SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN
TYÖLÄISNAISLIITON XI EDUSTAJAKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

KOKOUS PIDETTIIN HELSINGISSÄ 29, 30 JA 31 TAMMIKUUTA 1926

TOIMITTANEET:
HILJA PÄRSSINEN, MARTTA SALMELA, HILDA SEPPÄLÄ

Ensimmäinen kokouspäivä.

Kokous alkoi perjantaina 29 p. tammikuuta klo 10 aamupäivällä Helsingin työväentalon opistosalissa, joka oli tilaisuutta varten juhla-asuun somistettu.

Kokouksen avaus.
Liittotoimikunnan puolesta avasi kokouksen toimikunnan puheenjohtaja Miina Sillanpää, joka samalla kun lausui edustajat ja vieraat tervetulleiksi, loi lyhyen katsauksen liiton vaiheisiin etenkin kansalais-sodan jälkeisenä aikana. Edellinen liittokokous pidettiin taistelun merkeissä kommunisteja vastaan, jotka häikäilemättömästi olivat vallanneet Sosialidemokraattisen Naisliiton ja harjoittivat sen nimen turvissa kommunistista propagandaansa, pakottaen siten sosialidemokraattiset työläisnaiset perustamaan uuden keskustoimikunnan, jonka tehtäväksi tuli koota naisten osastot jälleen liitoksi sosialidemokraatian pohjalla. Tehtävä oli monessa suhteessa aivan kuin alusta lähtemistä, mutta lyhyessä ajassa saatiin liittomme jälleen eheytymään.
Mainitun liittokokouksen jälkeen on liiton työskentely ollut pääasiassa rakentavaa laatua. Käsitetään, että on tullut aika, jolloin työläisnaisten on käytävä uutteraan yhteiskunnalliseen toimintaan. Meillä on esimerkkinä tästä Englannin työläisnaisten monipuolinen toiminta. Tässä edustajakokouksessa ovat etualalla sivistyskysymykset. Sosialidemokraatialla on vastassaan paitsi kommunistijohtajat, myös oppikouluja käyneiden sivistyneiden lauma. Taistellessa asiaimme puolesta on valistukseen ja tietopuolisuuden syventämiseen sitäkin suuremmalla syyllä käytävä tarmokkaasti käsiksi. Puhuja toivoi kokouksen löytävän harkittavina oleville kysvmyksille onnellisimmat ratkaisut.
Kokouksen virkailijat.

Vaikka kokouksen osanottajien valtakirjoja ei oltu vielä tarkastettu, valittiin puheenjohtajiksi Miina Sillanpää Helsingistä, Ida Aalle-Teljo Kotkasta ja Laina Vesterlund Tampereelta.
Kokouksen sihteereiksi valittiin: pääsihteeriksi Hilja Pärssinen sekä apulaissihteereiksi Martta Salmela ja Hilda Seppälä.


Kokouksen osanottajat.

Valtakirjain perusteella hyväksyttiin kokoukseen seuraavat edustajat:
Sos.-dem. naisyhdistykset:
Haminan: Hilja Poutanen.
Helsingin: Hilda Forssell, Emmi Huttunen, Hilda Kaukonen, Laina Lehtonen.
Helsingin ruotsalainen s.d. n. y.: Aina Pettersson.
Inhan: Ida Nieminen.
Jyväskylän: Hilma Virtamo.
Jämsänkosken: Fanny Heino.
Keuruun: Hanna Sinervä.
Kotkan: Ida Aalle-Teljo, Hilda Airaksinen.
Kouvolan: Hilma Hänninen.
Kuusankosken: Sandra Ekholm.
Kymintehtaan: Hertta Niemelä.
Kymin Karhulan: Selma Nikander.
Kymin Läntisen: Tilda Vartiainen.
Lahden: Leena Salminen.
Lohjan: Alma Leppävirta.
Malmin: Katri Nieminen.
Messukylän: Hanna Juholin.
Mikkelin: Hilma Valjakka.
Oulun: Lyydi Ahmala.
Popinniemen: Olga Töttö.
Porin: Olga Salmi.
Savonlinnan: Mandi Markkanen.
Sortavalan: Anni Pentikäinen.
Tahmelan: Ida Vihuri.
Talikkalan Maria Huotari.
Tampereen: Anna Paasikoski, Laina Vesterlund.
Tiutisen: Augusta Häkkinen.
Turengin: Tyyne Koskinen.
Turun: Tekla Tuomola.
Uuraan: Mandi Selin.
Uudenkoiviston: Ida Niinikoski.
Vaajakosken: Edla Peipponen.
Viipurin: Fiina Alanen, Saima Savenius.
Virtain: Alma Koivulahti-Lehto.
Voikkaan: Maria Marttinen.
Helsingin Taloustyöntekijäin yhdistys: Elli Piirainen.
Tampereen Sos.-dem. Naisten Piiritoimikunta: Fanny Myllymäki.
Turun Taloustyöntekijäin yhdistys: Riikka Koskinen.
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän jäsenistä olivat saapuvilla: Olga Leinonen, Aino Lehtokoski, Anni Savolainen, Fanny Ahlfors, Anni Huotari ja Anni Haverinen.
Liittotoimikunnan jäsenista oli saapuvilla Miina Sillanpää, Martta Salmela, Anna Aalto, Alma Luhtala, Lyyli Eronen-Takki,
Olga Tainio, Hilda Seppälä, Lyvdia Saarikivi, Tilda Oksanen, Maria Paaso ja Emmi Ahola.
Läsnäolo-oikeus myönnettiin sitäpaitsi seuraaville:
Helsingistä: Helmi Heinonen, Olga Mykkänen, Vivi Roslander, Tyyne Salmela, Jenny Suvela.
Hämeenlinnasta: Ida Alanko, Fanny Kiviluoto.
Kemistä: Hilda Herrala.
Keuruulta: Laura Mikkola, Impi Sievänen.
Lahdesta: Avilla Pitkäsilta, Gustava Rissanen, Laina Savander, Helmi Stenberg.
Malmilta: Lempi Manninen.
Tampereelta: Lydia Brander, Kaisa Hilden, Olga Kanto, Ida Mäkinen, Briita Salonen, Aune Siimes, Eva Teräs.
Terijoelta: Hilja Pärssinen.
Viipurista: Anni Rinne, Hilda Simpura.
Sos.-dem. Puoluetoimikunnan edustajana oli puoluesihteeri T. Tainio, sos.-dem. Työläisnuorisoliiton edustajana K. Kukkonen ja sos.-dem. Raittiusliiton edustajana J. Virtanen.


Sähkösanomat ja tervehdykset.

Sos.-dem. Puoluetoimikunnan tervehdyksen esitti puoluesihteeri T. Tainio lausuen pääpiirteissään seuraavaa: "On ilahduttavaa, jos naisiin yhä laajemmalle leviää käsitys, että sosialismi ja naiskysymys ovat oikeastaan sama asia ja että naiskysymys kaikkine eri haaroineen voidaan ratkaista ainoastaan sosialismin avulla. Sosialidemokratia on täällä Suomessa kohottanut naisen nykyiseen yhteiskunnallisesti verrattain korkeaan asemaan. Se on kokonaan laajentanut naisten käsityskantaa, joka vielä 25 - 26 v. sitten oli ahdas. Tähän on myötävaikuttanut taistelulla saavutettu elintason nousu ja naisten äänioikeus, joka toteutui sosialidemokraattisen puolueen ohjelman mukaan, se kun pakoitti porvaritkin naisten äänioikeuden hyväksymään. Tästä huolimatta
ovat naiset vielä miehista monessa suhteessa jälellä. Heitä on järjestöissä vähän ja he eivät kylliksi ota osaa yhteiskunnalliseen taisteluun. Heidän harrastuksensa ovat usein rajoitetut, ulottuen erikoisesti naisille kuuluviin kysymyksiin. Mutta yleinen kehitys hidastuu, jos naiset eivät käsitä yleistä politiikkaa, tulli- ja verotuskysymyksiä, jotka koskevat heitä yhtä läheisesti kuin miehiäkin. Sivistys- ja kasvatuskysymyksien harrastus on lujan järjestäytymisen perustana, mutta suuret yleiset poliittiset kysymykset ja niiden harrastus vasta muodostavat laajemman yhteiskunnallisen katsomuksen. Kun sosialismi tulee naisten elämän sisällöksi, täyttävät he paikkansa miesten rinnalla. Tähän suuntaan käy- vässä valistustyössä on sos.-dem. naisliitolla laaja työala, sillä valistuksen kautta kulkee tie sorretun työväenluokan valta-asemaan.
Sos.-dem. Raittiusliiton tervehdyksen kokoukselle esitti liiton puheenjohtaja J. Virtanen, huomauttaen, että sos.-dem. Työläisnaisliitto ja Raittiusliitto ovat kohtalotovereita siinä muodossa, että molempien täytyi kommunistien valtauspolitiikan takia perustaa uudet järjestöt. Mutta näitä liittoja yhdistää vielä läheisemmin toinen kysymys, raittiusasia, sillä väkijuomakirouksen seurausten raskaimman taakan ovat naiset saaneet kantaa, ja siksi naiset myös tarmolla työskentelevät raittiuden ja kieltolain puolesta. Samalla voimme todeta, että raittiusasia on vähitellen tullut sosialidemokraattisen liikkeen ohjelmaan. Sos.-dem. Raittiusliitto onnittelee kokousta liittolaisenaan raittiustyössä.
Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton sihteeri K. Kukkonen tervehti kokousta lausuen tunnustuksensa sen johdosta, että s.d. naisten toimesta oli tehty alotteita nuorisojärjestön perustamiseksi, toivoi samanlaisen vuorovaikutuksen yhä jatkuvan.
Kokouksen puheenjohtaja M. Sillanpää kiitti tervehdyksistä, painostaen näitten eri liittojen yhteisymmärryksen merkitystä,
Luettiin julki seuraavat kokoukselle osoitetut kirjalliset tervehdykset:
"Vanhana naisten ja naisasian ystävänä pyydän saada lähettää Teille, köyhälistön naisille, sydämelliset onnen toivotukseni työnne menestykselliselle jatkumiselle valtiollisellakin alalla".
"Vanhaa puolueveteraania suuresti ilahduttaa, että työväen naiset onnellisesti ja tarmokkaasti pyrkivät eteenpäin kaikilla aloilla kansamme ja ihmiskunnan kohottamiseksi vuosisatojen pimeydestä.
Herttaisella tervehdyksellä N. R. av Ursin".
"Olemme kiitollisuudella vastaanottaneet hyväntahtoisen kutsunne Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton kongressiin 29 — 31 p:nä tätä kuuta.
Ikävä kyllä, emme taloudellisten vaikeuksien vuoksi ole tilaisuudessa lähettämään edustajaa. Pyydämme teitä kertomaan kongressille liittomme tervehdyksen ja toivomme, että kokouksen päätökset tulevat tuottamaan hyötyä niin hyvin Suomen sosialidemokraatialle kuin myöskin kansainväliselle sosialistiselle naisliikkeelle.
Puoluetervehdyksin
Norjan Sosialidemokraattinen Naisliitto.
Inger Kristiansen, puheenjohtaja".
"Ruotsista oli saapunut ilmoitus, että kokoukseen valittu edustaja oli sairastunut, sekä tämän ilmoituksen ohella seuraava sähkösanoma:
"Tervehdimme iloiten suomalaisten tovereittemme järjestötoiminnan jatkuvaa lujittumista ja edistystä ja toivomme hartaasti, että teidän kongressinne tulee tehokkaasti edistämään Suomen työväenluokan liittymistä sosialidemokraatiaan. Ihaillen olemme seuranneet teidän tarmokkaita ponnistuksianne Suomen Sos.-dem. Naisliiton uudelleen rakentamiseksi ja iloitsemme itäpuolisesta sisarjärjestöstämme".
Ruotsin Sos.-dem. Naisliitto.
Signe Wessman".
"Toverilliset tervehdykset ja tulosrikkainta työtä konferenssille, toivoo Viron Sosialistinen Naisliitto".
"Toveritar A. Ast oli yksityiskirjeessä lähettänyt omasta ja Tallinnan naisjärjestön puolesta tervehdyksen, jossa samalla huomautettiin, että edustajan lähettämisestä on luovuttu jääesteiden vuoksi".
"0llen estettynä rahavarojen vähyyden vuoksi lähettämästä edustajaa liittokokoukseen Rantasalmen sos.-dem. Naisyhdistys lähettää sydämmelliset onnittelut Suomen Sos.-dem. Työläisnaisliiton XI:lle edustajakoukselle, toivottaen onnea ja menestystä liittokokouksen työlle Suomen köyhälistön naisten hyväksi.
Rantasalmen Sos.dem. Naisyhdistyksen puolesta
Hilma Huttunen. Ester Pensas.
puheenjohtaja. sihteeri"

Järjestävän valiokunnan tehtäväksi annettiin vastaus tervehdyksen laatiminen kaikille tervehdyksen lähettäneille.

Pöytäkirjan tarkastajat.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin toverit Olga Leinonen, Laina Lehtonen ja Anni Huotari.

Edustajakokouksen ohjelma ja työ järjestys.

Liittotoimikunnan puolesta ehdotettiin kokoukselle seuraava ohjelma:

1. Kokouksen avaus, Miina Sillanpää.
2. Kokouksen laillisuus.
3. Valtakirjain tarkastajain lausunto.
4. Virkailijain vaali, ehdotetaan 3 puheenjohtajaa, 1 ylisihteeri ja 2 apulais-sihteeriä.
5. Pöytäkirjan tarkastajain vaali.
6. Kokouksen työjärjestys.
7. Järjestävän valiokunnan vaali, ehdotetaan puheenjohtaja, sihteeri sekä 3 lisäjäsentä.
8. Valiokuntain vaalit, ehdotetaan:
äänestys valiokunta: 5 jäsentä,
raha-asiainvaliokunta: 7 jäsentä,
valistusasiain valiokunta: 7 jäsentä ja
yleisten asiain valiokunta: 7 jäsentä.
9. Liittotoimikunnan toimintakertomus.
10. Tilikertomukset alustusvihosta vv. 1921 — 1924 sekä suullinen selostus v. 1925 ynnä "Toverittaren" tilien selostus vv. 1922 - 1925.
11. Eduskuntaryhmän naisten kertomus.
12. Lastenhuolto kunnallistutettava.
13. Stipendirahaston perustaminen Työväen Akatemiaan menevien hyväksi.
14. Ammatillisen valistustyön harjoittaminen naisten keskuudessa.
15. Opintokerhojen perustaminen.
16. Miten saisimme järjestötoiminnan vilkastumaan?
17. Valistustyö tilapäisjulkaisujen muodossa.
18. Liittoveron koroitus.
19. Kotitalouden opetus kunnalliseksi.
20. Toipumis- ja lepokoteja synnyttäjille.
21. Sairaus- ja äitiysvakuutuksen toteuttaminen.
22. Tulo- ja menoarvion hyväksyminen.
23. Liiton puheenjohtajan ja liittotoimikunnan jäsenten vaali.
24. Tilintarkastajain vaali.
25. Pöytäkirjan painatus.
Työjärjestyksessä määriteltiin kokouksen muodollista puolta, työ- ja lomatunnit sekä aika, jolloin oli mentävä katsomaan "Elannon" leipomoa ja Kuluttajain keskuskunnan toimistoa.
Kokous hyväksyi tehdyt esitykset.


Järjestävän valiokunnan vaalit.

Järjestävään valiokuntaan valittiin puheenjohtajat ja sihteerit sekä lisäjäseniksi Ida Vihuri, Hilda Kaukonen ja Hilma Koivulahti-Lehto.
Järjestävän valiokunnan tehtäväksi jätettiin valiokuntien jäsenten ehdottaminen.
K:lo. 12 otti kokous virkistysloman. Tervetulijaiskahvit osanottajille oli järjestänyt liittotoimikunta.

____________

Kokousta jatkettiin k:lo. 1. Puhetta ryhtyi johtamaan Ida Aalle-Teljo.


Valiokuntain vaalit.

Äänestys valiokuntaan: Fanni Myllymäki, Ida Nieminen, Laina Lehtonen, Fanni Heino ja Saima Savenius.
Valistus valiokuntaan: Hilma Valjakka, Mandi Markkanen, Fiina Alanen, Hilma Virtamo, Emmi Huttunen, Lyyli Ahmala ja Sandra Ekholm.
Yleisten asiain valiokuntaan: Hilma Koivulahti-Lehto, Riikka Koskinen, Anna Paasikoski, Anni Huotari, Hilda Kaukonen, Olga Leinonen ja Olga Salmi.
Raha-asiain valiokuntaan: Aino Lehtokoski. Fanny Ahlfors, Hanna Sinervä, Leena Salminen, Hanna Juholin, Alma Leppävirta ja Tekla Tuomola.
Puheenjohtajiksi ja kokoonkutsujiksi tulevat ensimäisenä valitut.

Liittotoimikunnan toimintakertomus.
Puheenjohtaja: "Ensin sallitaan keskustella yleisesti ja sitten kappale kappaleelta. Yleiskeskustelussa ei haluta puheenvuoroja".

Liittotoimikunta.
Kappale hyväksyttiin keskustelutta.

Valistustyö.
Valjakka, Virtamo, Paasikoski, Huttunen, Koivulahti-Lehto, Anni Huotari, Salmela, Vesterlund, Tainio, Savolainen, Salminen, Pärssinen, Nieminen, Markkanen, Leinonen ja Aalle-Teljo käyttivät puheenvuoroja. Toiset olivat saaneet evästyksiä, että sihteerin on enemmän osastoissa matkustettava. Edelleen huomautettiin, että sihteerin olisi liiton työn hyväksi jäätävä pois eräistä paikallisista tehtävistä ei kuitenkaan eduskunnasta. Lausuttiin myös, että liiton työn kantavuus ulettuu laajalti oman liiton ulkopuolelle, koko köyhälistöön, silti on vuorovaikutus yleisen puoluetoimikunnan kanssa tärkeä. Vielä teroittivat toiset puhujat mieliin, että paikkakunnilla on huolehdittava kunnollisesta puhe- ja luentotilaisuuksien tiedottamisesta.
Sillanpää ja Seppälä selittivät, että tilastoon ei ole otettu tilapäispuheita. Viime vuonna oli liiton 25 vuotisjuhlan, arpajaisten ja liittokokouksen vuoksi paljon tehtäviä, joita ei voitu kanslistille yksin jättää, joten sihteerin täytyi käyttää aikaa toimistotehtäviin, myös monien alotteiden tekoon sekä sitä paitsi kaksien tilien liiton ja "Toverittaren" tilien hoitoon.
Näillä evästyksillä asia lähetettiin valistusasiain valiokuntaan.

Vaalit.

Vesterlund: "Tampereella lausuttiin liitolle vastaisena toivomuksena, että alustukset ja keskustelukysymykset, jotka lähetetään yhdistyksille suurien juhlien, niin kuin esim. naistenpäivän edellä, lähetettäisiin niin ajoissa, etta yhdistykset voisivat järjestää niille alustajat juhlakokoukseen".
Kohta hyväksytään toveri Vesterlundin huomautuksella.

Kansainvälisen naistenpäivän vietto.

Sillanpää: "Liittotoimikunta on antanut kehoituksen naisten päivän viettämiseen ja painattanut merkkejä, joita myydään valistusrahaston hyväksi. Kun stipendirahaston perustaminen on astunut päiväjärjestykseen, niin olisi koetettava tätä merkin myyntiä saada voimakkaammaksi ja saada siitä 25 % siirretyksi stipendirahastoon sen kartuttamiseksi. Alustuksessa, joka koskee stipendirahastoa, ehdotetaan l markan vero vuodessa, mutta koska jäsenmäärä on kovin pieni, saadaan sillä tavalla niin vähän kokoon, ettemme saa monellekaan avustusta. Koska tästä ei ole mitään eri alustusta, niin olisi
keskusteltava voitaisiinko päättää merkin myynnistä siten, että osastoille ei myönnettäisi myyntiprosenttia, vaan se prosenttimäärä siirrettäisiin stipendirahastoon. Jos tämä tulisi liittokokouksen päätökseksi, niin se velvoittaisi kaikkia osastoja, saataisiin edes yksi vakituinen tulolähde stipendirahaston hyväksi. Ehdotan, että tehtäisiin sen suuntainen ponsi".
Vihuri: "Kannatan Sillanpään ehdotusta".
Selin: "Samoin".
Ehdotus hyväksytään ja asia lähetetään raha-asiain valiokuntaan.

Punaorpojen avustaminen.

Sillanpää, Kaukonen, Alanen, Virtamo, Huttunen, Salmela, Lehtokoski, Peipponen, Salminen, Pentikäinen, Airaksinen, Kaukonen, Oksanen, Selin, Tuomola, Juholin, Leinonen, Salmi ja Savolainen käyttivät asiassa puheenvuoroja selvittäen, että punaorpojen hyväksi toimeenpannut juhlat eivät ole enää joko kannattaneet tai on niistä tuleva voitto supistunut vähiin. Myös on viime vuoden edellisenä vuonna punaorpomerkkiä hyvin vähän myyty, joten sitä ei viime vuonna kustannettu. Liittotoimikunta on siten etenkin viime vuosina vähäisistä kertyneistä avuista voinut jakaa perin pieniä vuosiavustuksia, mikä saattaa eräissä saajissa synnyttää katkeruutta. Punaorpo avustustoiminnalla on kiinnitetty porvaristonkin huomio asiaan. Kun jo on saatu valtion ja kunnan avustustoiminta järjestetyksi, on sosialidemokraattisten naisten siihen vedottava ja koetettava saada asianomaisiin lautakuntiin puoluetovereitamme jäseniksi. Kerrottiin esim., miten kunnan avustusta on suuremmissa kaupungeissa Helsingissä, Viipurissa ja Tampereella järjestetty, mutta sensijaan monin paikoin maaseudulla ei ensinkään. Liittotoimikunta olisi asiasta vapautettava ja jätettävä se osastojen vapaaehtoisen toiminnan varaan. Ehdotettiin lausuttavaksi: "Punaorpojen juhlien järjestämisestä liittotoimikunnan keskityksellä luovutaan ja jätetään juhlien toimeenpano paikalliseksi asiaksi. Samalla kehoitetaan naisosastoja entista tehokkaammin vaikuttamaan kuntien valtuustoihin, että punaorpoeläkkeet järjestettäisiin kyllin tehokkaasti ja tarkoitustaan vastaaviksi. Useat kannattivat ehdotusta.
Asia lähetettiin valistusasiain valiokuntaan.


"Toverittaren" julaiseminen.

Vihuri: "Tampereen ympäristön naisosastojen keskuudessa on valitettu, että "Toverittaren" erikoisnumerot eivät saavu ajoissa niihin juhliin, joihin ovat tarkoitetut. Myös maaseutuosastojen kirjeenvaihtajien selostuksia ei ole aina painettu, tähän olisi saatava korjausta.
Asian käsittely keskeytyy. Otetaan tunnin päivällisloma.
Kokousta jatketaan k:lo. 4.
Kun "Kansainvälinen työväenmarssi" on laulettu, seuraa Maisteri R. Liukkosen esitelmä lastenhuollosta.
Aluksi esitelmöitsijä loi lyhyehkön katsauksen lastenhuollon vaiheisiin ja kehitykseen eri maissa, jonka jälkeen hän siirtyi kuvaamaan yhteiskunnallisen lastenhoidon saavutuksia nykyään niin Suomessa kuin muissakin maissa. Havaintonaan mainitsi esitelmöitsijä, että kaikissa niissä kunnissa ja valtioissa, joissa sosialisia oloja on pitemmälle kehitetty, myös lasten huoltoon on
kiinnitetty enemmän huomiota ja saavutukset ovat suuremmat kuin muualla. Edelleen selosti puhuja lastenhuollon eri toimintamuotoja ja korosti yhteiskunnan velvollisuutta huolehtia tulevien kansalaistensa kasvatuksesta ja hoidosta, mikäli kodit eivät siihen kykene, ettei lasten tarvitse varhaisvuosinaan kärsiä puutetta ja kurjuutta ja laiminlyödyn kasvatuksen vuoksi sortua sairauksiin tahi rikollisuuteen.
Esitelmän päätyttyä kiitti puheenjohtaja Miina Sillanpää esitelmöitsijää valaisevasta ja ansiokkaasta esityksestä.
Pidettyä parin kymmenen minuutin kahviloma, ryhdyttiin jälleen jatkamaan liittotoimikunnan toimintakertomuksen "Toveritarta" koskevan kohdan käsittelyä.
Puheenvuoroja käyttivät toverit Töttö, Paasikoski, Savenius, Markkanen, Juholin, Virtamo, Anni Huotari, Eronen-Takki, Seppälä, Airaksinen, Leinonen, Pärssinen, Peipponen, Rinne, Ahlfors, Sillanpää, Lehtonen, Kaukonen, Savolainen, Selin, Hänninen, Alanen, Tuomola ja Salminen, toiset lausuen tyytyväisyytensä lehteen ja useimmat toivoen, että se saataisiin monipuolisemmaksi, kaikkia yhteiskuntakysymyksiä seuraavaksi ja samalla myös naisten käytännöllistä asioita käsitteleväksi. Verrattiin sitä m. m. "Kotilieteen", haluten, että lehti ei lähde tätä jäljittelemään, vaan yhä pyrkii työläisnaisten valtiollista ilmapiiriä kuvastavaksi ja olemaan heille läheisenä sekä kiinteässä vuorovaikutuksessa liittotoimikunnan kanssa. Kun lehden jatkaminen ja tarkoitustaan vastaava toimittaminen, jopa myös vakinaisen toimittajan saanti kysyy varoja, niin tulee osastojen kaikin keinoin sitä levittää. Myös puolueelta on puoluetoimikunnan välityksellä siihen lisää varoja pyydettävä. Osastojen on edelleen valittava kirjeenvaihtajia. Maaseutuosastojen kirjeet ovat myös lehteen painettavat. Edustajien on siihen tehtävä selostuksia eduskuntakysymyksistä ja eduskuntatyöstä.
Asia lähetettiin valistusasiain valiokuntaan.


25-vuotisjuhlat.

Paasikoski, Leinonen, Maria ja Anni Huotari, Seppälä, Virtamo, Pärssinen, Rinne, Pietikäinen, Vesterlund, Vihuri, Alanen, Sillanpää ja Louhi käyttivät puheenvuoroja. Toiset lausuivat tyytyväisyytensä julkaisuun, että
se kuvastaa sos.-dem. naisliikkeen kokonaisuutta ja kehitystä. Jokunen kuva oli jäänyt pois, mikä seikka sekä julaisun eräitten kohtien suppeus oli johtunut pääasiassa tilanahtaudesta. Toveri Leinonen oikaisi erään kohdan, jossa kerrottiin viime liittokokouksen äänestyksestä työläisnaisten suhteista sotaan, lausuen, että hänen siinä omaamaansa kantaa ei voi leimata kommunistiseksi.
Asia lähetettiin valistusasiain valiokuntaan.

Arpajaiset, kiertokirjeitä ja julistuksia, Liiton jäsenmäärä, Kansainvälinen toiminta, Kirjeenvaihto.
Asiat lähetettiin kohta kohdalta ilman keskustelua valistusasiain valiokuntaan.


Liiton tilit v. 1921 - 1924.

Lähetettiin keskustelutta raha-asiain valiokuntaan.

Stipendirahaston perustaminen Työväen Akatemiaan menevien liiton jäsenten avustamiseksi.

Vihuri: "Tämä on sellainen kysymys, jossa ei voi olla muuta kuin yksi mieli. Pyytäisin tehdä sellaisen lisäyksen, että tämä vero, joka alustuksessa ehdotetaan maksettavaksi jokaisen vuoden viimeisen neljänneksen liittoveron yhteydessä, kannet-taisiin jo viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Jos tämä vero maksettaisiin vasta vuoden 1926 viimeisen neljänneksen liittoveron yhteydessä vuoden 1927 alussa, niin silloin ei olisi vielä ensi syksynä mitään tässä rahastossa käytettäväksi".
Lehtokoski: Kannatti Vihurin ehdotusta, koska siten ensi syksynä voidaan lähettää Akatemiaan oppilaita.
Lehtonen: "Helsingin osasto kannattaa liittotoimikunnan ehdotusta sellaisenaan".
Koskinen: "Samoin".
Louhi: "Kannatan Vihuria".
Alanen: "Viipurin osasto vastustaa tätä veroa".
Virtamo: "Liittotoimikunnan ehdotuksen kannalla. Jyväskylän Naistenpiiritoimikunta on kehoittanut osastoja lähettämään oppilaita Akatemiaan".
Nyholm: "Hyväksyn ponnet. Vastustan Vihurin ehdotusta".
Selin: "Samoin".
Paasikoski: Valitti osastojen uhrautuvaisuuden puutetta.
Hänninen: "Kouvolan osasto suostuu liittotoimikunnan ehdotukseen".
Vartiainen: Lausui Kymin läntisen naisosaston puolesta samaa.
Koivulahti-Lehto: "Edustamani osasto suostuu kyllä takautuvaankin maksuun".
Aalle-Teljo: "Tietäen osastojen vähät varat, en oudoksu sitäkään, että jossakin paikoin veroja pelätään. Vanhempia liikkeemme voimia aina rasitetaan työvoimien puutteessa. Nuorten kasvattaminen on tärkeää, sen vuoksi on verotus paikallaan, sillä yleisiä varoja tarvitaan työväen kehittämiseksi.
Rinne: "Samaa kuin edellinen. Valmistakaa Akatemia-kysymykselle maaperää kotiseudullanne".
Sillanpää: "Ehkä maksu viime vuodelta tehdään vapaaehtoiseksi, koska voidaan kerätä tavalla tahi toisella".
Tuomoia: "Turkulaiset maksavat kyllä 2 mk. veron".
Nieminen: "Kannatti liittohallinnon ehdotusta.
Forssell: Yhtyi omasta puolestaan Vihurin ehdotukseen.
Marttinen: "Kannatan rahaston perustamista".
Huttunen: "Kannatan Silianpäan ehdotusta".
Piirainen: "Samoin Helsingin Taloustyöntekijäin puolesta".
Salmela: "Kannatan Vihurin ehdotusta. Käytäköön Grankullassa, niin ei pidetä kymmentäkään markkaa 1iikana".
Kaukonen: Kannatti ehdotusta.
Pärssinen: "Kun kysymys pohjautuu opin tarpeeseen, on se kannatettava".
Kaikki puheenvuorot on käytetty.
Puheenjohtaja: "Vihurin ehdotusta, että vero on taantuva, on kannatettu, myös vastustettu ja lisäksi ehdotettu taantuvaa veroa vapaaehtoiseksi. Asiasta lienee äänestettävä.
Lehtokoski: Kannatti äänestystä.
Lehtonen: "Osaston evästyksiä ei tässä asiassa ole".
Kaukonen: "Äänestys koskee vain viime vuotta".
Sillanpää: "Olisi äänestettävä, tehdäänkö viime vuodelta kiinteä velvoitus vai lausutaanko toivomus".
Äänestetään Sillanpään ehdotuksen mukaan.
Kiinteä velvoitus saa 19 ääntä, toivomuspäätös 21 ääntä. Asia lähetettiin raha-asiain valiokuntaan.


VUODEN 1925 TILIT.

Puheenjohtaja: "Vuoden 1925 liiton tileistä annetaan suullinen sclostus.
Seppälä:

Vuoden 1925 tilit löytyvät toisaalla.

Liittoveron korotus.

Savenius, Ekholm, Leppävirta, Selin, Töttö ja Alanen ilmoittivat edustamiensa osastojen vastustaneen verojen korotusta.
Koskinen, Valjakka, Niinikoski, Huttunen, Hänninen, Parvinen ja Virtamo kannattivat korotusta.
Toimitetussa äänestyksessä äänesti liittoveron korotuksen puolesta 35 ja sitä vastaan 6. Kokous siis päätti hyväksyä liittoveron korotuksen.


Toinen kokouspäivä.

Aamulla kävivät kokouksen edustajat tutustumassa osuustoiminnallisiin tuotantolaitoksiin. Käytiin m. m. Osuusliike "Elannon" upeassa ja kaikin puolin ajanmukaisessa leipomossa ja sen eri osastoissa sekä sen jälkeen OTK:n alusvaate, ja pukuneulomoissa.
Kokous alkoi k:lo. 12 päivällä. Aluksi laulettiin yhteisesti "Ylös herää kansan nainen". Puhetta ryhtyi johtamaan Laina Vesterlund.


Lastenhuolto kunnallistutettava.

Alanen: "Viipurin Naisyhdistys hyväksyi ponnet".
Koskinen: "Turengin Naisyhdistys yhtyi ponsiin".
Paasikoski: "Työläiset pyrkivät saamaan lapsilleen paikkoja liikealoille. Tarvittaisiin yhteiskuntaa varten toimitsijoita. Kasvatus- ja ammattiopetus olisi tähän suunnattava".
Sillanpää: "Mannerheimin lastensuojeluliitto pyrkii yhteiskunnan lastenkasvatuksessa määrääväksi. Sen suositukset auttavat kunnallisiin toimiin. Eduskunnassa on kuultu vastustettavan valtion lastenhuollon opetuslaitoksen perustamista sillä syyllä, että on olemassa sellainen Mannerheimin laitos. Olisi tehtävä seuraava lisäponsi: Kokous velvoittaa eduskuntaryhmää tekemään aloitteen valtion oman lastenhuollon opetuslaitoksen perustamisesta. Mannerheimin liitossa menevät kerätyt varat suurimmaksi osaksi virkailijoiden palkkaukseen eikä lasten hyväksi. Viime kesänäkin reklaamistaan huolimatta toimittivat täällä Helsingissä kesänviettopaikan kuudelle lapselle".
Vihuri: "Kysymys: sijaiskotiko vai lastenkoti on tärkeä. Kitsaudesta ei pidä sijoittaa huonoihin paikkoihin. Yksityisen hyväntekeväisyyden sijalle on saatava yhteiskunnan huolto. Kysymyksestä on keskusteltava muuallakin, ei vain naisosastojen kokouksissa. Kunnallisissa toimissa olevain on sitä erikoisesti harrastettava, heidän tulee osata sanoa, millä tavoin ryhdytään toteuttamaan lasten kasvatustyötä".
Leinonen: "Säästäväisyydestä on sijoitettu lapsia perheisiin. Tätä menettelyä vastaan on esiintynyt monia tapauksia. Lapsi on sijoitettu esim. väkijuomakauppiian luo. Toisissa tapauksissa otetaan lapsia tarkoittaen hyötyä näiden työstä. Jos koteihin sijoitetaan, mitä en toivoisi, niin on tarkastusta kovennettava. Ainakin kaksi kertaa vuodessa olisi lasta puhuteltava. Toverit kunnanvaltuustoissa, ottakaa selvä kuntanne jokaisesta lapsesta, joka on sijoitettu sijaiskotiin ja tuokaa ilmi epäkohdat lastenhuoltoviranomaisille".
Rinne: "Täällä on ratkaistava, mihin suuntaan asiaa ajetaan: kunnallisiako koteja vai sijoitusjärjestelmä. Tahdotaanko päästä vähällä vai uhrata rahat, jotka kerran antavat hyvän koron. Esim. Viitasaarella ja Leppäsaaren kunnassa on sijoitettu huonoihin koteihin. Tarvitaan tehostettua valvontaa. Ponnessa olisi lausuttava, että sos.-dem. naiset ovat kunnallisten lastenkotien kannalla ja hylkivät sijoitusjärjestelmää".
Tuomola: "Samaa kuin edelliset. Äideille, jotka kykenevät lapsiaan kasvattamaan, olisi annettava tarpeeksi apua kotiin, kuten Ruotsissa menetellään. Siellä ei tarvitakaan paljon laitoksia pahantapaisille lapsille, kun huolehditaan kasvatuksesta. Turussa toimii yhdistys "Koteja kodittomille" ja valvontaakin pyritään tehostamaan".
Salmela: Kannatti Rinteen ehdotusta. "Sos,-dem. naiset ovat joutuneet kunnanvaltuustoissa ristiriitaan toisten kanssa; kokouksen päätökseen voitaisiin nojata". Kannatti myös Vihurin lausumaa.
Sillanpää: "Viime "Toverittaressa" oli uutinen, että Norjassa on Oslossa saatu aikaan kunnallinen äitiyseläke. Työssä käyville äideille, jotka hoitavat lapsensa, maksetaan eläke. Lasten hoitoa valvotaan, ja laiminlyöntejä seuraa eläkkeen menetys. Olen tehnyt samaan
suuntaan käyvän alotteen Helsingin kaupungin valtuustossa. Myös Englannissa on leski- ja lapsieläkelaki. Meilläkin olisi saatava köyhäinhoidon tilalle eläkkeet". Uudisti ennen tekemänsä ponsiehdotuksen ja puolsi tehokasta valvontaa.
Huttunen: "Sillanpää ja Tuomola lausuivat, mitä minunkin piti puhua. Helsingissä Hyvösen kodissa valmistuu huollon ohjaajia. Mannnerheimin lastensuojeluliittoa on vastustettava".
Virtamo: Yhtyi Sillanpään lausumaan. "Kunnallistoimissa olevat miehetkin on saatava asiaa ymmärtämään. Työkykyisiä lapsia olisi sijoitettava ammattikouluihin ja laitoksiin".
Salminen: "Kunnallinen lastenkotihoito on parempi kuin yksityinen; joskus kuitenkin on hyviäkin yksityiskoteja. Hyväksyn ponnet Sillanpään lisäyksellä".
Kaukonen: "Kunnan avustus kotiin on useasti liian pieni, suhteellisesti pienempi kuin sijoitettaessa. Tämä on köyhäin- hoidon varjopuoli. Kasvatuskysymystä ei sovi väheksiä. On puoluemiehiä, jotka eivät siitä halua mitään tietää".
Oksanen: Yhdyn Kaukosen lausuntoon miehiin nähden. En kannata sijoitusta. Äideille msksettava riittävä apu".
Puheenvuorot rajoitetaan.
Leinonen: "Ehdotan Sillanpään ponteen lisäystä, että sijaisjärjestelmästä on pyrittävä pois".
Pärssinen: "Kysymys oli jo eräässä muodossa esillä Turun edustajakokouksessa 1902. Sitä on kaikissa liittokokouksissa kehitetty. Nyt on se tärkeä, kur naisiamme on kuntien valtuustoissa. Mutta asia kaikessa laajuudessaan on valtion ja kunnan. Tältä alalta puuttuu lainsäädäntö. On saatava lastensuojelulaki, joka käsittää huollon, sen järjestämisen ja tarkastuksen. Ponsiin olisi lisättävä, että jokaiseen kuntaan on saatava lastensuojelulautakunta. Olisi lausuttava, että kokous on lastenkotien kannalla, mutta paikallisten toimihenkilöiden tulee harkita, onko tapauksia, jolloin lapsi menestyk- sellä voidaan antaa yksityiskotiin. Kunnankin hoitoa on syy valvoa, että se on kunnollista. Vielä olisi ponsiin otettava kohta koululasten avustamisen ja ravitsemisen tärkeydestä".
Kokous keskeytyi k:lo. 2, sillä mentiin "Kuluttajain Keskuskunnan" toimitaloon ja sen osastoja katselemaan
ja oltiin senjälkeen siellä päivälliskutsuilla. Päällä näytettiin edustajille varjokuvia osuuskauppaliikkeen kehityksestä ja kuultiin J. W. Kedon esitelmä osuustoimintaliikkeestä sekä eräitten toverien puheita.
Iltapäivällä oli k:lo. 7:ltä alkaen Työväentalon B-salissa juhla edustajille ja Helsingin sos.-dem. Naisyhdistyksen jäsenille sekä kutsuvieraille. Ohjelmasta mainittakoon Hilda Seppälän ja Ida Aalle-Teljon puheet, Hilja Pärssisen esitelmä ajatuksen vapauden historiasta, taiteilijatar Mimmi Lähteenojan esittämä runo sekä hauskalla tavalla kertomat pohjalaiset murrejutut, Hulda Salmen kirjoittama vuorokeskustelu sekä musiikki- ja näytäntöesitykset.


Kolmas kokouspäivä alkoi klo 9 ap.

Puhetta ryhtyi johtamaan Miina Sillanpää. Aluksi laulettiin yhteisesti "Vala".
Keskustelu lastenhuollon kunnallistuttamisesta jatkui.
Pettersson: "Äitiyskäsite on kehityksenalainen. Yksilöllinen äitiys on esteenä yhteiskunnalliselle äitiysaatteelle. Kannatan äitiyseläkettä".
Haverinen: "On painostettava lastensuojelulain tarvetta. Useimmissa kunnissa ei ole lastenhuoltolautakuntia, vaikka 1919 kuntien kokouksessa päätettiin, että niitä olisi asetettava".
Leinonen: "Ponsissa lausuttava, että sosialidemokraattien on pidettävä silmällä kotisijoitusta ja syrjäytettävä sitä, mikäli epäkohtia ilmenee.
Asia lähetettiin yleisten asiain valiokuntaan.


Työjärjestyksen muuttaminen.

Puheenjohtaja: "Tänään pitäisi mennä työväen suojelumuseoon k:lo. 11 ja k:lo. 2 tulla Paasivuoren luennoille. Miten on meneteltävä, kun vielä paljon asioita, eivätkä valiokunnatkaan ole ehtineet tehdä työtä. Voitaisiinko ajatella, että museossa käynti siirrettäisiin huomiseen ja tänä päivänä tehtäisiin koko päivä kokoustyötä. Nyt keskusteltaisiin klo 1:een saakka,
jonka jälkeen otettaisiin päivällisloma ja k:lo. 2:lta Paasivuoren esitelmä".
Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

Sairaus- ja äitiysvakuutuksen toteuttaminen.

Leinonen: "Alustukseen on lisättavä, että niissä maissa, missä sairaus- ja äitiysvakuutus on pakollinen,
on se laajennettu myös kroonillista keuhkotautia sairastaviin. Henkilön sairausapu lasketaan enintään 26
viikolta, ja tällä ajalla han saa vapaan lääkärinhoidon y. m. Sairausvakuutuksen puutteessa saa meillä keuhkotautinen myrkyttää ympäristöään. Pohjanmaalla 50 % kaikista 16 - 60 ikävuoden välillä kuolevista kuolee keuhkotautiin. Sairaus- ja äitiysvakuutus kuuluvat yhteen. Asiaa olisi osastoissa selvitettävä, että paremmin voidaan sitä eduskunnassa ajaa".
Puheenjohtaja: "Tähän voitaisiin ottaa ponsi kunnallisesta äitiysvakuutuksesta, mutta kun asia ei ole kypsynyt kokouksen päätettäväksi, olisi lausuttava, että liittotoimikunta sitä "Toverittaren" palstoilla selvittäisi ja valmistaisi siitä alustuksen osastoille keskustelua varten".
Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin.
Asia lähetettiin yleisten asiain valiokuntaan.


Ammatillisen valistustyön harjoittaminen naisten keskuudessa.

Huotari Anni: "Ensimmäiseen ponteen olisi lisättävä, että liittokokous pitäen ammatillisen järjestäytymisen välttämättömänä päättää, että sen edistämiseen on ryhdyttävä yhä laajemmassa määrässä".
Salminen: "Hyväksyn ponnet".
Kaukonen: Kannatti Huotarin lausumaa.
Paasikoski: "Naisliikkeemme ei ole kyllin ottanut huomioon ammatillista valistustyötä ja työntekijättärien itsesuojelusvaiston lujittamista pääomaa vastaan. Työläisnaisten taloudellista asemaa on parannettava, että he voivat henkisesti pyrkiä eteenpäin. Olisi käännyttävä ammattijärjestön puoleen, että saadaan erityinen naispuhuja tätä varten. Tampereella on pidetty tällaisia valistustilaisuuksia".
Huttunen: Yhtyi ponsiin.
Puhetta ryhtyi johtamaan Ida Aalle-Teljo.
Leinonen: "Naisten yötyön kiellosta teollisuudessa olisi saatava voimakas valistus aikaan. Siitä on olemassa useimpain valtioiden kesken kansainvälinen sopimus.
Alanen: Yhtyi ponsiin.
Pettersson: "Kylla tämä asia aina on ymmärretty, mutta ammattilaisnaiset eivät siita välitä". Kannatti edellisten lausumia.
Virtamo: "Asia kuuluu ammattijärjestölle".
Asia lähetettiin yleisten asiain valiokuntaan.


Opintokerhojen perustaminen.

Pärssinen: "Kun Sivistysliitto toimeenpanee opintokursseja, tulee osastojen toimittaa niihin osanottajia m. m. velvoittamalla jäseniä käymään kursseilla".
Seppälä: "Liittotoimikunta on jo kirjelmällä kehoittanut osastoja perustamaan kerhoja. Työväen Sivistysliitto tulee uudestaan järjestäytymään. Se perustaa omia piiritoimikuntia ja niihin saavat edustajia valita ne liitot, jotka jäseninä kuuluvat sivistysliittoon".
Saarikivi: "Tulisi järjestää ompeluseuroja ja sitä tietä saada kokoon opintokerhoja, vaikkapa pieniäkin".
Pettersson: "Työläisnaiset lukevat mielellään kevyttä kirjallisuutta. Sekin voi tuoda arkityön harmauteen valoa. Lukukerhoissa voidaan lukea hyvää kaunokirjallisuutta".
Selin: Valitti sivistystyön alkeellisuutta.
Alanen: Yhtyi ponsiin.
Kaukonen: "Olen toveri Petterssonin kanssa samaa mieltä. Naisia opastettava lukemaan".
Oksanen: "Kerho" nimitys ei houkuttele, siten kutsuttiin ennen uskonnollisia seuroja".
Keskustelu päättyi.
Asia lähetettiin valistusasiain valiokuntaan.
Kokous otti 15 minuutin virkistysloman.
Kokousta jatkettaessa ryhtyi puhetta johtamaan Miina Sillanpää.
Miten saisimme järjestötoiminnan vilkastumaan naisten keskuudessa? Mitä olisi tehtävä toveruushengen herättämiseksi? Miten saamme työläisnaiset pysymään ja toimimaan yhdistyksissämme?
Puheenjohtaja: "Näistä asioista keskustellaan yhteisesti, ja valistusasiain valiokunnassa laaditaan niistä yhteinen ponsi".
Vesterlund: "Tampereella yhdyttiin liittotoimikunnan lausuntoon".
Lehtonen: "Myöskin Helsingin naisyhdistys yhtyi lausuntoon.
Asiat lähetettiin valistusasiain valiokuntaan.


Valistustyö naisten keskuudessa n.s. tilapäisjulaisujen muodossa.

Virtamo: Yhtyi liittotoimikunnan lausuntoon. "Liittotoimikunnan olisi vaalien edellä selostettava eduskuntatyötä".
Seppälä: "Kunkin piirin naisedustajan tulee selostaa eduskunta-asioita paikallisissa lehdissä".
Salminen: Yhtyi liittotoimikunnan ponsiin.
Huotari Anni: Yhtyi Seppälän ajatukseen. Halusi ponsissa sanat: "siinä muodossa" ja kulmakunnalla muutettavaksi.
Savenius: Yhtyi liittotoimikunnan ponsiin.
Sillanpää: Ehdotti, että naisosastot varojensa mukaan suorittaisivat tilausmaksuja.
Virtamo: Kannatti Sillanpään ehdotusta.
Asia lähetettiin valistusasiain valiokuntaan.


Toipumis- ja lepokoteja synnyttäjille.

Seppälä: "Koska tämä asia on yhteydessä sairaus- ja äitiysvakuutuksen kanssa, niin olisin sitä mieltä, että näistä asioista laadittaisiin yhteiset ponnet".
Salminen: "Yhdyn Seppälään".
Virtamo yhtyi myöskin Seppälään.
Asia lähetettiin yleisten asiain valiokuntaan.


Eduskuntaryhmän naisten kertomus.

Huotari Anni: "Toivoisin asian lähettämistä valiokuntaan. Joskin olen eduskunnan jäsen, en arvele sitä loukkaukseksi ryhmän jäseniä kohtaan. Erikoisesti tahtoisin, että puolustuskysymyksessä evästettäisiin naisedustajia. Sotaväessä harjoitettuun kasvatukseen ja tullikysymykseen olisi huomiota kiinnitettävä. Myös avioliittolainsäädäntöä olisi kiirehdittävä".
Seppälä: "Samaa kuin edellinen. Sotilas ja tullikysymyksestä ei laadittu alustusta, koska ne puoluekokouksessa tulevat esille".
Salmela: Kannatti Huotaria.
Aalle-Teljo: Samoin kannatti valiokuntaan lähettämistä. Sotilas- ja tullikysymys otettava mukaan.
Huotari Anni: "Myös amnestiakysymys on aina ollut koko puolueen asia".
Lehtokoski: "Myös kieltolakiasiaan olisi kiinnitettävä huomiota, samoin amnestiaan, koska vankiloissa on noin 200, ehdonalaisia enemmän, niitten joukossa myös naisiamme".
Airaksinen: "Painosti erittäin amnestian tärkeyttä.
Sillanpää: " Tullikysymystä voitaisiin selostaa "Toveritar"-lehdessä. Naisten tulisi puoluelehdistä leikata heitä lähellä olevia kirjoituksia. Puoluekin on vielä epäselvillä puolustuskysymyksessä".
Alanen: "Viipurissa toivottiin puolustuskysymyksen esille ottamista. Myös haluttiin parannuksia verotus- ja tullioloihin".
Keskustelu päättyi ja asia lähetettiin yleisten asiain valiokuntaan.


Kotitalouden opastus kunnalliseksi toiminnaksi.

Salmela: "Työttömille naisille voitaisiin kaupungeissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa järjestää kotitalousopetusta".
Pettersson: "Porvarillisella taholla on asetettu lautakunta asiaa tutkimaan. Asia koskee enemmän sosialidemokraattisia naisia. Kaupunkien valtuustojen tulisi järjestää kotitalousopetuskursseja".
Huotari Anni: "Helsingissä on tästä asiasta mietintö, mutta se lepää jossakin lautakunnassa. Kolmannen ponnen, avustuksen valvontaa koskeva kohta on muutettava, että valvonta kuuluu eduskunnalle".
Salmela: "Avustuksia on myönnetty etupäässä Martta yhdistykselle ja sen osastoille".
Kaukonen: "Helsingin naisosastossa arveltiin kysymystä vähäarvoiseksi, mutta hyväksyttiin ponnet. Itse pidän sitä tärkeänä". Ehdotti ponteen, että vapaita neuvontakursseja olisi pantava toimeen työläisnaisille.
Sillanpää: "Terveydenhoitotoimiston lääkärin aloitteesta on asetettu komitea asiaa tutkimaan. Komitean
mietintö on valmis ja ehdotetaan siinä, että asetetaan kaksi kotitaiousneuvojaa, jotka kunta palkkaa, opastamaan kotitaloutta, käsitöitä ja puutarhanhoitoa. Sunnuntaipalstoilla voisi opastaa puutarhanhoitoa. Kolmannessa kohdassa olisi o huomautettava, että valtion on avustettava kuntia ja kuntien on huolehdittava valvonnasta".
Vesterlund. "Tampereella on kotitalousvaliokunta vuodesta 1920 osittain ja vakinaisesti vuodesta 1923. Sitä paitsi on kaksi apulaisneuvojaa. Kannatan Salmelaa, että työttömille on kursseja järjestettävä. Työläistyttärien tulisi päästä kotitalousopettajataropistoon, että saadaan meikäläismielisiä opettajia".
Tuomola. "Valtion tulisi avustaa enemman kuntia kuin "Marttoja". Ammattikursseilla on suuri merkitys".
Nieminen: Halusi kunnallisia lautakuntia ja sos.-dem. mielipiteet omaavia neuvojia.
Seppälä: Kannatti Huotarin lausumaa kolmanteen ponteen nähden. Olisi lausuttava, että kokous paheksuu, kun eduskunta vuosi vuodelta on vähentänyt kunnallisille kotitalousvaliokunniile myönnettyä määrärahaa.
Asia lähetettiin valistusasiain valiokuntaan.


Helsingin työttömäin komitealta oli saapunut kirjelmä, jossa selostettiin huolestuttavaa työttömyystilannetta ja pyydettiin kokoukselta avustusta.
Pärssinen ehdotti, että edustajat panisivat toimeen vapaaehtoisen keräyksen. Sitäpaitsi ehdotti hyväksyttäväksi seuraavan ponnen: "Kokous päättää, että sosialidemokraattisten naisten on paikkakunnillaan seurattava työttömyyskysymvksen vaiheita ja otettava osaa työttömyysavustuksen toimeenpanemiseen niiden työväenjärjestöjen elimien puitteissa, jotka tätä asiaa ajavat".
Keskustelutta hyväksyttiin Pärssisen ehdotus. Luettiin Virginia Sarinin kokoukselle osoitettu tervehdysruno.
Kokous otti päivällisloman k:lo. 1. Kokousta jatkettiin k:lo. 2. Puhetta ryhtyi johtamaan Miina Sillanpää.
Kansanedustaja Matti Paasivuori piti laajan esitelmän sosiaalivakuutuksesta. Esitelmän jälkeen pidettiin virkistysloma.
Kokousta jatkettiin k:lo. ½ 6.


Työväen Sivistysliiton tervehdys.

Työväen Sivistysliiton järjestäjä Arvi Hautamäki esitti tervehdyksen, lausuen ilonsa sen johdosta, "että opintokerhokvsymys on otettu tämän kokouksen ohjelmaan. Tähän saakka on ollut vain kaksi naisosastojen opintokerhoa, nim. Tampereella ja Viipurissa. Jyväskylässä ja Savonlinnassa on tehty alotteet. Työväen Sivistysliitto on mielihyvällä näkevä naisten kerhotyön lisääntyvän ja pyrkivä naisosastojen kanssa yhteistoimintaan".
Puheenjohtaja: "Lausui kiitokset kokouksen puolesta, toivoen menestystä jatkuvalle sivistykselliselle yhteistyölle.


Tulo- ja menoarvio vuodelle 1926.

Tulo- ja menoarvio löytyvät toisaalla.

Tulo- ja menoarvio lähetettiin raha-asiain valiokuntaan.
Kokous otti ½ tunnin virkistysloman. Sen jälkeen ryhtyi puhetta johtamaan Ida Aalle-Teljo.
Puheenjohtaja: "Esitetään valiokuntain laatimat ponsiehdotukset ja keskustellaan ja päätetään niistä".

SOS.-DEM. NAISLIITON TOIMINTAKERTOMUS.

Valistusasiain valiokunta ehdottaa, että liittotoimikunnan ehdotus hyväksytään seuraavilla lisäyksillä:

Valistustyö

Kokous päättää, "että huomioonottaen keskustelussa lausutut toivomukset, valistustyötä tehdään kiinteässä vuoro vaikutuksessa osastojen kanssa"; "että myös selostus kaikista tilapäispuheista liitetään toimintakertomukseen".

Kansainvälinen Naistenpäivä.

Kokous paattää, "että kansainvälisen naistenpäivän merkin tuloista entinen osastojen osuus, eli 25 %, luovutetaan Työväen Akatemian Stipendirahastoon".

Punaorpojen avustaminen.

Kokous päättää, "että punaorpojuhlain järjestämisestä liittotoimikunnan keskityksellä luovutaan ja jätetään juhlain toimeenpano osastojen paikalliseksi asiaksi"; ja "että naisosastojen on entistä tehokkaammin vaikutettava kuntien valtuustoihin punaorpoeläkkeiden järjestämiseksi kyllin tehoisasti ja tarkoitustaan vastaaviksi".

"Toverittaren" julaiseminen.

Kokous päättää, että Sos.-dem. Puoluetoimikunnan olisi, katsoen "Toverittaren" merkitykseen työläisnaisten valistustyön kannalta, avustettava mainittua lehteä vuotuisella apurahalla; ja "että liittotoimikunta harkitsisi, voidaanko "To= verittareen" ottaa varsinainen toimittaja".
Seppälä: "Koska puoluetoimikunta on jo ennen vuosittain avustanut lehteä 5,000 markalla, olisi ensimäiseen ponteen otettava sanat entistä suuremmalla vuotuisella apurahalla".
Seppälän ehdotus hyväksyttiin.
Muutoin hyväksyttiin ponnet yksimielisesti.


Opintokerhojen perustaminen.

Valistusasiain valiokunnan ehdotuksesta kokous päättää, "että kun Työväen sivistysliitto toimeenpanee opintokursseja opintokerhojen järjestämistä varten, niin sos.-dem. naisosastojen on lähetettävä niihin osanottajia", "että jokaisen naisosaston on pyrittävä perustamaan opintokerho tahi useampia paikkakuntansa työläisnaisia varten", ja "että jos opintokerhon perustaminen kohtaa voittamattomia vaikeuksia, niin on perustuttava ainakin kaunokirjallisuuden lukuseuroja".
Ponnet hyväksyttiin.


Miten saisimme järjestötoiminnan vilkastumaan naisten keskuudessa? Mitä olisi tehtävä toveruushengen herättämiseksi? Miten saamme työläisnaiset pysymään ja toimimaan yhdistyksissämme?

Valistusasiain valiokunta ehdottaa, että liittotoimikunnan lausunto hyväksytään sellaisenaan.
Ehdotus hyväksyttiin.

Valistustyö naisten keskuudessa n.s. tilapäisjulaisujen muodossa.
Valistusasiainvaliokunta ehdottaa, että liittotoimikunnan ehdotus hyväksytään sillä muutoksella, että ensimäisessä ponnessa oleva sana "kulmakunnille" muutetaan kuuluvaksi "paikkakunnille".
Kokous hyväksyi ehdotuksen.

Kotitalouden opastus kunnalliseksi toiminnaksi.

Valistusasiainvaliokunnan ehdotuksesta kokous päättää,
"että sosialidemokraatit kansakoulujen johtokunnissa valvovat, että kotitaloutta jatko-opetuksen yhteydessä opetetaan";
"että kuntiin olisi saatava kotitalousvaliokuntia, joiden tehtävänä on kunnan palkkaamien neuvojien avulla opastaa ja ohjata vähäväkisten perheiden emäntiä ja tyttäriä järkiperäisessä kodin hoidossa"; "että kotitalousvaliokuntien jäsenet valittaisiin etupäässä kokeneiden työläisperheenemäntien keskuudesta"; "että eduskunnassa on vaikutettava, että koti- taloudellista neuvontatyötä varten myönnetyt valtion avustukset tulevat etupäässä kunnallisille kotitalousvaliokunnille"; ja "että kotitalousopettajaopistoihin pääsy tehdään mahdolliseksi alaan taipumusta omaaville työväestön naisille".
Ponnet hyväksyttiin.


Lastenhuollon järjestäminen.

Yleisten asiain valiokunta ehdottaa kokouksen päätettäväksi: "että hallitus kiireellisesti antaisi eduskunnalle esityksen lastensuojelulaiksi, joka käsittää yhteiskunnallisen lastenhuollon kaikessa laajuudessaan"; "että valtion oman pien- tenlasten hoito-opetuslaitoksen perustaminen on mahdollisimman pian toteutettava"; "että jokaiseen kuntaan asetetaan lastensuojelulautakunta"; "että kunnat järjestävät paikallisen lastenhuollon ja lastenhoidon neuvonnan alueellaan tar- koitustaan vastaavalla tavalla, ylläpitävät tarpeellisen määrän lastenkoteja, lastenseimiä, päiväkoteja, maitopisara-asemia y. m. paikalliseen lasten huoltoon tarvittavia laitoksia ja että pyritään svrjäyttämällä kotisijoitusta, sekä milloin se ei ole vältettävissä, saamaan siihen tehokas tarkastus";
"että kansakoululasten koulukeitto ja muu kouluavustus järjestetään kaikissa kunnissa käytäntöön kuntien toimesta tahi avustamana"; ja "että työläisäidit innostaisivat tyttäriään antautumaan kasvatustyöhön sekä koulun että lastenhoidon alalla.
Ehdotus hyväksyttiin ilman keskustelua.


RAHA-ASIAINVALIOKUNNAN EHDOTUKSET.

Stipendirahaston perustaminen.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi alustajan laatimat ponnet sillä lisäyksellä, että lisäverotus stipendirahastoa varten suoritetaan, mikäli mahdollista, jo vuodelta 1925 viimeisen neljänneksen jäsenluvun perusteella.
Hyväksyttiin.

Liiton ja "Toverittaren" tilit.

Valiokunta ilmoittaa tarkastaneensa tilit ja sen ehdotuksesta hyväksytään liiton tilit vuosilta 1921, 1922, 1923 ja 1924 sekä myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus. Samaten hyväksytään "Toverittaren" tilit vuosilta 1922, 1923 ja 1924.

Tulo ja menoarvioehdotus vuodelle 1926.

Tulo- ja menoarvioehdotus löytyy toisaalla.

Seppälä epäili, nousevatko satunnaiset tulot 1,800:aan. Valiokunnan ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan.

Ammatillisen valistustyön harjoittaminen naisten keskuudessa.

Yleisten asiain valiokunta ehdottaa:
Sos.-dem. naisten liittokokous tunnustaen naisten ammatillisen järjestäytymisen välttämättömyyden, päättää kehoittaa naisosastoja harjoittamaan ammatillista valistustyötä teollisuus- ja muilla ammattialoilla työskentelevien naisten keskuudessa siten, "että sos.-dem. naisyhdistykset ja naisten piiritoimikunnat, jotka toimivat teollisuus- ja liike- keskuksissa, velvoitetaan toimimaan ammatillisia valistustilaisuuksia, joissa selostetaan ammatillisen järjestäytymisen välttämättömyyttä sekä eduskuntatyötä sikäli kuin se koskee työväensuojeluslakeja, yötyökieltoa tai muuta työläisnaisia koskevaa lainsäädäntöä"; "että liittotoimikunta velvoitetaan ryhtymään tarmokkaisiin toimenpiteisiin vakituisen naispuhu- jan palkkaamiseksi ammatillista valistustyöta varten ansiotyössä työskentelevien naisten keskuudessa".
Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Toipumis ja lepokoteja synnyttäjille.

Yleisten asiain valiokunta ehdottaa seuraavaa: "Sos.-dem. Työläisnaisliiton liittokokous velvoittaa alaisiaan naisyhdistyksiä toimimaan siihen suuntaan, "että väkirikkaimpiin kaupunkeihin ja suuremmille teollisuusseuduille, joissa köyhyys ja asuntokurjuus ovat suurimmat, perustettaisiin kuntien ja valtion yhteisesti ylläpitämiä laitoksia, n. s. toipu- miskoteja, joissa varattomat äidit lapsineen saisivat maksuttoman synnytysavun sekä ylöspidon ja hoidon ennen synnytystä ja sen jälkeen niin kauan kuin äidin ja lapsen terveys sitä vaatii"; "tämän huollon nauttijalta ei saa evätä kansalais- oikeuksia, eikä sillä muutenkaan saa olla vaivaishoidon leimaa".
Hyväksyttiin.

Eduskuntaryhmän naisten toimintakertomus.

Yleisten asiain valiokunta ehdottaa lausuttavaksi: Sos.-dem. Työläisnaisliiton edustajakokous hvväksyen sos.-dem. eduskuntaryhmän naisten toimintakertomuksen, kiinnittää huomiota erikoisesti seuraaviin työväenluokan elinkysymyksiin:

1)"Katsoen siihen vähävaraisille työläiskodeille ylivoimaiseen rasitukseen, jonka useihin tärkeimpiin elintarpeisiin liitetyt, vuosi vuodelta yhä peloittavasti kasvavat, välilliset verot jo nykyhetkellä muodostavat syösten sekä lapsia että aikuisia jopa suoranaiseen kurjuuteen, jota osaltaan raskauttavasti osoittaa luotettavain tutkimusten kautta todettu köyhäin kansakoululasten aliravitsemustila, toivoo kokous, että sos.- dem. eduskuntaryhmä kaikin käytettävissään olevin keinoin taistelisi välillisiä veroja ja niiden nousua vastaan".
2) "Verotuskysymyksessä, jonka nykyinen epäoikeudenmukainen järjestely mitä vaikeammin raskauttaa työväestön elinehtoja, on ryhmän kaikella tarmolla toimittava sen oikeudellisemmalle ja asianmukaiselle kannalle järjestämiseksi".
3) "Koska sotilasmenot ovat vuosi vuodelta yhä huomattavasti nousseet, mutta sitävastoin kansan sivistystyöhön ja yhteiskunnallisiin uudistuksiin ei varoja riitä läheskään oikeudenmukaisessa suhteessa, pitää kokous välttämättömänä, että eduskuntaryhmä mitä ponnekkaimmin toimii sotilasmenojen supistamiseksi.
Edelleen lausuvat työläisnaiset ehdottomana vaatimuksenaan ryhmälle, että se velvoittaa hallituksen valvomaan, että niitä nuorukaisia, jotka joutuvat sotaväkcen, kohdellaan ihmisarvon mukaisesti ja etteivät sellaiset rääkkäys- ja surmatapaukset, joita on niin usein tapahtunut tähän päivään saakka, saisi enää uudistua. Juopottelu ja kaikenlainen huono käytös armeijassa, niin sotilaiden kuin upseeriston keskuudessa, on ehdottomasti ehkäistävä".
4) "Amnestiakysymys on ryhmän saatava vihdoin täydelleen toteutetuksi ja kaikki 1918 tapahtumain johdosta vankeutta kärsivät on vapautettava ja ehdonalaisille palautettava kansalaisluottamus".
5) "Sos.-dem. eduskuntaryhmän on kaikin käytettävissä olevin keinoin huolehdittava siitä, että ne hyökkäykset, jotka kieltolakia ja kansan raittiutta vastaan tehdään, tulevat torjutuiksi sekä, että raittiusvalistustyöhön vuosittain saadaan enemmän valtion varoja kuin tähän asti".
Seppälä: "Tällainen lausuma sisältää jonkunlaisen huomautuksen siitä, ettei eduskuntaryhmän naiset ole ajaneet näitä asioita tähän mennessä".
Oksanen oli tyytyväinen ponsiin.
Huotari: "Ponsien alussa mainitaan, "että kokous hyväksyen eduskuntaryhmän naisten" j. n. e., joten käy selväksi, ettei tässä ole tarkoitettu antaa mitään huomautusta entisen toiminnan johdosta".
Leinonen hyväksyi ponnet, sillä jos on paljon tehty, on vaadittava vielä enemmän.
Seppälä tahtoi ponsiin lisättäväksi sanan "edelleen". Huotari yhtyi Seppälän ehdotukseen.
Lehtokoski tahtoi amnestian ulotettavaksi myöskin maanpaossa oleviin.
Ponnet hyväksyttiin Seppälän ja Lehtokosken tekemillä huomautuksilla.


Pöytäkirjain painatus.

Syntyi keskustelu, jossa käytettiin puheenvuoroja painosmäärän suuruuteen ja levitystapaan nähden. Sisältöä puollettiin supistettavaksi lyhyeen. Päätettiin samassa vihkossa painostaa tämän ja edellisen kokouksen pöytäkirjat 600. kpl. käsittävänä painoksena. Jos osastossa on yli 50 jäsentä, tulee sen ostaa 10 kpl., jos on alle 50 jäsentä, niin tulee sen ostaa 5 kpl.


Sairaus, äitiys ja sosialivakuutus.

Yleisten asiain valiokunta ehdottaa kokouksen päätettäväksi seuraavaa: "Työväenluokan naisten asema, joka muutoinkin on raskas, muodostuu sairauden ja äitiyden ajalla sekä vanhuuden päivinä erittäin vaikeaksi. Parannuksia onkin tässä suhteessa entisissäkin sos.-dem. naisten kokouksissa suunniteltu, mutta ovat ne yhä toteuttamatta. Kokous painostaa näitten uudistusten kiireellisyyttä.
Koska Suomi kuuluu Kansainliittoon ja sen kautta kansainväliseen työjärjestöön, joka on päättänyt ehdottaa kunkin jäsenvaltion hyväksyttäväksi ja maassaan toteutettavaksi Geneven päätöksen mukaisen synnyttäjäin suojeluksen ja elintasoa vastaavan palkan lepoajalta sekä, koska kansainvälinen työjärjestö on suositellut jäsenvaltioidensa harkittavaksi yleisen sosialivakuutuksen aikaansaamista, niin lausuu kokous vaatimuksenaan, "että hallitus viipymättä antaisi eduskunnalle esi- tyksen sairaus, äitiys ja yleisestä sosialivakuutuksesta, johon sisältyy äitien ja lasten eläkevakuutus", "että kunnallisessa toiminnassa turvattomien äitien ja lasten avustaminen pyritään säännöstelemään ulkopuolelle köyhäinhoidon ja eläkekannalle".
Valiokunnan ehdotus hyväksyttiin ilman keskustelua.


Sos.-dem. Raittiusyhdistys Riennon puolesta saapuivat A. E. Leino ja S. Saarikivi, esittäen kirjelmän, jossa lausuttiin toivomus, että Sos.-dem. Naisten liittokokous antaisi liiton osastoille vakavan kehoituksen liittyä Sos.-dem. Raittiusliittoon, tukeakseen rattiustoimintaa puolueemme keskuudessa.
Puheenjohtaja kiitti lähetystön jäseniä ja lausui kokouksen tervehdyksen R.y. Riennolle, että Naisliitto on jo toiminut tähän suuntaan. Asiasta ei ajan lyhyyden vuoksi tarvinne keskustella, vaan voitanee hyväksyä, että osastot, jotka vielä eivät ole raittiusliittoon liittyneet, sen tekevät.
Lehtonen, Selin, Seppälä kannattivat asiaa.
Puheenjohtajan käsitys hyväksyttiin keskustelutta.


Liiton puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Miina Sillanpää.


Liittotoimikunnan vaali.

Vakinaisiksi jäseniksi valittiin seuraavilla äänimäärillä: Hilda Seppälä 42, Lyyli Eronen-Takki 32, Laina Lehtonen 25, Martta Salmela 24, Anni Huotari 23, Olga Leinonen 21.
Varajäseniksi: Emmi Huttunen 15, Lyydia Saarikivi 14, Olga Tainio 14, Anna Aalto 12, Aina Pettersson 8, Maria Paaso 7.
Tilintarkastajiksi valittiin Anni Harvala ja Maria Sinisalo vakinaisiksi sekä varalle Artturi Aalto ja Kerttu Koivisto.

Ilmoitettiin, että huomenaamuna mennään työväensuojelunäyttelyyn klo 10. Tähän mielenkiintoiseen ja valaisevaan tutkimusretkeen ottikin osaa suuri joukko edustajia, jotka vielä eivät olleet lähteneet kaupungista.


Kokouksen päättäminen.

Liiton puheenjohtajaksi valittu Miina Sillanpää kiitti hänelle osoitetusta luottamuksesta. Toivoi, että edustajat kukin paikkakunnallaan tarmolla toimisivat siten, että kokouksessa tehdyt hyvät päätökset voitaisiin toteuttaa työläisnaisten aseman ja koko työväenliikkeen edistämiseksi. Kehoitti levittämään "Toveritar"-lehteä sekä käyttämään sen palstoja yhteiskunnallisten kysymysten selvittelyyn. Kiitti kokousta hyvästä yhteistyöstä ja julisti kokouksen päättyneeksi.
Vielä puhuivat Hilda Seppälä, Hilja Pärssinen, Aina Pettersson, Anna Paasikoski, Emmi Huttunen, Olga Leinonen y. m., kiittäen kokouksen osanottajia ja sihteereitä sekä toivoen menestystä kokouksen työlle.
Lopuksi laulettiin reippaasti "Kansainvälinen".
Kokous päättyi k:lo. 9.30 illalla.

Pöytäkirjan tarkastajain lausunto.

Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja havainneet sen kokouksen menon mukaisesti laadituksi.
Helsinki, helmikuun 25 p:nä 1927.

Anni Huotari.
Laina Lehtonen.
Olga Leinonen.

___________