaisesti muiden maiden naistoverien viettämän naisten päivän kanssa".
Sandra Lehtinen: "Ensimmäinen ponsi on jokseenkin sama kuin viime edustajakokouksen päätös. Osastot ovat vaan sen unhoittaneet. Päätöksiä on pyrittävä toteuttamaan. Toinen ponsi on kyllä paikallaan".
Aura Kiiskinen: "Toisessa ponnessa puhutaan kirjallisuudesta, mutta ei sanota onko se levitettävä ilmaiseksi vai maksusta. Rahavarojen vähyyden vuoksi ei ilmaiseksi voida jakaa, mutta mahdollisimman halvalla olisi niitä levitettävä".
Kysymys lykättiin agitatsionivaliokuntaan.

"Työnhaluisina" olleiden naisten pääsy naisosastoihin.

Lohjankylän naisosasto oli esittänyt kysymyksen: Olisiko tarpeellista tehdä jokin sakkomäärä työnhaluisia naisia varten ennenkuin niitä otetaan naisosastoihin? Kysymykselle oli liittotoimikunta laatinut alustuksen. (Katso esitysvihko siv. 30 - 31).
Augusta Nyberg ehdotti ponnet hyväksyttäväksi ilman enempää keskustelua ja valiokuntaan lähettämistä.
Sandra Tarvainen kannatti edellistä.
Ehdotus hyväksyttiin ja päätökseksi siis tuli, "että naisosastot pitävät huolen siitä, ettei osaston jäseneksi pääse työnhaluiset, rikkurit tai lakkopetturit ennenkuin ovat sopineet asianomaisen ammattiosaston tai liiton kanssa".


Samasta työstä sama palkka.

Esitettiin käsiteltäväksi nti Aura Kiiskisen alustama kysymys samasta työstä saman palkan maksamisesta sukupuoleen katsomatta. (Katso alustusvihkon siv. 31 - 33).
Keskustelussa lausuttiin:
Aura Kiiskinen huomautti, että miesten taholta joillakin paikkakunnilla valitetaan, että työssä käyvät naiset kuuluvat naisosastoihin, mutta eivät halua kuulua ammattiosastoihin, kun siellä on kalliimmat maksut. Ponsien hyväksymisellä annettaisiin velvoitus naisille kuulua ammatillisiin järjestöihin.
Aurora Alhgrén ei uskonut naisosastojen ehkäisevän ammatillista järjestymistä. Kannatti ponsia.
Sandra Tarvainen, Anna Ananin, Hilma Korhonen ja H. Vauhkonen kannattivat ponsia.
Mimmi Haapasalo huomautti, että on naisia, jotka liittyvät naisosastoihin halvempien maksujen vuoksi. Sen vuoksi ovat ponnet paikallaan.
Aura Kiiskinen lisäsi, ettei kukaan ole syyttänyt naisosastojen agiteeraavan ammatillista liikettä vastaan, mutta halvemmat jäsenmaksut voivat houkutella joitakin kuulumaan ainoastaan naisosastoihin eikä ammatillisiin järjestöihin. Naisosastoihin voitaisiin ottaa ammattiosastojen jäsenet halvemmalla maksulla.
Kysymys lähetettiin taloudellisten- ja eduskunta-asiain valiokuntaan.

Mitenkä voitaisiin lieventää perheenäitien ansiotyöstä johtuvaa liikarasitusta?

Tämän kysymyksen oli Tampereen naisosaston puolesta alustanut rouva Olga Jokisalo. (Katso alustusvihkon siv. 33 - 35). Se esitettiin nyt alustavaan käsittelyyn.
Hilda Herrala huomautti, että liittotoimikunta ei ole ollut täydellisesti ponsien kannalla, mutta toivotaan keskustelun johtavan tarpeellisiin muutoksiin.
Aura Kiiskinen epäili toisessa ponnessa mainittujen talousosuuskuntien menestymistä. Voitaisiinhan sellaistakin yrittää, jos näyttäisi innostusta olevan.
Olga Jokisalo piti työläisäitien ansiotyöstä johtuvia epäkohtia siksi suurina, että jotain on tehtävä asian auttamiseksi. Kunnat on saatava avustustyöhön ja poistettava lastentarhoilta ja lastenseimiltä niiden hyväntekeväisyysluonne. Talousosuuskuntien menestyminen on kyllä epäiltävää, mutta jotain täytyisi kuitenkin yrittää.
Hilma Korhonen myös epäili talousosuuskuntia ja kuntien velvottamista sellaisia kannattamaan.
Ida Virtanen (Lahdesta) hyväksyi kunnallisten lastenseimien, maitopisarain ja lastentarhain perustamisen. Olisi niitä vaan saatava kaikkialle.
Sandra Tarvainen hyväksyi ensimmäisen ponnen, mutta toisesta ei tiennyt mitään varmaa sanoa.
Olga Lagerstam: "On vaadittava kunnilta ensimmäisessä ponnessa mainittujen laitosten perustamista. Niiden antama hyöty pitäisi olla kaikille selvä. Kyllä talousosuuskunnillakin on merkityksensä".
Anni Savolainen: "Nykyiset hyväntekeväisyystarkoituksessa perustetut laitokset eivät vastaa tarkoitustaan. Kunnille tämä toiminta kuuluu. Kysymystä olisi edelleen pidettävä vireillä. Missä se on mahdollista, niin yritettäköön heti panna käytäntöön. Mutta nykyisten valtasuhteiden vallitessa ei voida kovin suuria edistysaskelia saada. Liittotoimikunnan pitäisi pitää kysymystä jatkuvasti esillä".
Anni Huotari piti näitä laitoksia suorastaan välttämättöminä. Liittokokouksissakin on tämä periaate jo ennenkin hyväksytty. Sanotaan, ettei saada mitään aikaan, ellei vaadita. Vaatimukset aina vaikuttavat. Kunnat jo nykyisin avustavat tällaisia laitoksia esim. Tampereella, Helsingissä ja Viipurissa. On vaan enenmmän pidettävä melua.
Fiina Pietikäinen tahtoi kunnilta vaadittavaksi sanottujen laitosten perustamista. Ennenkin on näistä asioista kokouksissa päätetty.
Anni Savolainen: "Koska kerran ennenkin on hyväksytty samaa tarkoittava ponsi kuin alustuksen ensimmäinen ponsi, niin päätettäköön nyt vaan käytännöllisistä toimenpiteistä sen toteuttamiseksi".
Aura Kiiskinen sanoi liittotoimikunnassa herättäneen epäilyksiä vain sen osan ponnesta, että sopiiko kuntia vaatia yksityisten osuuskuntain avustamiseen.
Hilma Rahikainen: "Ponnessa mainittu periaate on ennenkin hyväksytty. Jos ei ole saatu sitä toteutetuksi, niin ei siitä huolimatta ole lakattava sitä vaatimasta".
Olga Jokisalo: "On epäilty talousosuuskuntien avustamista kuntien varoilla. Mutta avustetaanhan nytkin yksityisiä osuuskuntia".
Kysymys lähetettiin kunnallisasiain valiokuntaan.


Persoonallinen agitatsioni.

Imatran naisosaston puolesta oli lähetetty kysymys "työläisnaisten taloudellisesta asemasta", jonka oli alustanut Miina Rikkonen. Kysymys tarkoitti persoonallisen agitatsionin järjestämistä. (Katso alustusvihkon siv. 36 - 37).
Kysymys lähetettiin keskustelutta agitatsionivaliokuntaan.
Edustajan lähettäminen kansainväliseen sos.dem. naisten kongressiin.

Liittotoimikunnan tekemä alustus siitä on esitysvihkon sivuilla 37 - 38. Se esitettiin nyt keskustelun pohjaksi.
Jenny Kästämä ja Hilma Laine kannattivat ehdotusta.
Ida Alho osastonsa puolesta vastusti ehdotusta.
Hilma Korhonen kannatti ehdotusta, mutta edustaja olisi valittava yleisäänestyksellä.
Ida Silvonen, Hilma Koski, 0lga Lagerstam, Gustaava Koski, Sandra Lehtinen, Anna Thessman ja Ama1ia Lundqvist kannatti-
vat ehdotusta.
Augusta Nyberg: " Helsingissä naisosasto kannatti lähettämistä, mutta ei lisäveroa".
Elin Pousi ja Anna Nelander kannattivat ponsia.
Päätettiin asia ratkaista ilman valiokuntaan lähettämättä.
24 äänellä 1 vastaan hyväksyttiin ponnet.
Siten tuli päätökseksi:

1:si) "Että l.-kokous valitsee edustajan ensi vuonna Wienissä pidettävään kansainväliseen sos.dem. naisten kongressiin";
2:si) "Että jokainen liittoon kuuluva osasto, jossa on jäseniä alle 20, suorittaa 5 mk. ja ne osastot, jossa on jäseniä 20 tai yli siitä, suorittaa 10 mk. kertakaikkiaan liittotoimikunnalle, kansainvälisen edustajan matkakulujen suorittamiseksi".

Edustajan vaali jätettiin myöhemmäksi.


Raittiuskysymys.

Raittiuskysymystä koskevat esitykset (Katso esitysvihkon siv. 38 - 39 ja 50) lähetettiin keskustelutta kasvatus- ja raittiusasiainvaliokuntaan.
Kansakoulukeittiöiden tarpeellisuus.

Kansakoulukeittiöiden tarpeellisuutta koskevan kysymyksen oli esittänyt Söörnäisten naisosasto. Liittotoimikunta oli alustajain esitykseen liittänyt oman ponsiehdotuksensa. (Katso alustusvihkon siv. 39 - 40). Keskustelussa asian johdosta lausuttiin:
Fiina Pietikäinen kannatti liittotoimikunnan pontta ja toivoi sen hyväksymistä. Koulukeittiöt ovat jo nykyään aivan välttämättömiä.
Augusta Nyberg myös kannatti liittotoimikunnan ponnen hyväksymistä.
Valiokuntaan lähettämättä hyväksyttiin liittotoimikunnan ehdottama ponsi, joka kuuluu: että naisjärjestöt yhdessä kunnallisjärjestöjen kanssa toimeenpanevat erittäinkin kunnallisvaalien aikana, vastalause- ja mielenosoituskokouksia kunnallista rahavaltaa vastaan, sekä siellä missä s.-d. työväestö katsoo voivansa ottaa osaa kunnalliseen toimintaan, myös naiset tekevät vaatimuksia kuntain hallinnoille, että ylläolevan luontoisia vaatimuksiamme toteutetaan.

Kaupunkikuntain velvoittamisesta perustamaan kesäsiirtoloita työläisille.

Kysymyksen oli nostanut Tampereen naisosasto ja alustanut neiti Tilda Kaihosalo. (Katso alustusvihkon siv. 41 - 42).
Keskustelussa:
Aura Kiiskinen toivoi kysymyksen lähetettäväksi sellaisenaan valiokuntaan. Lausui toivomuksena, että valiokunta samansuuntaisia kunnallisia kysymyksiä yhdistäisi.
Kysymys lähetettiin ilman muuta keskustelua kunnallisasiain valiokuntaan.

Sosialidemokratisen naisliiton suhde sosialidemokratiseen nuorisoliittoon.

Porin naisosaston ehdottamana ja rva Aino Forstenin alustamana esitettiin käsiteltäväksi kysymys sos.-dem. nais-
liiton ja sos.-dem. nuorisoliiton keskinäisistä suhteista. Liittotoimikunta oli alustuksen loppuun liittänyt oman lausuntonsa. (Katso alustusvihkon siv. 44 - 49.)
Kysymyksestä sukeusi varsin vilkas keskustelu.
Tilda Kaihosalo piti kysymystä tärkeänä. Naisliiton on suosittava nuorisotyötä. Liittotoimikunnan ehdotus tuntuu hieman kylmäkiskoiselta.
Sandra Lehtinen tiesi naisliiton tähänkin asti suosineen tätä työtä.
Sandra Tarvainen myös huomautti, että naisosastot kannattavat nuorisotyötä.
Anni Savolainen oli liittotoimikunnan kannalla.
Tilda Kaihosalo: "Kysymyksessä näyttää olevan väärinkäsitystä. Mikä estää naisosastoja auttamasta myös nuoriso-osastojen perustamista"?
Anni Huotarin mielestä on sosialistien pidettävä kaikkia järjestömuotoja yhtä tärkeinä ja kannatettava kullakin paikkakunnalla niitä järjestömuotoja, joilla on menestymisen mahdollisuus. Siveellinen kannatus on annettava nuorisoliikkeelle ja sitä edistettävä. Ponsissa ei kuitenkaan voida velvoittaa ehdottomasti naisosastoja perustamaan nuoriso-osastoja, ellei näillä osastoilla muuten ole menestymisen mahdollisuuksia.
Aino Forstén katsoi nuorisotyön siksi tärkeäksi, että naisliiton on annettava ainakin siveellinen kannatus sille, ja aineellistakin kannatusta annettava mikäli suinkin varat riittävät. Setyö kantaa hedelmän, sillä nuorisosta me saamme tulevia jäseniä järjestöihimme. Monikaan naisosasto ei liene kovin paljon asiaan kiinnittänyt huomiotaan, vaikka niin sanotaan. Porin naisosasto on koettanut parhaansa mukaan tukea sitä työtä.
Anna Thessman kannatti Anni Huotaria.
Anna Savolainen ei pitänyt asian esille ottamisen syitä riittävinä.
Sandra Lehtinen tahtoi huomauttaa, että nuorisoliikkeen taholta on välistä vastustettu ankarastikin naisliikettä.
Aino Forstén ei pitänyt oikeana, että eri järjestömuodot ovat vihamielisiä keskenään. Nuorisoliike ansaitsee kannatuksemme.
Tilda Kaihosalo: "On sattunut tapauksia, että naisosastot vastustavat nuorisoliikettä. Mutta minne lähetämme ne nuorukaiset, jotka tulevat ihanneliitoille liian vanhoiksi? Nuorisoliikettä tarvitaan. Parempi on, että nuoret tulevat vaikka tanssimaankin työväentalolle, kuin että he menevät samaa tekemään riihen nurkkaan".
Hilma Rahikainen: "Kannatus on annettava nuorisoliikkeelle, mutta tuskin voinmme lähteä erikoisesti nuorisotyötä tekemään, sillä meidän liittomme on paljon pienempi kuin nuorisoliitto".
Alma Jokinen: "Nuorisotyötä on kannatettava, mutta emme voi lähteä toisen liiton työalalle. Nuorisotyö kuuluu nuorisoliitolle. Meillä taas on naisliikkeen edistäminen pääasia".
Kun vielä oli käytetty muutamia lyhyitä puhevuoroja, lykättiin asia agitatsionivaliokuntaan.


Hylättyjä esityksiä.

Kunnallista äänioikeutta (katso esitysvihkon siv. 40 - 41), liittokokouksen edustajain matkakulujen tasausta (katso esi
tvsvihkon siv. 42 - 43), koulupakkoa ja maksutonta opetusta (katso alustusvihkon sivu 50), naisliiton tarpeellisuutta (alustusvihkon siv 49), terveydenhoidon ottamista enemmän valtion ja kuntain asiaksi (alustusvihkon sivu 50) sekä "Työläisnaisen" muuttamista järjestöjen omaksi (alustusvihko siv. 48 - 49) koskevat kysymykset annettiin raueta, koska ne olivat joko ennen käsiteltyjä tai ovat puolueen ohjelmaan otettuja vaatimuksia.


Valiokuntain lisäjäsenet.

Kunnallisasiain valiokuntaan lisäjäseneksi valittiin Miina Sillanpää ja Fanny Ahlfors, agitatsionivaliokuntaan Aino Forstén ja Tilda Kaihosalo. Taloudellisten- ja eduskunta-asiain valiokuntaan ei valittu lisäjäseniä.
Aamupäivän istunto loppui tähän klo 1 päivällä. Päivällistunnilla käytiin katsomassa useampia Tampereen tehtaita.

Iltapäivän istunto.

Alkajaisiksi laulettiin "Kansan nainen".

Ruotsin työläisnaisten edustajaksi kokoukseen oli saapunut rva Amanda Frasell Tukholmasta.
Puheenjohtaja Ida Aalle-Teljo lausui vieraan tervetulleeksi, huomauttaen niistä läheisistä suhteista, joka on olemassa meidän ja Skandinavian maiden järjestöjen välillä. Kohta ensimäisestä naisten yleisestä kokouksesta alkaen on meillä ollut läheisiä suhteita Ruotsin ja meidän työläisnaistemm välillä. Lausui ilonsa siitä, että saamme nyt nähdä persoonallisesti yhden Ruotsin työläisnaisliikkeen edustajista kokouksessamme.
Rouva Frösell kiitti kokouskutsusta sekä tervehdyksestä. Hän sanoi iloitsevansa, että on voinut saapua kokoukseen, sillä meidän liikkeessämme, vaikkapa työskentelemmekin saman päämäärän hyväksi, on aina paljon toisiltaan oppimista. Sitten puhuja teki pitemmälti selkoa Ruotsin oloista ja sosialidemokratisten naisten pyrkimyksistä. Toiminta on vielä puutteellista, sillä valtiollinen äänioikeus puuttuu Ruotsin naisilta. Sitä on koetettu monilla lakoillakin saada. Kunnallisiin luottamustoimiin sen sijaan on saatu naisiakin. Valtiopäiville on jätetty esityksiä naisten äänioikeudesta. Yhteiskunnnallisen lainsäädännön alalla on saatu muutamia parannuksia. Nyt on saatu vanhuudenvakuutuskin, mutta se asettaa naiset huonompaan asemaan kuin miehet. Naisten saama avustus on paljon pienempi. On ehdotettu naisten työpäivän rajoittamista 10 tuntiin, mutta naiset ovat vastustaneet erikoislainsäädäntöä naisille. Puhuja sanoi olevansa iloinen, jos saisi täällä uutta oppia, Suomen naisilla kun on täydet valtiolliset oikeudet. Lopuksi kiitti vieras vielä kerran kutsusta.


Kirkollisen pimityksen vastustaminen.

Kysymyksen oli ehdottanut Tampereen naisosasto, mutta alustus oli myöhästynyt alustusvihkosta. Sentähden alusti kysymyksen kokoukselle suullisesti rva Emmi Murto.
Alustaja huomautti siitä mahtiasemasta, joka kirkolla on ja kuinka kirkko tahtoo tuota asemaansa käyttää eritoten toisin ajattelevia vastaan. Sosialidemokratit saavatkin kirkon ja sen kannattajain puolelta kärsiä kaikkea vainoa. Tämän vuoksi olisi aika ruveta julkisemmin taistelemaan kirkkoa ja sen pakkopaitaa vastaan. Ponsiksi ehdotti alustaja:

1) "Että sosialidemokratinen naisliitto etupäässä ja tarmokkaammin kuin tähän asti uhraa suurimman voimansa ja työnsä työläisnaisten kehittämiseksi ja kasvattamiseksi itsetietoisiksi sosialidemokrateiksi valaisevien luentojen ja helppohintaisten tieteellistä maailmankatsomusta esittävien agitatsionikirjasten, puheiden y. m. s. avulla", sekä
2) "Että kaikkien sosialidemokratisten naisosastojen jäsenet avustaisimme liittoamme ja itse kukin kohdastamme tekisimme velvollisuutemme persoonallisen kotiagitatsioonin avulla kartuttaisimme liittomme jäseniä, että ensi liittokokoukseen mennessä olisi liittomme jäsenluku noussut ainakin kolmenkertaisesti".

Alustuksen johdosta syntyi seuraava keskustelu:

Sandra Lehtinen: "Kysymys on laajakantoinen. Se tarvitsisi perinpohjaisen selvittelyn, johon ei ole nyt kylliksi aikaa. Mutta kun taloudellisten- ja eduskunta-asiain valiokunnalle on tullut vähän työtä, niin voitaisiin asia lykätä sille. Mahdollisesti ehtisi se jotain siitä saada valmiiksi".
Aura Kiiskinen oli sitä mieltä, että kysymys voitaisiin yhdistää agitatsionikysymykseen. Se kuuluu luonnollisesti agitatsionivaliokunnalle.
Ida Aalle-Teljo myös katsoi asian olevan läheisessä yhteydessä agitatsionikysymyksen kanssa.
Tilda Kaihosalo huomautti asian olevan tärkeän. Olisi otettava esiin myös kysymys, sopiiko työväentaloja antaa saarnaajille. Tampereella ei ainakaan ole annettu, mutta Helsingissä annetaan.
Anni Huotari niinikään piti kysymystä käsittelyn arvoisena. Papit tekevät etenkin naisten keskuudessa suurta pimitystyötä.
Auroora Ahlgren katsoi hyödylliseksi, että kysymys työväentalojen myöntämisestä saarnamiehille tulisi ratkaistuksi.
Hilma Rahikainen: "Uskonnollista pimitystä levitetään valtion ja koulujenkin välityksellä. Sitä vastaan olisi löydettävä taistelukeinoja.
Iida Virtanen (Lahdesta) ei pitänyt pahana vaikka työväentaloja annetaankin saarnamiehille. Eiväthän tyhjät seinät siitä pahene. Asia voi olla rahakysymys yhdistyksille. Kirkon ja valtion ero olisi saatava eduskunnallista tietä.
Anni Huotari huomautti sos.-dem. eduskuntaryhmän ryhtyneen alotteen tekoon kirkon ja valtion eroittamisasiassa.
Fiina Pietikäinen toivoi kysymyksen lykkäämistä seuraavaan kokoukseen, koska alustusta ei ole aikanaan julaistu.
Anna Nelander tiesi pappeja nykyään kulkevan yhtämittaa maaseudullakin ahkerassa käännytystyössä. Vasta-agitatsioni on toimeenpantava.
Sandra Tarvainen: "Järjestyneidenkin joukossa on enemmistö niitä, jotka noudattavat kirkollisia seremonioita. Näitä seremonioita vastaan olisi ryhdyttävä kovempaan taisteluun".
Anni Huotari: "Sanotaan, että uskontoa on hellävaroen kohdeltava. Ja minäkin olen valmis myöntämään, että toisten vakaumusta on kunnioitettava. Mutta samaa kunnioitusta eivät n.s. uskovaiset anna meidän vakaumuksellemme. Kirkko ja sen mahtimiehet kaikin keinoin taistelevat sosialidemokratiaa vastaan. Silloin ei auta meidänkään toimettomina olla. On käytävä leppymätöntä, mutta rehellistä taistelua kirkollista agitatsionia vastaan".
Ida Aalle-Teljo: "Asia on kyllä tärkeä, mutta hyvä asia voidaan pilatakin liian hätäisellä valmistelulla. Tällä kertaa ei ole ollut siihen kylliksi aikaa. Olisi liittotoimikunnalle jätettävä tehtäväksi kysymyksen valmistelu seuraavalle kokoukselle".
Jenny Kästämä yhtyi edelliseen. Olisi otettava oppia uskovaisten agitatsioni-innosta. Persoonallinen agitatsioni on tärkeä.
Anni Savolainen: " Tällä kertaa ei voida asiasta päättää. Sillä on monta puolta. Asia tarvitsee monipuolista käsittelyä".
Alma Jokinen yhtyi pääasiassa Aalle-Teljon ehdotukseen. Yksityisesti on puoluetoverien tehtävä työtä sen hyväksi, että puoluetoverit mahdollisimman paljon kieltäytyvät kirkollisista seremonioista. On ikävää, kun näkee vanhojenkin toverien alistuvan niihin temppuihin".
Sandra Lehtinen oli edelleen sitä mieltä, että tässä kokouksessa asiata ei voida päättää. On jätettävä edelleen valmistumaan.
Aura Kiiskinen myös yhtyi ehdotukseen asian lykkäämisestä seuraavaan kokoukseen.
Keskustelun tähän päättyessä päätettiin asia lähettää taloudellisten ja eduskunta-asiain valiokuntaan.
Istunto päättyi k:lo 7 i.p. Illalla oli edustajain yhteinen illanvietto.


Kolmas kokouspäivä.

Lauvantaina lokakuun 25:pnä

Aamupäivän istunto.

Kokous alotettiin laulamalla "Kansan nainen".

Edustajan valitseminen kansainväliseen sos.-dem. naisten kongressiin.

Edustaja kansainväliseen sos.-dem. naisten kongressiin päätettiin valita lippuäänestyksellä. Äänten laskijoiksi valittiin Tilda Kaihosalo, Amalia Lundqvist, Siiri Louhi ja Fiina Pietikäinen.
Keskusteltaessa sopivista ehdokkaista huomautettiin, että kielitaito olisi edustajalle varsin tärkeä, vaikkakaan ei pidetty mahdottomana valita sellaistakaan, jolla ei olisi niin täydellistä kielitaitoa, jos henkilö muuten on sovelias.
Ehdokkaiksi asetettiin Hilja Pärssinen, Olga Tainio, Ida Aalle-Teljo, Miina Sillanpää, Aura Kiiskinen, Sandra Lehtinen ja Anni Huotari.
Vakinaiseksi edustajaksi tuli valituksi rouva Hilja Pärssinen 24 äänellä. Iida Aalle-Teljo sai 2, Aura Kiiskinen 2, Sandra Lehtinen 2, Anni Huotari 1 ja Olga Tainio 1 äänen.
Varaedustajaksi valittiin uudella lippuäänestyksellä neiti Aura Kiiskinen 18 äänellä. Olga Tainio sai 6 Iida Aalle-Teljo 4, Sandra Lehtinen 3 ja Anni Huotari 2 ääntä.


Liittoneuvoston vaalitapa.

Rva Sandra Lehtinen alusti liittotoimik. puolesta kysymyksen liittoneuvoston valitsemistavan muuttamisesta. Entinen tapa ei näytä tarkoituksenmukaiselta. Kun liittoneuvoston jäsenet valitaan liittokokouksessa äänten enemmistöllä, ilman mitään rajoituksia, niin voi sattua samalta paikkakunnalta tulemaan useampia jäseniä liittoneuvostoon ja suuret piirit jäävät ilman. Voipipa sattua niinkin, että neuvoston jäsenet valitaan paikkakunnalta, jossa naisten järjestäytyminen on heikkoa. Sellaista on sattunutkin. Hankaluutta on entisessä tavassa ilmennyt myös siinä, että varajäsenet ovat voineet tulla kokonaan toiselta puolelta maata, kuin vakinaiset jäsenet. Jos varajäsentä tarvitaan kokouksiin, on vaikeuksia heille ilmoittamisessa ja lisäksi voivat varajäsenet olla kokonaan eri mielipidettä.
Yllämainittujen seikkain oikaisemiseksi ehdotti puhuja, että liittoneuvoston valitseminen muodostettaisiin tavallaan suhteelliseksi, yhdistämällä eri piirejä yhtenäisiksi äänestäjäryhmiksi. Tässä ryhmittelyssä pidettäisiin silmällä liiton jäsenlukua eri piireissä. Piirit voitaisiin liittoneuvostoedustusta varten jakaa seuraavasti:
Uudenmaan ja Hämeen etel. vaalipiiri saisivat yhteisesti yhden edustajan. Jäsenluku edellisen 314, jälkimäisen 114.
Viipurin läntinen vaalipiiri 2 edustajaa. Jäsenluku 463.
Viipurin itäinen vaalipiiri ja Kuopion itäinen vaalipiiri yhden yhteisen edustajan. Jäsenluku edellisessä 155, jälkimäisessä 69.
Turun pohjoinen 66 jäs., Turun etel. 50 jäs. ja Hämeen
pohjoinen vaalipiiri 77 jäsentä saisivat yhden yhteisen edustajan.
Vaasan eteläinen 30 jäs., Vaasan pohjoinen 26, Oulun eteläinen 77 ja Oulun pohjoinen vaalipiiri 41 jäsentä saisivat yhden yhteisen edustajan.
Vaasan itäinen 62 jäsentä, Mikkelin vaalipiiri 26 ja Kuopion läntinen vaalipiiri 19 jäs. yhden yhteisen edustajan.
Varajäseniä valittaisiin kustakin ryhmästä yhtä monta kuin vakinaisiakin jäseniä.
Tämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Asianomaisten piirien edustajia kehoitettiin neuvottelemaan liittoneuvoston jäsenehdokkaista ja tekemään ehdotuksensa kokoukselle.


Liittotoimikunnan kotipaikka.

Liittotoimikunnan kotipaikaksi ehdotettiin edelleen Helsinkiä sekä myöskin Tamperetta. Äänestyksessä sai Helsinki 28, ja Tampere 7 ääntä. Liittotoimikunnan paikaksi tuli siis Helsinki.


Työläisnuorison jatkosivistys.

Kasvatus- ja raittiusasiain valiokunta esitti mietintönsä n:o 1 työläisnuorison jatkosivistyksestä ja kuului se:

Valiokunta esittää kokouksen lausuttavaksi seuraavaa:
"Kokous katsoo työläisnuorison sivistyksen olevan riittämättömän vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja koska lasten ikä kansakoulusta päästyä on siksi alhainen, etteivät he voi silloin vielä kelvata mihinkään ansiotoimeen, niin on heillä aikaakin opintojen jatkamiseen ja koska yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta vastaisten kansalaistensa opetuksesta, niin on valtion ja kunnan pidettävä huoli, että perustetaan sellaisia oppilaitoksia sekä lain kautta suojataan heille aikaa ja aineellista kannatusta jatkosivistyksen saantiin. Sen johdosta päättää kokous,
1) "Että työläisnuoriso, niin pojat kuin tytöt, käyttäisivät hyväkseen mahdollisesti tarjolla olevain jatkokoulujen opetusta";
2) "Että valtio on saatava perustamaan kautta maan kaksivuotisia kansakoulun jatkokouluja, joissa olisi tarkoitustaan vastaava maallishenkinen, tietopuolinen ja käytännöllinen ohjelma";
3) "Että valtion ja kunnan on kyllin tehokkaalla avulla tehtävä työläisnuorison jatko-opetuksen saaminen mahdolliseksi"; ja
4) "Velvoittaa kokous sos.-dem. Eduskuntaryhmän tekemään alotteen asiassa ensi tulevalla istuntokaudella".

Anni Huotari. Maria Laine.
Puheenjohtaja Sihteeri

Mimmi Haapasalo.
Olga Lagerstam.
Augusta Nyberg.
Fiina Pietikäinen.
Elviira Vihersalo.
Mietintö hyväksyttiin keskustelutta.


Kotikasvatus.

Kasvatus- ja raittiusasiain valiokunta esitti mietinnössään n:o 2 kotikasvatuksesta lausuttavaksi seuraavaa:
"Kokous käsittää kotikasvatuksen tärkeyden, koska siitä riippuu lasten ensimäinen sekä henkinen että ruumiillinen ohjaus, joka laskee perustuksen heidän tulevalle elämälleen. Mutta kasvatuksen muuttaminen köyhälistölle edulliseen suuntaan vaatii äitien kehittämistä tehtäväänsä sekä varoja sitä toteuttamaan. Kapitalistinen järjestelmä on puolestaan onnistunut nämät molemmat meiltä tyystin riistämään, joten kasvatuksen perinpohjainen uudistaminen onnistuu täydellisesti vasta silloin kuin köyhälistön taloudellinen asema on kokonaan muuttunut. Edistääksemme harrastusta kasvatuskysymykseen päättää kokous:

1) "Kasvatus kodissa on saatava sellaiseksi, jotta lapsi voi kehittyä itsenäiseksi ja vapaaksi, oikeutta rakastavaksi ihmiseksi".
2) "Saadaksemme työläiskodit sellaisiksi, että niissä voi lapsi saada oikean kasvatuksen, on meidän innokkaasti taisteltava niiden yhteiskunnallisten parannusten puolesta, jotka tarkoittavat työväen taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämistä".
3) "Sos.-dem. naisliittotoimikunnan on järjestettävä luentoja ja levitettävä asiaa valaisevaa kirjallisuutta sekä valvottava, että asia tulee enemmän kuin tähän asti osastoissa esille".

Anni Huotari. Maria Laine.
Puheenjohtaja Sihteeri

Mimmi Haapasalo.
Olga Lagerstam.
Augusta Nyberg.
Fiina Pietikäinen.
Elviira Vihersalo.
Mietintö hyväksyttiin sellaisenaan.


Raittiusopetus sunnuntaikoulujen ohjelmaan.

Esitettiin kasvatus- ja raittiusasiain valiokunnan mietintö n:o 3 raittiusopetuksesta sunnuntaikouluissa. Mietintö kuului:
"Vaikka raittiusopetus jo ennestäänkin on sos.-dem. sunnuntaikoulujen ohjelmassa rinnan muiden opetusaineiden kanssa, pitää kokous tärkeänä yhä lisääntyvän väkijuomatulvan vuoksi teroittaa mieliin raittiusopetuksen tärkeyttä" ja päättää kokous seuraavaa:

1) "Katsoen siihen vaaraan, minkä väkijuomat vaikuttavat ihmisen ruumiilliseen terveyteen ja henkiseen kehitykseen, pitää kokous tarpeellisena, että sunnuntaikouluissa yhä enemmän tehdään selvää väkijuomain turmiollisuudesta"; ja
2) "Että köyhälistön lapsille raittiuskirjallisuutta aletaan hankkia ja kustantaa sikäli kuin voimat ja varat riittävät, ja että "Ihanne" -lehteen aika-ajoin saadaan raittiuskysymystä valaisevia kirjoituksia".

Anni Huotari. Maria Laine.
Puheenjohtaja Sihteeri

Mimmi Haapasalo.
Olga Lagerstam.
Auroora Nyberg.
Fiina Pietikäinen.
Elviira Vihersalo.

Oppilaiden avustaminen puolueopistoon.

Raha-asiainvaliokunta esitti mietinnössään n:o 1 oppilaiden avustamisesta puolueopistoon:
"Valiokunta ehdottaa kokouksen hyväksyttäväksi seuraavaa:

1) "Että kaikki sos.-dem. naisliittoon kuuluvat osastot suorittavat sos.-dem. naisliiton puolueopistostipendirahastoon 50 p:niä vuodessa jäsentä kohden ja lähetetään se erikseen mainittuna, mutta yhdessä liittoveron kanssa, naisliittotoimikunnalle";
2) "Liittotoimikunta liittoneuvoston kanssa yhdessä jakaa, kuten tähänkin asti, niin monta stipendiä kuin kertyneistä varoista riittää, sekä julistaa stipendit haettavaksi opistoon haluaville puolueemme naisille ja valitsee hakijoista ne, jotka he parhaina ja kykenevimpinä pitävät".

Valiokunnan puolesta:

Hilma Rahikainen, Hilda Herrala,
Puheenjohtaja Sihteeri

Hilma Laine.
Alma Luhtala.
Emmi Murto.
Olga Tainio.
Sandra Tarvainen.

Anni Savolainen: "Mietinnössä ei ole määräystä, minkä ajan kuluessa lisävero on lähetettävä".
Hilda Herrala huomautti, että alustajan ja valiokunnan ensimäisessä ponnessa on jo mainittu, että vero on lähetettävä liittoveron yhteydessä.
Mietintö hyväksyttiin sellaisenaan.


Tulo- ja menoarvio.

Raha-asiainvaliokunnan mietintö n:o 2 liiton tulo- ja menoarviosta esitettiin ja kuului se:
"Tilikertomuksen yhteydessä esitettiin liittotoimikunnan taholta suunnitelma tulo- ja menoarvioksi, jonka mukaan menojen summa oli :3,650 mk. vuodessa, tulojen 2,850 mk. ja vajaus 800 mk.
Vaikka ehdotuksessa onkin otettu huomioon ainoastaan välttämättömät menot, eivät siis liiton tulot arvion mukaan kuitenkaan riittäisi, vaan jäisi tuo 800 m:kan vajaus.
Valiokunta harkittuaan asiaa millä keinoin voitaisiin ehdotuksessa oleva vajaus täyttää, ehdottaa kokoukselle, että kokous arvioisi puolueelta tulevan avustuksen 1,500 m:kaksi, koska liittotoimikunta on anonut yllämainitun suuruista, eikä puoluekokous ole sitä vielä ratkaissut. Edelleen jäisi vajausta 300 mk. sekä siinä tapauksessa ettei puoluekokous myöntäisi kuin 1,000 mk. kuten puolueneuvosto ehdottaa, saisi liittotoimikunta vajauksen kerätä osastoilla jäsenluvun perusteella.

Hilma Rahikainen. Hilda Herrala,
Puheenjohtaja Sihteeri

Hilma Laine.
Alma Luhtala
Emmi Murto.
Olga Tainio.
Sandra Tarvanen.

Mietinnön johdosta syntyi seuraava keskustelu:
Anni Huotari lausui epäilevänsä, että jos osastoille tulee tuo 800 m:kan lisävero, niin se voi synnyttää nurinaa. Ellei liittotoimikunta katsoisi voivansa nykyisillä varoilla kustantaa esim. vakinaista sihteeriä, niin olisi annettava oikeus järjestää sihteerin toimi sivutoimeksi.
Hilma Rahikainen sanoi valiokunnan olleen mahdoton muuta ehdotusta tehdä, kun evästyksenä lausuttiin, ettei toimintaa saa supistaa.
Sandra Lehtinen luuli puoluekokouksen kyllä myöntävän 1,500 m:kan avustuksen. Vajausta jää silloin vain 300 mk. ja se kai jotenkin saadaan kokoon.
Aura Kiiskinen sanoi asian näyttävän kyllä harmaalta, mutta toisaalta ei myöskään toiminnan supistus olisi hyvä.
Hilma Laine piti välttämättöminä vakinaisen toimitsijan pitämisen. Sivutoimena ei se vetele. Toiminta kärsii.
Hilda Herrala huomautti, että kustannustoiminnastakin voisi olla lisätuloja, jos osastot myisivät enemmän kirjoja.
Mietintö hyväksyttiin.

Kansainvälinen sosialidemokratisten naisten päivä.

Esitettiin agitatsionivaliokunnan mietintö n:o 1 kansainvälisestä sos.-dem. "naisten päivästä". Mietintö kuului:
"Viitaten alustuksen perusteluihin ehdottaa valiokunta, että Suomen sosialidemokratinen naisten liittokokous päättää lähettää ensituleville kansainväliselle sos.-dem. naisten kongressille ehdotuksen: että kansainvälinen köyhälistön naisten päivä vietettäisiin kaikissa maissa samana päivänä; aikaan nähden ehdotamme syystalvea
Naisten päivän ohjelmaan kuuluisi meillä: Eduskunnan vallan lajentaminen; kunnallinen äänioikeus, militarismi, sekä Liittotoimikunnan, jos se katsoo sellaisen tarpeelliseksi, kunakin vuonna määräämä kysymys. Selostuksia eri maiden naisten toiminnasta ja heidän oikeuksistaan kuntaan ja valtioon nähden.
Liittotoimikunta valvoo naisten kokousten toimeenpanoa sekä huolehtii että puoluelehdet valaisevat päivän merkitystä tai että sitä varten julaistaan eri julaisu.
Tämän lisäksi toimeenpantakoon päivän merkitystä silmälläpitäen arvokkaita ohjelmallisia iltamia, missä se käy mahdolliseksi särkemättä päiväkokouksen merkitystä. Tulot näistä iltamista lankeavat sos.-dem. naisliittotoimikunnalle.
Naisjärjestöjen on kunkin paikkakunnallaan hyvissä ajoin, vähintään 2 kuukautta ennen ryhdyttävä valmistamaan naistenpäivän ohjelmaa, saadakseen sen arvokkaaksi ja monipuoliseksi.
Naisjärjestöjen on viivyttelemättä lähetettävä liittotoimikunnalle tarkka selostus päivän vietosta.

Ida Aalle-Teljo.
Aino Forstén.
Alma Jokinen.
Tilda Kaihosalo.
Hilma Korhonen.
Jenny Kästämä.

Mietinnön johdosta syntyneessä keskustelussa lausuttiin:
Aino Forstén ilmoitti valiokunnassa esittäneensä, että liittotoimikunnan määrättävien aineiden joukkoon tulisi
kansainvälinen lasten suojelus. Mutta valiokunnan jäsenistä oli ainoastaan Tilda Kaihosalo ollut samalla kannalla. Ehdotti, että mainittu kysymys otettaisiin ohjelmaan.
Sandra Lehtinen katsoi, että aineluettelo on meille paikallinen kysymys ja näitä ei tarvitsisi lähettää kansainväliselle kongressille.
Hanna Karhinen ei pitänyt erikoista juhlajulkaisua tarpeellisena. Puoluelehdissä olisi selostettava päivän merkitystä.
Anni Huotari kannatti alustajan ponsia. Liittotoimikunnan asiaksi olisi jätettävä määrätä useampiakin vaihtoehtoisia kysymyksiä.
Tilda Kaihosalo kannatti Forsténin esitystä ja suositteli sitä hyväksyttäväksi, perustellen ehdotusta asian tärkeydellä.
Valiokunnan mietintö hyväksyttiin sellaisenaan äänioikeutettujen edustajain kaikilla äänillä.
Istunto päättyi k:lo 1 päivällä. Iltaistuntoon päätettiin kokoontua k:lo 3. Päivällislomalla otettiin yhteinen valokuva.


Iltapäivän istunto.

Kokous alotettiin laulamalla "Työväen marssi".

Tervehdyssähkösanoma.

"Viipurista saapui kokoukselle seuraava sähkösanoma:
"Ei hetken taantumus voi meitä kaataa. Kun voitto on taistelun määränpää, yhä kasvavin innoin toimia saa. Se tehtävä meitä yllyttää".
Viipuri 25.10.1913.
Hanna Kohonen, Eeva Peräkylä, Ida Puolakka".


Perheenäitien liikarasituksen lieventäminen.

Kunnallisasiain valiokunnan mietintö n:o 1 perheenäitien ansiotyöstä johtuvan liikarasituksen lieventämisestä esitettiin ja kuului se: "Taloudellisten olojen kehittyessä kapitalistiseen suuntaan, on työläisperheen äitien pakko siirtyä ansiotyöhön. Siitä johtuu että työläisperheitten elämä kodissa muuttuu yhä sietämättömämmäksi, varsinkin äidin, joka näinollen on pakoitettu kantamaan kahdenkertaista työtaakkaa. Kun tyoväellä itsellään ei nykyisen kunnallisen äänioikeuden vallitessa ole riittävästi keinoja tämän kurjuuden lieventämiseen, katsomme kuitenkin näissäkin oloissa yhteiskunnan, välttämättömäksi velvollisuudeksi ryhtyä nyt jo tarmokkaasti toimeenpanemaan uudistuksia ja parannuksia työläisten oloihin, koska työläiset ovat yhteiskunnan tärkeimpiä ylläpitäjiä, sen kaiken rikkauden luojia.

Ylläolevan perusteella päättää kokous:

1) "Että sos.-dem. naisjärjestöjen etenkin niillä paikkakunnilla, missä työväki on tilaisuudessa ottamaan osaa kunnallisten asiain käsittelyyn ja hoitoon, on huolehdittava siitä, että kunnat ryhtyvät perustamaan ja ylläpitämään lastentarhoja, seimiä ja maitopisaroita, joitten hallintoihin työväen järjestöjen edustajia on valittava enemmistö";
2) "Paikkakunnilla, missä se on mahdollista, perustettakoon talousosuuskuntia, joiden tulisi olla siten järjestetyt, että perheet, jotka eivät voi ruokailla yhteisissä ruokasaleissa, saisivat valmistuskustannuksien hinnasta hakea ruokansa kotiin".
3) "Kunnat velvotettakoon suurempien työväen asuntoryhmien läheisyyteen rakennuttamaan kunnollisia ajanmukaisia rakennuksia, vuokrattavaksi työväen järjestöjen alotteesta tätä tarkoitusta varten perustetuille osuuskunnille".

Fanny Ahlfors.
Olga Jokisalo.
Sandra Lehtinen.
Anni Savolainen.
Miina Sillanpää.
Henrika Vauhkonen.
Ida Virtanen.
Mietintö hyväksyttiin keskustelutta.


Kesäsiirtolain perustaminen.

Esitettiin kunnallisasiainvaliokunnan mietintö n:o 2 kaupunkikuntain velvoittamisesta perustamaan kesäsiirtoloita työläisille. Mietintö kuului:
"Koska kaupunkikunnat ovat velvolliset huolehtimaan asukkaidensa terveydenhoidosia, johon oleellisesti kuuluu työväestön kesälevon vietto, on kuntien myös varattava työväestölle tilaisuus sellaiseen. Katsoen työläisten taloudelliseen asemaan sekä siihen lyhyeen aikaan, mikä heillä on lepoon käytettävänään, olisi luonnollista, että kunnat hankkisivat kaupunkien läheisyyteen sopivia paikkoja, joihin kunta rakentaisi kesäsiirtoloita. Kunnan työväestöllä pitäisi olla tilaisuus päästä niihin ilmaiseksi, tai aluksi pienellä maksulla.
Mutta koska nyt jo on työväenjärjestöjen alotteesta syntyneitä kesäsiirtoloita, on niille vaadittava kunnilta tuntuvaa avustusta. Ylläolevan perustalla ehdotamme kokouksen päätettäväksi:

1) "Kaupunkikuntien on sopiville paikoille kaupunkien läheisyyteen valmistettava tarkoitustaan vastaavia kesäsiirtoloita, joissa työväestö joko ilmaiseksi tai aivan pienestä maksusta saisi sekä asunnon että ravinnon.
Siirtolan johtoon on työväenjärjestöille varattava oikeus vaikuttavasti ottamaan osaa";
2) "Siellä missä työväenjärjestöjen alotteesta on kesäsiirtoloita syntynyt, on kuntain riittävästi näitä avustettava".

Fanny Ahlfors.
Sandra Lehtinen.
Anni Savolainen.
Miina Sillanpää.
Henrika Vauhkonen.
Hyväksyttiin.


Samasta työstä sama palkka sukupuoleen katsomatta.

Taloudellisten- ja eduskunta-asiain valiokunta esitti mietintönsä n:o 1 samasta työstä saman palkan vaatimisesta sukupuoleen katsomatta. Mietintö oli näin kuuluva:
"Koska keskustelussa ei mitään muutosehdotuksia tehty alustuksessa esitettyihin ponsiin, niin esittää valiokunta että
kokous hyväksyisi seuraavat alustajan esittämät ponnet sellaisinaan:

1) "Että naisosastojen kuukausi- tai muissa ohjelmakokouksissa otettaisiin ammattiliikettä, eritoten palkka- ja työpäivän lyhennyskysymyksiä keskusteltavaksi";
2) "Että naisosastojen jäsenet tekisivät kaiken voitavansa suullisen, henkilö- ja kotiagitatsionin kautta vaikuttaakseen palkkatyössä työskenteleväin naisten ammatillisen järjestymisen hyväksi";
3) "Että naisosastot velvoittaisivat palkkatyössä käyvät jäsenensä kuulumaan paikallisiin ammattiosastoihin jos paikkakunnalla senlaisia osastoja on olemassa".

Auroora Ahlgren.
Aura Kiiskinen.
Hilma Koski.
Olga Manner.
Iida Silvonen.
Mietintö hyväksyttiin.


Taistelu kirkollista pimitystä vastaan.

"Esitettiin taloudellisten- ja eduskunta-asiain valiokunnan mietintö n:o 2 kirkollisen pimityksen vastustamisesta. Mietintö kuului: "Valiokunta ehdottaa liittokokouksen hyväksyttäväksi: että liittokokous tunnustaa tämän kysymyksen tärkeyden, mutta katsoen siihen, että se on tuotu kokoukselle liian myöhään ja puutteellisesti alustettuna, päättää kokous, että tämä kysymys jätetään liittotoimikunnalle, joka velvoitetaan seuraavaan liittokokoukseen valmistamaan siitä huolellisesti perustellun ehdotuksen".

Auroora Ahlgren.
Aura Kiiskinen.
Olga Manner.
Iida Silvonen.

Hyväksyttiin.
Agitatsionikysymys.

Agitatsionivaliokunnan mietintö n:o 2 agitatsionikysymyksestä esitettiin ja sisälsi se seuraavaa:
"Valiokunta, pitäen perin tarpeellisena jatkuvan agitatsionin naisten keskuudessa, ehdottaa:

1) "Että sos.-dem. naisliiton toimesta puheilla, esitelmillä ja luennoilla harjoitetaan edelleen entistä voimaperäisempää valistus- ja järjestymistyötä. Myöskin vaalipiirien toimeenpanemille luentokursseille hommattakoon naisia koskevia erikoiskysymysluentoja";
2) "Mitä kirjallisuuden kustantamiseen tulee, niin viitataan edellisessä kokouksessa esitettyyn ponteen, joka kuuluu:
julkaisemaan helppohintaista ja -tajuista sekä naisten yhteiskunnallista ja taloudellista asemaa valaisevaa kirjallisuutta";
3) "Että naisosastot keskustelukokouksissaan käsittelevät paikkakunnallaan koti-agitatsionin elvyttämistä ja kukin voimiensa jälkeen valistakoon lähimpiä naistovereitaan tutustuttamalla heitä sos.-dem. periaatteisiin sekä käytännölliseen toimintaan".

Ida Aalle-Teljo.
Aino Forstén.
Alma Jokinen.
Tilda Kaihosalo.
Hilma Korhonen.
Jenny Kästämä.
Valiokunnan ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan keskustelutta.


Sos.-dem. naisliiton suhde sos.-dem. nuorisoliittoon.

Esitettiin agitatsionivaliokunnan mietintö n:o 3 sosialidemokratisen naisliiton suhteesta sos.-dem. nuorisoliittoon. Mietintö sisälsi seuraavaa:
Valiokunta, pitäen tärkeänä työläisnuorison kasvattamisen sos.-dem. hengessä ja heidän mahdollisimman aikaisen järjestämisensä, ehdottaa:
1) "Sos.-dem. naisliiton seitsemäs edustajakokous toteaa sos.-dem. nuorisotyön välttämättömyyden nuorison kasvatuksessa, koska juuri ne aatteet ovat lujemmin kiinnitetyt kansaan, jotka lapsuus- ja nuorisovuosina onnistutaan istuttamaan nuorisoon. Siksi onkin sos.-dem. naisten voimainsa mukaan annettava siveellinen kannatuksensa nuorisotyölle";
2) "Siellä missä löytyy porvarillisia nuorisoseuroja, olisi meidän vaikutettava siihen suuntaan, että niissä löytyvä työläisnuoriso liittyisi sos.-dem. nuoriso-osastoihin ja missä ei sellaisia ole, oltava heidän apunaan jos tarve vaatii nuoriso-osastojen perustamisessa".

Ida Aalle-Teljo.
Aino Forstén.
Alma Jokinen.
Tilda Kaihosalo.
Hilma Korhonen.
Jenny Kästämä.
Hyväksyttiin.


Vaalit.

Liittotoimikunnan vaaliin ryhdyttäessä esitettiin ehdokkaita.
Esitetyistä kieltäytyi Sandra Lehtinen jyrkästi liittotoimikunnan jäsenyydestä.
Lippuäänestyksellä tulivat liittotoimikuntaan valituiksi Aura Kiiskinen 33, Miina Sillanpää 31, Fiina Pietikäinen 29, Emmi Huttunen 29, Ida Aalle-Teljo 26, Olga Manner 25 ja Augusta Nyberg 17 äänellä vakinaisiksi; varalle: Sandra Lehtinen 15,
Olga Lagerstam 15, Olga Leinonen 2 ja Ida Lumivuokko 2 äänellä.
Liittoneuvostoon valittiin: Uudenmaan ja Hämeen l. eteläisestä vaalipiiristä Anni Suvela Lahdesta, varalle Fiina Hellström Hangosta; Viipurin l. läntisestä vaalipiiristä Maria Laine Hallasta ja Hanna Kohonen Viipurista, varalle Lydia Latukka Viipurista ja Henrika Vauhkonen Kymistä(?; Viipurin l. itäisestä ja Kuopion l. itäisestä vaalipiiristä Anna Nelander Ensosta, varalle Mimmi Haapasalo Joensuusta;
Hämeen l. pohjoisesta, Turun l. eteläisestä ja Turun l. pohjoisesta vaalipiiristä Anni Huotari Tampereelta, varalle Olga
Jokisalo Tampereelta; Vaasan l. eteläisestä, Vaasan l. pohjoisesta, Oulun l. eteläisestä ja Oulun l. pohj. vaalipiiristä Hilma Rahikainen Kemistä, varalle Hanna Malm Pietarsaaresta; Vaasan l. itäisestä Mikkelin l. ja Kuopion l. läntisestä vaalipiiristä Aino Takala Jyväskylästä, varalle Hilma Koski Jyväskylästä.
Tilintarkastajiksi valittiin Naimi Laitinen ja Artturi Aalto vakinaisiksi sekä varalle Aatu Halme ja Elin Fagerholm.


Seuraavan liittokokouksen aika ja paikka.

Seuraavan liittokokouksen ajan suhteen, päätettiin että se pidetään samaan aikaan kuin puoluekokouskin. Paikan suhteen ehdotettiin myös, että se pidetään samassa paikassa kuin puoluekokouskin. Se hyväksyttiin sillä huomautuksella, että liittotoimikunta saa, jos päteviä syitä esiintyy ja se katsoo sen tarpeelliseksi, kysyttyään osastojen mielipidettä, määrätä kokouspaikaksi muunkin lähiseudun paikkakunnan.


Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin O1ga Jokisalo, Emmi Murto ja Siiri Louhi.


Lopettajaiset.

Kokouksen lopettajaisiksi puhui rva Ida Aalle-Teljo kokouksen merkityksestä. Kokouksessa on vallinnut mitä parhain toverihenki, kysymyksiin on syvennytty innolla ja yleensä on kokous osoittanut edistystä. Toivottavasti vievät taällä tehdyt päätökset taas asiaamme jonkun matkaa eteenpäin.
Vielä lausui puhuja muistosanoja Amerikassa pari vuotta sitten kuolleesta innokkaasta Suomen työläisnaisten herättäjästä ja toimihenkilösta Maria Rauniosta, joka niin epäitsekkäästi palveli suurta asiaamme.
Loppujen lopuksi puhuja lähetti toveritar Frösellin mukana tervehdyksen Ruotsin työläisnaisille.
Tämän jälkeen puhui ruotsalainen toveri Amanda Frösell, lausuen ilonsa täällä vietetyistä päivistä ja kiittäen kaikesta osakseen tulleesta huomaavaisuudesta. Hän vie Suomesta mukanaan kauniita muistoja. Kokouksessa on tarttunut häneen innostus ja sen koettaa hän viedä kotimaahansa. Vielä kertoi hän laveammin kotimaansa työläisnaisten oloista. Molempien maiden työläisnaisliikkeille olisi etua lähemmästä vuorovaikutuksesta. Lopuksi puhuja kohotti eläköönhuudon kansainväliselle sosialidemokratialle, johon joukolla yhdyttiin.
Laulettua yhteisesti "Kansainvälinen työväenmarssi" hajaantui kokous k:lo 6. illalla.
Kokouksen päätyttyä oli tohtori N. R. af Ursinin esitelmä aineesta "Valkoinen orjakauppa". Esitystä kuulemassa oli monisatalukuinen joukko yleisöä.

Edellä olevan pöytäkirjan olemme tarkastaneet ja oikeaksi havainneet. Tampereella jouluk. 4 p:nä 1913.

Olga Jokisalo.
Siiri Louhi.
Emmi Murto.