SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN TYÖLÄISNAISLIITON XII EDUSTAJAKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Kokous pidettiin Helsingissä 28 — 31 p:nä toukokuuta 1929

TOIMITTANEET:
ELSA METSÄRANTA, HILDA SEPPÄLÄ ja OLGA TAINIO.

Sisällysluettelo.
Siv.
Kokouksen avaaminen 3
Osanottajat 5
Virkailijain vaali 7
Kutsuvieraiden tervehdykset 8
Sähkösanomat ja kirjeet 10
Kokouksen työohjelma 11
Liiton toimintakertomus 12
Kansainvälinen toiminta 14
Toveritar-lehti 15
Kustannustoiminta 18
Valiokuntain vaali 18
Sos.-dem. Työläisnaisliiton tilikertomus 19
Vaalivalistustoiminnan yhtäläistyttäminen 20
Vastainen valistustyö 26
Toveritar-lehden levittäminen 27
Lapsiavustusta äideille, jotka yksin huoltavat lapsensa 31
Työläisnaiset ja rauhankysymys 34
Kodin perustaminen pienille lapsille ja avuntarpeessa oleville äideille 35
Kasvatuslaitoksista päässeiden nuorten työn- ja asunnonsaantimahdollisuudet 39
Ammattikoulujen kehitystä joudutettava 40
Kotitalouskursseja järjestämään 40
Verotuskysymykset Eduskunnassa 41
Tulo- ja menoarvio 43
Valmisteilla oleva lastensuojelulaki 45
Kieltolain muutosehdotukset Eduskunnassa 46
Sos.-dem. naisyhdistysten suhde Sos.-dem. Raittiusliittoon ja sen
alaisiin lasten järjestöihin 47
Miten saataisiin Suomen kansa enemmän noudattamaan lakeja 47
Naisten piiritoimikuntien säännöt 47
Sairausvakuutuslain- ja vanhuusvakuutuslain käsittely Eduskunnassa 48
Virkailijain vaali 48
Kokouksen lopputoimet 49
Alustukset 53

Ensimäinen kokouspäivä.


KOKOUKSEN AVAAMINEN.

S. Sos.-dem. Työläisnaisliiton XII edustajakokous alkoi toukokuun 28 p:nä klo 10 Helsingin Työväentalon Opintosalissa, joka oli tilaisuutta varten Helsingin Sos.-dem. Naisyhdistyksen toimesta köynnöksin ja kukkasin somistettu. Kun edustajat olivat asettuneet paikoilleen, astui puhujakorokkeelle liittotoimikunnan puheenjohtaja Miina Sillanpää lausuen:
- "Sitten viime edustajakokouksen on puoluetoiminta maassamme suuresti vilkastunut. Jäsenmäärä on lisääntynyt, uusia osastoja ja yhdistyksiä perustettu ja kehitys yleensä kaikilla puoluetoiminnan aloilla mennyt eteenpäin. Kommunistien toiminnasta ei enää siinä määrin kuin aikaisemmin ole ollut toiminnallemme haittaa. Emme ole joutuneet heidän kanssaan suoranaiseen tekemiseen, sillä viimeisen edustajakokouksen lausumaa toivomusta, yhteistyötä edes ammatillisella alalla, ei ole voitu käytännössä toteuttaa. ja vastaisuudessa sen toteuttaminen tulee vieläkin mahdottomammaksi, sen jälkeen kuin ammatillinen liike on kokonaan joutunut kommunistien käsiin.
Punaorpojuhlia on liittotoimikunnan toimesta vietetty kautta maan aina viime vuoteen asti, jolloin ne lopetettiin siksi, että osastojen oli vaikea saada niitä enää onnistumaan. Varattomille perheille on edelleen jaettu varoja sikäli, kuin "Osuustukkukaupalta" y. m. on saatu lahjoituksia.
Liittotoimikunta on kuluneella toimintakaudella kohdistanut suurta huomiota valistustyöhön, saadakseen valistustyön mahdollisimman voimakkaaksi. V. 1925 oli liiton alaisten osastojen lukumäärä 57, nyt se on 85. Jäsenmäärä oli ensin mainittuna vuonna 1,567, nyt noin 2,000. Tämähän ei kyllä vielä ole tarpeeksi suuri, toivomme ja odotamme sen
edelleen nousevan. Huomattavin edistys liiton toiminnassa on puhetilaisuuksien suuri lisääntyminen. Liiton toimesta pidetyissä kokouksissa on kaikkiaan ollut 110,355 kuulijaa.
Liiton toiminta on suuresti vilkastunut sen johdosta, että avustuksia on saatu entistä runsaammin ulkoapäin. Valtioltakin on saatu pienten lasten hoidon neuvontaan ja raittiustyöhön sekä kotitaloustyön edistämistä varten pieni määräraha. Vielä viime vuosina oli liiton palveluksessa vain sihteeri, joka eduskuntatyön ohella hoiti toimensa. Nyt on liiton palveluksessa vakinaisesti 4 henkilöä. Tätä lukumäärää voidaan vielä lisätä laajentamalla kotitalousneuvontatyötä. Tämä toimihaara ei kylläkään varsinaisesti kuulu ohjelmaamme puoluejärjestönä, mutta tämän kautta voimme hankkia puolueeseen uusia jäseniä, kannattajia ja äänestäjiä, ja siten tehdä valistustyötä puolueemme hyväksi. Valtio uhraa vuosittain huomattavia summia porvarilliseen kodinhoidon neuvontatyöhön; nyt on työläispiireissä herännyt kaipaus saada neuvontatyöntekijöitä omista piireistään.
Liitto on saanut avustuksena Sos.-dem. Puolueelta 14,000: — mk. vuodessa, josta puolet liitolle ja toinen puoli "Toveritar"-lehdelle. Miten paljon toimintamme on laajentunut kuluneen toimintakauden aikana, kuvaa sekin, että viime liittokokouksessa laaditussa kustannusarviossa on vuosimenot laskettu 20,000: markaksi, mutta todellisuudessa ne nousivat viime vuonna 60,000: markkaan. Edistys on ollut huomattavan suuri. Toimintamme on siirtynyt ajan vaatimille uusille urille, saman tapaisille kuin on käytännössä myös ulkomaiden naisjärjestöissä. Suuntaamalla toimintaamme käytännöllisille aloille saamme mukaan nekin, jotka eivät harrasta politiikkaa.
Tässä kokouksessa tulee käsiteltäväksi useita hyvin tärkeitä kysymyksiä; toivon niille onnellista ratkaisua.
Meille on erittäin mieluista, että tähän kokoukseen on saapunut ruotsinmaalaisia tovereita seuraamaan kokoustamme. Täten saamme molemmin puolin uusia vaikutteita ja välittömiä tietoja kummankin maan tovereiden toiminnasta".
Puhuja lausui tämän jälkeen ruotsinkielisessä puheessaan ruotsalaiset toverit tervetulleiksi sekä selosti lyhyesti meidän eri toimintamuotojamme, poliittisia ja kunnallisia toimialojamme, toivottaen lopuksi lämmintä vuorovaikutusta edelleenkin molempien maiden välille.
Osanottajat.

Esitettiin liittotoimikunnan valitsemain valtakirjantarkastajain lausunto, jonka perusteella hyväksyttiin kokouksen täysivaltaisiksi edustajiksi seuraavat toverit:
SOS.-DEM. NAISYHDISTYKSISTÄ:
Helsingin Sos.-dem. Naisyhd.: Vivi Roslander, Tilda Oksanen, Emmi Ahola ja Emmi Huttunen.
Jyväskylän Sos.-dem. n. y.: Aino Takala.
Keuruun Sos.-dem. n. y.: Toini Välimaa.
Kokkolan Sos.-dem. n. y.: Annikki Girsén.
Kotkan Sos.-dem. n. y.: Ida Aalle-Teljo ja Mimmi Peltonen.
Kouvolan Sos.-dem. n. y.: Aino Ikonen.
Kuusankosk. Sos.-dem. n. y.: Lempi Johansson.
Kymin t. y:n Naisosasto: Hilja Skriiko ja Edla Björninen.
Kymin Länt. t. y:n Naisosasto: Hilma Leinonen.
Lahden Sos.-dem. Naisyhd.: Anni Myyryläinen.
Lappeenrannan Sos.-dem. n. y.: Anna Lainpelto.
Lapuan Sos.-dem. n. y.: Jenny Latvasalo.
Laukaan Sos.-dem. n. y.: Eriikka Heinänen.
Lieksan Sos.-dem. n. y.: Anna Puumalinen.
Lohjan Sos.-dem. n. y.: Tilda Backman, Rauha Lepistö ja Alma Virtanen.
Messukylän Sos.-dem. n. y.: Hanna Juholin.
Mikkelin Sos.-dem. n. y.: Elin Pousi.
Multian Sos.-dem. n. y.: Ilmi Peräaho.
Oulun Sos.-dem. n. y.: Helmi Palmqvist. *)
Petäjäveden Sos.-dem. n . y.: Irja Paavilainen.
Popinniemen Sos.-dem. n. y.: Miina Mustonen.
Porin Sos.-dem. n. y.: Fanny Ahlfors ja Tilda Enne.
Saarijärven Sos.-dem. n. y.: Hilda Kämäräinen.
Suolanden Sos.-dem. n. y.: Rauha Sorri.
Säiniön Sos.-dem. n. y.: Anni Haverinen.
Talikkalan Sos.-dem. n. y.: Maria Huotari.
Tampereen Sos.-dem. n. y.: Rauha Ojala ja Ida Vihuri.
Tahmelan Sos.-dem. n. y.: Hilda Viljanen.
Tiutisen Sos.-dem. n. y.: Miina Silvo.
Toejoen Sos.-dem. n. y.: Fanny Nyberg.
*) Oli sairauden vuoksi estetty saapumasta.
Turengin Sos.-dem. Naisyhd.: Tilda Leppänen.
Turun Sos.-dem. n. y.: Mia Salo.
Uudenkoiviston Sos.-dem. n. y.: Maria Frostell.
Uuraan Sos.-dem. n. y.: Maiju Kekäläinen.
Vaajakosken Sos.-dem. n. y.: Tilda Nieminen.
Varkauden Sos.-dem. n. y.: Martta Parviainen.
Viipurin Sos.-dem. n. y.: Hilda Olkkonen ja Hilja Vainio.
Voikkaan Sos.-dem. n. y.: Lyydia Järvinen.
Äänekosken Sos.-dem. n. y.: Miina Salmelin.

JAOSTOISTA:
H:gin. ruots. Sos.-dem. naisklubi: Aino Pettersson.
Kuokkalan t. y.:n naisjaasto: Laina Andersson.
Lielahden t. y.:n naisjaosto: Laina Vesterlund.
Mäntän t. y.:n naisjaosto: Mimmi Haapasalo.
Oulunkylän t. y.:n naisjaosto: Emilia Hiisivaara.
Riihimäen t. y.:n naisjaosto: Anni Perttunen.
Ruoveden t. y.:n naisjaosto: Lyydia Saarikivi.
Tapanilan t. y.:n naisjaosto: Anna Marttin.
Terijoen t. y.:n naisjaosto: Hilja Pärssinen.
Virtain t. y.:n naisjaosto: Hilma Koivulahti-Lehto.

AMMATTIOSASTOISTA.
Helsingin Taloustyöntek. yhdistys: Hilma Apila.
Turun liike- ja taloustyöntek. yhd.: Aino Lehtokoski.

NAISTEN PIIRITOIMIKUNNISTA:
Hämeen l. pohj. vaalip. naisten piiritoimikunta: Fanny Toivonen.
Vaasan l. it. vaalip. naisten piiritoimikunta: Aino Veijanen.
Viipurin l. länt. vaalip. naisten piiritoimikunta: Martta Salmenoja.

Yhteensä 54 järjestöä. Edustajia 64.

KUTSUVIERAINA OLIVAT KOKOUKSESSA LÄSNÄ:
Ruotsin sosialidemokraattisen naisliiton puheenjohtaja Signe Wessman ja Ruotsin Sos.-dem. puolueen luennoitsija Hulda Flod, S. Sos.-dem. Puolueen edustaja Rieti Itkonen,
Sos.-dem. Nuorisoliiton edustaja Sulo Manninen, Sos.-dem. Raittiusliiton edustaja Johan Virtanen ja Työväen Sivistysliiton edustaja Lyyli Takki. Sos.-dem. eduskuntaryhmän naisjäsenistä olivat saapuvilla Miina Sillanpää, Hilma Valjakka, Aino Lehtokoski, Anni Haverinen, Hilma Koivulahti-Lehto, Ida Vihuri ja Hilda Seppälä. Liittotoimikunnan jäsenistä olivat saapuvilla Miina Sillanpää, Hilda Seppälä, Laina Lehtonen, Anni Huotari, Lyyli Takki, Emmi Huttunen, Anna Aalto, Maria Paaso, Aino Pettersson ja Olga Tainio. Liiton toimitsijat Elsa Metsäranta, Vera Lehtosalo ja Laina Andersson.

LÄSNÄOLO-OIKEUDEN SAIVAT SEURAAVAT PUOLUETOVERIT:
Riikka Koskinen Turusta, Asta Toivonen Lapualta, Emmi Pohjola ja Tekla Johansson Porista, Avilla Pitkäsilta ja Emmi Toivola Lahdesta, Hulda Salmi Nastolasta, Hanna Salmi Tampereelta, Ida Roslev Uudelta-Koivistolta, Hilja Höglund Säiniöltä, Emmi Sammallahti, Elsa Hautala, Helmi Heinonen, Eva Astikainen, Maikki Nevala, Tilda Laine, Martta Mutilainen, Saimi Savenius, Ida Koljonen, Martta Salmela, Alina Luhtala, Fiina Järvinen, Helmi Valta, Lyyli Ahmala, Hilda Forssell, Vieno Kämäräinen, Sirkka Selinheimo, Anna Korhonen, Maria Sinisalo sekä järjestösihteeri Emil Sallila ja Työväen Sanomalehtien Tietotoimiston edustaja Eero Meriluoto Helsingistä.


Virkailijain vaali.

Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin Miina Sillanpää Helsingistä, Ida Aalle-Teljo Kotkasta ja Fanny Ahlfors Porista. Sihteereiksi valittiin Olga Tainio, Hilda Seppälä ja Elsa Metsäranta. Jarjestävään valiokuntaan valittiin puheenjohtajien ja sihteerien lisäksi Anni Haverinen ja Laina Vesterlund.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Anni Huotari ja Laina Lehtonen. Liittotoimikunnan ehdotuksesta päätettiin ottaa pöytäkirjasta, josta laaditaan lyhyt keskustelupöytäkirja, 300 kpl. painos.
Liiton sääntöjen 7. § mukaisesti päätettiin, että kaikilla läsnäolo-oikeuden saaneilla puoluetovereilla on kokouksessa myöskin puheoikeus, mutta äänioikeus on ainoastaan virallisilla edustajilla.
Kutsuvieraiden tervehdykset.

Ensimäinen puheenvuoro annettiin ruotsalaiselle toverille Signe Wessmanille, joka lausui liittonsa puolesta sydämelliset kiitokset kokouskutsusta ja mainitsi, että ruotsalaiset toverit olivat saapuneet kokoukseen jännittynein mielin, sillä kumpainenkaan ei ollut käynyt Suomessa aikaisemmin, he olivat ainoastaan kuulleet sekä saaneet sanomalehtien välityksellä tietoja Suomen työläisnaisten korkeasta sivistys-ja järjestötasosta. V. 1906 oli Ruotsin sos.-dem. naisten koko maata käsittävässä kokouksessa Tukholmassa ensimäisen kerran suomalaisia vieraita. Tämä tapahtui heti senjälkeen, kuin Suomen naiset olivat saaneet yleisen äänioikeuden. - Suomen naiset olivat iloisia, onnellisia ja voitonvarmoja - lausui puhuja ja jatkoi: "Jo silloin oli suomalaisilla tovereilla oma naisliittonsa, jollaisen me saimme vasta v. 1920. Olette järjestäytymisessä paljon edellä meitä. Kunnioitamme teitä, sillä vaaditaan paljon työtä, jotta naiset saadaan yhteistoimintaan.
Myöskin Ruotsissa on tehty kasvatus- ja valistustyötä mikäli on voitu. Siellä on nykyään noin 6,000 jäsentä 225 osastossa. Numerot ovat kylläkin suuremmat kuin teillä täällä, mutta väkilukuun nähden on suhde kuitenkin sama.
Jo v. 1908 aikoivat Ruotsin työläisnaiset perustaa koko maan käsittävän liiton, mutta maaperä ei ollut vielä silloin kypsä ottamaan vastaan tällaista liittoa. Miestoverit vastustivat sen perustamista. "Ei valtiota valtioon", sanoivat he, vaikkei meidän tarkoituksemme suinkaan ollut nousta taisteluun miestovereita vastaan, vaan päinvastoin yhdessä heidän kanssaan taistella koko työväenluokan vapauttamiseksi. Kaikkialla Euroopassa siihen aikaan kiihkeimmillään raivoava naisten itsenäisyysliike (emansipatsioni), antoi miehille aihetta tällaiseen pelkoon. Ehkä ei Ruotsin työläisnaisille kuitenkaan koitunut vahinkoa siitä, että liiton perustaminen siirtyi myöhempään, sillä v. 1920, jolloin se vihdoin perustettiin, olivat kaikkien mielet kypsyneet sen vastaanottamiseen, ja liitto toimii nyt vakavalla pohjalla.
Ruotsin työläisnaisilla on ollut jo kauan oma lehtensä, jota leviää Suomeenkin. Pahoittelen suuresti, ettemme ole voineet kielentaitamattomina seurata teidän lehteänne, jonka me kyllä ulkomuodoltaan tunnemme ja joka on mielestämme hauskan näköinen.
Viime valtiollisissa vaaleissa Ruotsin työläisten osaksi tullut suuri vaalitappio vaikutti masentavasti koko maan työläisiin. Mutta se ei kuitenkaan loppujen lopuksi koitunut tappioksi, sillä se opetti järjestäytymisen tärkeyden, varsinkin naiset ovat sen jälkeen heränneet vilkkaaseen toimintaan ja puuhaavat innokkaasti saadakseen itselleen edustajia parlamenttiin. Kuitenkaan ei ruotsalaisilla tovereilla ole toiveita vielä, pitkään aikaan päästä parlamenttaarisessa toiminnassa niin pitkälle, kuin suomalaiset toverit jo ovat, mutta mehän olemmekin poliittisessa toiminnassa 20 vuotta teistä jäljessä. Kunnallinen toiminta sensijaan on Ruotsin naisten keskuudessa vilkkaampaa kuin Suomessa. Siellä on erilaisissa kunnallisissa luottamustoimissa noin 500 työläisten edustajaa. Ruotsissa onkin toiminta suurimmalta osaltaan kohdistettu kunnallisiin laitoksiin, etupäässä lastensuojelutyön ja muille huollon aloille, eikä niin laajoihin piireihin kuin Suomessa. Me työskentelemme etupäässä niiden päämäärien saavuttamiseksi, jotka ovat naisten sydäntä lähinnä, mutta myöskin koko puolueen päämäärien hyväksi sekä yhteiskuntaolojen korjaamiseksi varsinkin naisten toimialoilla. Me annamme suuren merkityksen naisten työlle yhteiskunnassa lasten, tulevan sukupolven kasvattajina, uuden sosialistisen polven luojina. Mutta toimimmepa millä alalla hyvänsä, on meillä kaikilla, jotka sosialidemokraattisia periaatteita tunnustamme, sama yhteinen päämäärämme ja yhdys-siteemme, me työskentelemme koko maailman köyhälistön hyväksi, samaan internationaliin kuuluen".
Lopuksi puhuja lausui tervehdyksen kotimaansa tovereilta ja toivotti kokouksen työlle menestystä ja päätökset onnistuneiksi, niin että ne tuottaisivat meidän suurelle yhteiselle asiallemme siunausta ja runsaita hedelmiä. Hulda Flod, johon kokouksen osanottajat halusivat myöskin tutustua heti, kiitti omasta puolestaan saamastaan kokouskutsusta sekä lausui suuren ilonsa sen johdosta, että oli saanut tilaisuuden tulla Suomeen tutustumaan suomalaisiin tovereihin. Puhuja toivotti menestystä kokouksen työlle.
Rieti Itkonen lausui kokoukselle Sos.-dem. Puoluetoimikunnan tervehdyksen huomauttaen, että päämäärämme on kaiken sorron ja vääryyden hävittäminen. Tämän korkean ja jalon päämäärän hyväksi sykkivät naistenkin sydämet lämpimästi. Toivoi tästä tilaisuudesta muodostuvan hedelmällisen valistustilaisuuden.
Sulo Manninen esitti Sos.-dem. Nuorisoliiton tervehdyksen. Sos.-dem. Nuorisoliittokin työskentelee saman päämäärän hyväksi kuin Naisliittokin, vaikkakin toiminta
kulkee erillään. Nuorisoliitto kasvattaa niitä neitosia ja nuorukaisia, joista sitten tulee hyödyllisiä työntekijöitä puoluetoiminnan laajoille vainioille.
Johan Virtanen kiitti Sos.-dem. Raittiusliiton puolesta kokouskutsusta. Hän selosti miten lähellä naisten toimintaa raittiusliike on ja miten ennen muita naisten tulisi omistaa raittiusaate omakseen, koska väkijuomien kirous raskaimmin kaikista yhteiskunnan jäsenistä kohtaa naista. Toivotti menestystä kokouksen työlle.
Lyyli Takki kiitti Työväen Sivistysliiton edustajana kokouskutsusta. Lausui kauniita kiitoksen sanoja S. Sos.-dem. Työläisnaisliiton ja Sivistysliiton välillä vallinneesta hyvästä yhteistyöstä. Kehoitti naisia vilkkaaseen ja uutteraan kerhotoimintaan, jota Sivistysliitto tukee ja avustaa. Toivotti kokouksen työlle ja toiminnalle menestystä.
Puheenjohtaja Miina Sillanpää kiitti eri järjestöjen edustajia kokoukselle esitetyistä tervehdyksistä ja onnitteluista.


Sähkösanomat ja kirjeet.

Luettiin kokoukselle saapuneet sähkösanomat ja kirjeet.
"Parhaimmat onnittelut liittokokouksellenne.
Sosialistinen Työväen Internationale. Tausk."

"Valitamme, että emme olleet tilaisuudessa ottamaan osaa kokoukseenne. Toivotamme kokouksenne työlle parhainta menestystä ja Suomen työläisnaisille voittoisaa tulevaisuutta.
Eestin Sosialistisen Työväenpuolueen Naisjaosto."

"Sydämellisesti ottaen osaa liittonne edustajakokouksen menoon ja päätöksiin, toivotan Teille edelleenkin menestystä toimissanne vieläkin sorrettujen köyhälistönaisten tilan kohottamiseksi, jotka aina ovat olleet minunkin hartaan toimenpiteeni ja huoleni esineenä. Suureksi ilokseni rohkenenkin elämäni loppupuolella otaksua, että Suomen nais
puolisellekin osalle on koitumassa yhä enemmän valoa ja vapautta.
Toverillisesti N. R. av Ursin."
Tohtori N. R. av Ursinille päätettiin lähettää seuraava siihkösanoma:
"Sos.-dem. Työläisnaisten XII edustajakokous on suurella ilolla vastaanottanut Teidän tervehdyksenne. Kiitämme siitä ja lähetämme Teille kokouksen sydämellisen, kunnioittavan tervehdyksen.
Miina Sillanpää. Ida Aalle-Teljo. Fanny Ahlfors. Hilda Seppälä. Olga Tainio".

KOKOUKSELLE ESITETTIIN SEURAAVA TYÖ-OHJELMA:

Tiistaina toukokuun 28 p:nä.

K:lo. 10 - 12.
1) Kokouksen avaus, Liittotoimikunnan puheenjohtaja Miina Sillanpää;
2) Valtakirjain tarkastajain lausunto;
3) Puheenjohtajien, sihteerien ja järjestävän valiokunnan vaali;
4) Valitaan pöytäkirjan tarkastajat, pöytäkirjan painatus;
5) Kutsuvieraiden tervehdykset.
K:lo. 12 - ½ 1. Kahviloma.
K:lo. ½ 1 - 15. Toiminta- ja tilikertomukset.
K:lo. 15 - ½ 5. Päivällisloma.
K:lo. ½ 5 - 17. Valiokuntien vaali.
K:lo. 17 - 18. Luento naistyökouluista Keski-Euroopassa, valtion kotitaloustarkastaja Elina Kanervio. Keskustelua. Käynti Kaisaniemm kansakoulussa.

Keskiviikkona toukokuun 29 p:nä.

K:lo. 9 - 10. Luento tuberkulosilaista ja terveydenhoitolaista, ylijohtaja Hannes Ryömä.
K:lo. 10 - 11. Luento: "Kotitalous meillä ja muualla", valtion kotitaloustarkastaja Elina Kanervio.
K:lo. 11 — ½ 12.Aamiaisloma.
K:lo. ½ 12 - 14.
1) Vaalivalistustoiminnan yhtäläistyttäminen y. m. vaaliasiat;
2) Vastainen valistustyö;
3) "Toveritar"-lehden levittäminen;
4) Lapsiavustusta äideille, jotka yksin puoltavat lapsensa.
K:lo. 14 - 16. Päivällisloma.
Päivällisloma-ajalla käyntejä: Helsingin kaupungin lastensuojelulautakunnan lasten vastaanottokodissa ja poikakodissa, niille, jotka tahtovat tutustua näihin laitoksiin.
K:lo. 16 - 20.
5) Kodin perustaminen pienille lapsille ja avun tarpeessa oleville äideille;
6) Kasvatuslaitoksista päässeiden nuorten työn- ja asunnonsaantimahdollisuudet;
7) Ammattikoulujen kehitystä on joudutettava;
8) Kotitalouskysymykset eduskunnassa pienviljelijäin kannalta katsottuna, Hilma Koivulahti-Lehto. Keskustelua;
9) Kotitalouskursseja järjestämään;
10) Työläisnaiset ja rauhankysymys. Puoluesihteeri Wiik käyttää ensimäisen puheenvuoron.

Torstaina toukokuun 30 p:nä.

K:lo. 9 - 10. Luento maataloustoiminnasta, metsäneuvos Mauno Pekkala.
K:lo. 10 - 11. Verotuskysymykset eduskunnassa, Hilda Seppälä. Keskustelua.
K:lo. ½ 12 - 13.Käynti Helsingin Työväenopistolla.
K:lo. 13 - 14. Käynti Hyvösen lastenkodissa.
K:lo. 14 - 16. Käynti OTK:n tuotantolaitoksilla.
K:lo. 19. Iltama Ty:n talolla B-salissa.

Perjantaina toukok. 31 p:nä.

K:lo. 9 - 10. Valmisteilla oleva lastensuojeluslaki, Aino Lehtokoski. Keskustelua.
K:lo. 10 - 11. Kieltolain muutosehdotukset eduskunnassa, Hilma Valjakka. Keskustelua.
K:lo. 11 - 12.
1) Sos.-dem. naisyhdistysten suhde sos.-dem. Raittiusliittoon;
2) Miten saataisiin Suomen kansa enemmän noudattamaan lakeja;
3) Sairausvakuutuslain ja vanhuusvakuutuslain käsittely eduskunnassa, Ida Vihuri. Keskustelua.
Kl:o. 12 - 13. Aamiaisloma.
K:lo. 13 - 15. Käynti Kansallismuseossa, ohjaaja tri Ailio.
K:lo. 15 - 16. Käynti Sosialimuseossa.
K:lo. 16 - 19.
4) Valiokuntain mietintöjä;
K:lo. 19 - 20.
5) Avioliittolain uudistus, Anni Haverinen. Keskustelua;
6) Sos.-dem. naisten piirijärjestöjen sääntöjen hyväksyminen;
7) Puheenjohtajan vaali;
8) Liittotoimikunnan vaali;
9) Tilintarkastajain vaali;
10) Kokouksen lopettaminen:
K:lo. 20. Yhteiset päivälliset Taloustyöntekijäin yhdistyksellä.
Niille. jotka tahtovat tutustua Helsingin taloustyöntekijäin kesäsiirtolaan Lepopirttiin ja Helsingin sos.-dem. Naisyhdistyksen kesäsiirtolaan Kallioniemeen, varataan siihen tilaisuus lauantaina ja sunnuntaina kesäkuun 1. ja 2. päivänä.
Työohjelma hyväksyttiin yksimielisesti, jonka jälkeen otettiin kahviloma, jolloin nautittiin liittotoimikunnan tarjoamat kahvit.
Kahviloman jälkeen ryhtyi Ida Aalle-Teljo johtamaan puhetta.


Liiton toimintakertomus.

(Alustusvihko s. 3.)

Kertomus esitettiin kohdittain, jolloin kohdat: liittotoimikunta, vv. 1926 - 27 ja 28 valistustyö, toiminta-ajalla pidetyt neuvottelukokoukset ja vaalit hyväksyttiin ilman keskustelua.
OSASTOT JA JAOSTOT kohdassa
Hilda Seppälä kehoitti edustajia kiinnittämään huomiota uuteen järjestäytymismuotoon, joka tämän toimikauden aikana on otettu jossakin määrin käytäntöön, nim. jaostoihin. Tässä kokouksessa olisi tämänkin asian suhteen viitoitettava tietä tulevaisuuteen nähden. Olisi hyvä täällä kuulla mielipiteitä siitä, olisiko tällaisten jaostojen perustamista jatkettava vai eikö.
Ida Vihari kannatti jaostojen perustamista toiminnan helpottamiseksi siellä, missä ei saada osastoja perustetuksi.
Hilma Valjakka tiesi, että miehet monin paikoin vastustavat jaostojen perustamista, koska niistä taas tulee uusia veroja.
Lyydia Saarikivi myöskin sanoi jaostojen tekevän suurta haittaa niistä koituvien verojen lisäyksen tähden. Maaseudulla eletään niin ahtaissa oloissa, että jokainen pienikin menojen lisäys tuntuu, ja varsinkin, jos menoerän aiheuttaa perheen äiti, ovat miehet hyvinkin halukkaita sitä moittimaan. Halusi tietää, miksi niin monta jaostoa on lopettanut toimintansa.
Hilda Seppälä ilmoitti, ettei hän osaa selittää määrättyä syytä jaostojen toiminnan lopettamiseen ja ettei sellaista ilmoitusta ole mistään liittotoimikunnalle edes saapunutkaan, ovat vain lakanneet vastaamasta kirjeisiin, joita on heille liiton toimistosta lähetetty.
Miina Sillanpää toivoi, että kaikkialla, missä ei ole naisosastoja, ryhdyttäisiin kiireesti toimintaan naisjaostojen perustamiseksi. Ei meidän auta kiinnittää huomiota miesten vastusteluihin, sellaiset vastustelut pian voitetaan. Niissä. piireissä, joissa on naisten piirijärjestöjä ja pidetään naisten piirikokouksia, olisi näissä kokouksissa hyvä ottaa tämä asia keskustelun alaiseksi.
Aino Takala piti suotavana, että sellaisille paikkakunnille, joissa ei ole naisosastoja ja joihin niitä ei voida perustaa, perustettaisiin jaostoja.
Fanny Ahlfors kannatti jaostojen perustamista kaikkialle, pienempiinkin paikkakuntiin, vaikkakaan niissä ei aluksi olisi kuin 6 - 7 jäsentä.
Maria Paason mielestä on jaostotoiminta se siemen, josta naisosastot versovat, sitä toimintaa on vilkkaasti ylläpidettävä.
Fanny Toivonen oli kiitollinen, että oli keksitty naisjaostojen perustaminen. Ne ovat sopivin toimintamuoto monilla. paikoilla maaseudulla.
Anni Haverinen velvoitti edustajia ensin valistamaan miehiä niin, että he eivät vastusta naisjaostojen perustamista, sillä jaostoja olisi saatava kaikkialle perustetuksi.
Anni Huotari totesi miten miestoverit mielellään näkevät naisten työskentelevän puoluetoiminnassa mukana, mutta määrätyillä aloilla, kuten näytelmissä, arpajaistoimikunnissa, ravintoloissa y. m., mutta jos esim. nousee kysymys naisten valitsemisesta työväenyhdistyksen johtokuntaan, on se jo paha asia, sitä ei sallittaisi. Mutta sellainen ei kelpaa. Naisten tulee valistua ja kohottaa itsensä tasa-arvoisiksi miesten kanssa ja heidän on tasa-arvoisina toimittava miesten rinnalla. Missä tahansa järjestynyttä toimintaa on olemassa, perustettakoon sinne myöskin naisten toimintaa, joko kerhojen, jaostojen tai osastojen muodossa.
Mimmi Haapasalo kertoi, miten on tapahtunut niinkin, että miehet ensin ovat vastustaneet naisten toimintaa, mutta sitten, kun ovat huomanneet sen yhteistoiminnalle hyödylliseksi, ovat jo mielellään maksaneet naisten puolesta verotkin.
Emilia Hiisivaara teroitti mieliin itsensäkehittämisen tärkeyttä naisille. Sanoi naisten käyttävän liian vähän omia aivojaan ja lahjojaan. Arveli naisten kyllä voittavan miesten vastustelut tällaisissa asioissa, jos vain todella haluavat.
Emil Sallila ei luullut, että miehet vastustavat naisten järjestäytymistä, päinvastoin ottavat mielellään lisää toiminta-voimia, missä sellaisia vain on saatavana.
Lyydia Järvinen sanoi, että on naisiakin, jotka vastustavat ja halveksivat naisten toimintaa. Ei ole yksin miesten syy, että toimintamme on paikoin laimeata, itse ovat haluttomia toimintaan ja välinpitämättömiä.
Miina Silvo kertoi, miten Kotkan saaristossa miehet vastustavat naisten erikoistoimintaa ja kehoittavat liittymään työväenyhdistykseen. Siitä huolimatta on kuitenkin Naisosasto perustettu ja nyt on saatu lupa kokoontua työväentalollekin.
Emmi Huttunen oli sitä mieltä, että kaikkialle olisi koetettava perustaa etupäässä naisosastoja, mutta jos se on mahdotonta, niin sitten jaostoja, vaikka pienemmälläkin jäsenmäärällä.
Keskustelun päätyttyä kohta hyväksyttiin sellaisenaan.


KANSAINVÄLINEN TOIMINTA.

Miina Sillanpää kiinnitti huomiota siihen, että liittotoimikunta oli aikaisemmin kutsunut muutamia virolaisia nais-
tovereita vierailemaan ja tutustumaan meidän toimintaamme. Halusi kuulla kokouksen. mielipiteen siitä, olisiko tällaista ulkomaalaisten toverien oloihimme tutustumista edelleen jatkettava ja siis jonkin toisenkin maan tovereita tänne kutsuttava.
Hilda Seppälä selosti, miten naistenpäivää vietetään eri maissa eri kuukausina, meillä sitä on aina vietetty maaliskuulla. Jos syntyy yhtenäisyyttä eri maiden välillä ja kansainväliseksi. sos.-dem. naistenpäiväksi määrätään joku toinen päivä kuin se, jolloin meillä on ollut tapana naistenpäivää viettää, olisi meidänkin muutettava juhlapäivämme sen mukaan. On siis annettava liittotoimikunnalle oikeus tehdä tämä muutos.
Kokous hyväksyi yksimielisesti liittotoimikunnan toimenpiteet puhujain vaihdossa, sekä valtuutti toimikunnan muuttamaan kansainvälisen naistenpäivän ajan, jos se kansainvälisessä sos.-dem. naisten kongressissa muutetaan.


TOVERITAR-LEHTI.

Hilda Olkkonen: "Viipurissa ollaan lehteen tyytyväisiä. Kuitenkin on kuulunut toivomuksia, että olisi enemmän kaunokirjallisia ja vähemmän poliittisia kirjoituksia".
Lyydia Saarikivi: - "Maalla pitävät lehteä liian kalliina, sen hintaa olisi koetettava halventaa. Politiikkaa ei voida lehdestä vähentää, koska se on poliittisen järjestön lehti, mutta kaunokirjallista osastoa olisi laajennettava".
Anni Myyryläinen: "Lahdessa ovat järjestöt tyytyväisiä lehteen. Mutta vähemmän poliittisesti valveutuneet pitävät lehteä liian vakavana sekä moittivat, että siinä on liian paljon ulkomaiden naisliikkeestä. Saadaksemme siis lehteä yhä laajemmalle levitetvksi, pitäisi siihen saada enemmän kevyttä lukemista ja enemmän talousneuvoja".
Aino Takala oli omasta ja järjestönsä puolesta lehteen hyvin tyytyväinen. "Toverittaren kehitys on mennyt huomattavasti eteenpäin viime aikoina." Vastusti liian paljoa kaunokirjallisuutta. "Tämä on poliittisen liiton äänenkannattaja, sen on siis pysyttävä poliittisena lehtenä, jossa kaunokirjallisuus ja talousreseptit ovat sivuasia".
Toini Välimaa hyväksyi täydellisesti lehden sellaisenaan. "Talousosasto on kokonaan tarpeeton, koska löytyy erikoisia talouslehtiä. Toverittaren on oltava yksinomaan poliittinen lehti".
Tilda Oksanen oli samaa mieltä kuin edellinenkin puhuja. "Lehden tulee olla yksinomaan poliittinen. lehti. Ulkomaiden naisliikkeestä ei ole liian paljon ollut lehdessä, päinvastoin olisi sellaisia tietoja mieluummin lisättävä kuin vähennettävä, sensijaan voisi kaunokirjallista- ja talousosastoa hiukan supistaa".
Maria Huotari oli tyytyväinen lehden sisältöön.
Hanna Juholin ja Mimmi Peltonen ilmoittivat kumpainenkin, että heidän järjestönsä ovat lehteen sellaisenaan tvytyväiset.
Hilma Vaijakka sanoi Mikkelissä oltavan hyvin tyytyväisiä lehteen. Varsinkin erikoisnumerot ovat erittäin hyviä.
Tilda Nieminen: "Vaajakoskella ollaan hyvin tyytyväisiä lehteen sekä sisältöön että toimitustapaan nähden. Lehden tulee edelleenkin olla pääasiassa poliittinen lehti, jossa olkoon kaunokirjallisia kirjoituksia sikäli, kuin on tilaa".
Emmi Ahola oli omasta puolestaan lehteen tyytyväinen ja oli huomannut, että se ylimalkaan tyydyttää kaikkia. Olisi väärin vähentää siitä poliittisia kirjoituksia.
Miina Sillanpää: — "Keskustelun kuluessa on käynyt selville, se että oli oikea ote siirtää lehden toimittaminen liiton sihteerille. Hän on enemmän kuin kukaan muu osastojen kanssa vuorovaikutuksessa ja tietää aina virtaukset niissä. Esitetyistä lausunnoista ovat melkein kaikki olleet lehdelle ja sen toimitukselle kiittäviä. Jotta kuitenkin kaikkia vaatimuksia voitaisiin tyydyttää, olisi lehteä laajennettava, mutta voidaksemme laajentaa lehteä, täytyy saada sen levikki suuremmaksi. Nyt on toimitus alati pakotettu supistamaan sisältöä tilan ahtauden tähden. Lehden tulisi olla mahdollisimman monipuolinen, osastojen uutisten tulee siinä olla, avustuksia olisi hankittava ulkoapäin, mutta se ei varojen puutteessa käy laatuun. Ei ole varoja avustuksiin, eikä lehden toimittaminen olekaan, kuten tileistä näkyy, tullut paljoa maksamaan. Mutta hankkimalla enemmän tilaajia, voidaan lehteä laajentaa ja hankkia enemmän vaihtelua sen sisältöön".
Fanny Ahlfors: - "Porilaiset ovat hyvin tyytyväisiä lehteen sekä sen ulkomuotoon että toimitustapaan nähden. Ulkomaan tiedot ovat erinomaisen tärkeitä, sillä oman lehtensä avulla saadaan naiset edes jotenkuten seuraamaan näitä asioita. Lehden pääasiallisin sisältö olkoon politiikka sekä koti- että ulkomailta".
Anni Perttunen: "Toveritar" on viime vuosina paljon parantunut. Koska se on meidän taisteluaseemme, pitäisi sen olla täynnä politiikkaa, mutta eri muodoissa tarjoiltuna sekä vakavassa että kaunokirjallisessa muodossa. Sen sijaan joutavat reseptit siitä pois, koska niitä ei taistelussa tarvita".
Tilda Backman sanoi, että hänen osastonsa on lehteen tyytyväinen eikä hän ole kuullut sitä moitittavan. Kaikkien makua on kuitenkin mahdoton tyydyttää, toiset tahtovat kaunokirjallista, toiset vakavata lukemista, mutta kumpaakin on lehdessä ollut.
Aino Ikonen: "Sellaiset henkilöt, jotka ovat vähemmän valveutuneita, eivät välitä lukea vakavia kirjoituksia, heille pitäisi tarjota politiikkaa kaunokirjallisessa muodossa. Lehdessä ei pitäisi olla pitkiä jatkojuttuja. Osastojen velvollisuus on levittää lehteä jäsenilleen, jos ei muuten, niin jakamalla sitä ilmaiseksi".
Anni Huotari: "On ilahduttavaa kuulla "Toveritarta" näin yksimielisesti kiitettävän, sillä vaikeata on toimittaa lehteä, joka tyydyttäisi kaikkia. Monen toimihenkilön ainoana tietovarastona on meidän pieni lehtemme, sieltä otetaan tarvittavat ohjelmanumerot: puheet, runot, alustukset y. m. Sen tähden olisi lehti saatava yhä monipuolisemmaksi ja sisältörikkaammaksi. On vaikea saada sopivia kaunokirjallisia pikkupaloja eikä kaikkia ehkä saatavissa olevia voida käyttää varojen vähyyden tähden, sillä, kuten tiedämme, on lehden avustuksiin käytetty perin pieniä summia. On merkille pantava, että se näinkin halvalla toimitettuina on suurin piirtein katsoen tyydyttänyt kaikkia".
Hilda Seppälä oli iloinen, että lehteä kohtaan on ilmennyt niin vähän tyytymättömyyttä. "Toverittareen" soveltuvasta kaunokirjallisesta aineistosta on suuri puute. Itse en pysty sellaista kirjoittamaan ja kaikki sellainen on siis ostettava. Avustuksia kyllä tarjotaan, mutta ne ovat useimmiten niin kalliita, ettei niitä voida meidän varoillamme ostaa". - Piti
ikävänä, että jotkut puhujat paheksuivat sitä, että kansainvälistä naisten toimintaa olisi ollut lehdessä liian paljon. "Toveritar" on ainoa lehti maassamme, joka julkaisee alkuperäisiä tietoja kansainvälisestä naisten toiminnasta, ja sehän on suuriarvoinen asia. Pitäisihän meillä olla mielenkiintoa saada tietoja eri maiden työläisnaisten toiminnasta". Huomautti vielä siitä, että lehti on nyt laajennettu 16 - sivuiseksi koroittamatta sen hintaa.
"Toveritar"-lehti hyväksyttiin sellaisenaan.
Kuukausikokousten alustukset, kerhotoiminta, "Työväen Akatemian" stipendirahasto, avustukset ja yhteistoiminta toisten järjestöjen kanssa hyväksyttiin keskustelutta.

KUSTANNUSTOIMINTA

Edla Björninen huomautti, ettei liiton julaisuista pitäisi ottaa liian suuria painoksia. Kuuluu löytyvän suuria varasto ja vanhoja painotuotteita.
Hilda Seppälä vastasi, ettei liitolla ole mitään muita painotuotteita kovin suuria määriä paitsi "Toveritar"-lehden eri numeroita, joita on joskus jäänyt, kun on toivottu saatavan suurempia määriä levitetyksi, kuin mikä sitten on onnistuttu levittämään, ja tässä mielessä otettu suurempi painos.
Kohta hyväksyttiin.
Toimintakertomus, joka täten oli käyty lävitse, hyväksyttiin yksimielisesti.
Otettiin päivällisloma klo 14.45.
Kokoonnuttiin k:lo. 17, jolloin puhetta johti edelleen Ida Aalle-Teljo.


Valiokuntain vaali.

Järjestävän valiokunnan ehdotuksesta valittiin seuraavat viisi valiokuntaa:
Valistusasiain valiokunta.
Jäsenet: Anni Huotari, Fanny Toivonen, Anni Myyryläinen, Aino Takala, Hilja Vainio ja Anni Haverinen.
Huoltoasiain valiokunta.
Jäsenet: Miina Sillanpää, Ida Aalle-Teljo, Fanny Ahlfors, Manna Juholin, Ida Vihuri, Mia Salo ja Mimmi Haapasalo.
Kotitalous- ja amnnattiopetusasiain valiokunta.
Jäsenet: Elsa Metsäranta, Hilda Olkkonen, Laina Vesterlund, Tilda Enne, Lyydia Saarikivi, Maria Frostell ja Mimmi Peltonen.
Raha-asiain valiokunta.
Jäsenet: Rauha Ojala, Tilda Backman, Fanny Nyberg, Vivi Roslander ja Hilda Seppälä.
Äänestysvaliokunta.
Jäsenet: Emmi Huttunen, Annikki Girsen, Lyydia Järvinen, Irja Paavilainen ja Hanna Salmi.

Tämän jälkeen valtion kotitaloustarkastaja Elina Kanervio luennoi naistyökouluista Keski-Euroopassa, jonka jälkeen käytiin tutustumassa Kaisaniemen kansakouluun ja erikoisesti sen uudenaikaiseen koulukeittolaan.

Toinen kokouspäivä.

Keskiviikkona toukokuun 29 p:nä kokoonnuttiin jälleen k:lo. 9. aamulla. Kokouksen ohjelmassa oli ensiksi toveri Hannes Ryömän luento tuberkulosi-laista ja terveydenhoito-laista sekä sen jälkeen tarkastaja Elina Kanervion luento kotitaloudesta meillä ja muualla.
K:lo. 11 - ½ 12 pidettiin aamiaisloma. Aamiaisloman jälkeen jatkettiin kokousta Fanny Ahlforsin toimiessa puheenjohtajana.

Esiteltiin Sos.-dem. Työläisnaisliiton tilikertomus vv. 1925 - 28. Liiton rahastonhoitaja Hilda Seppälä esitti liiton tilit vv. 1925 - 28, samoin "Toveritar"-lehden tilit ja niitä seuranneet tilintarkastajain lausunnot. Esitys lähetettiin raha-asiain valiokuntaan keskustelutta.
Valiokunta esitti seuraavan mietinnön:
Raha-asiain valiokunnan mietintö n:o 1. Koskeva liiton ja "Toveritar"-lehden tilikertomusta vuosilta 1925 - 1928.
Koska lähetekeskustelun aikana ei tilikertomusta vastaan. tehty mitään muistutuksia ja kun valiokunta myöskin toteaa päätökset oikein tehdyiksi ja kirjanpidon huolella hoidetuksi, ehdottaa valiokunta että:

1) "Tilikertomukset vuosilta 1925, 1926, 1927 ja 1928 hyväksyttiin ja tilivelvollisille myönnetään sanotulta ajalta vastuuvapaus".

Helsingissä 30/5 1929.

Tilda Backman. Vivi Roslander.
Puheenjohtaja. Sihteeri.

Fanny Nyberg.
Rauha Ojala.
Hilda Seppälä asiantuntija.
Valiokunnan mietintö hyväksyttiin.
Vaalivalistustoiminnan yhtäläistyttäminen.

(Alustusvihossa sivulla 14.)

Ida Aalle-Teljo: - "Alustus hyväksyttävä, mutta ponnet sietäisivät tarkistamista. Esim. ponsien kolmas kohta on käytännössä mahdoton toteuttaa, koska joka vaalipiirissä ei voida saada kahta naisedustajaa edullisesti asetetuksi listoille".
Ida Vihuri: "Täällä tehdyillä päätöksillä emme paljoakaan voi vaikuttaa siihen, miten naisia asetetaan ehdokkaiksi ja valitaan eduskuntaan. Päähuomio olisi kiinnitettävä ennakkokarsintaan, ettei puolueäänestykseen jää liian monta ehdokasta ääniä hajoittamaan. On ehdottomasti kussakin vaalipiirissä pidettävä ehdokkaana vain se, tai jos useamman valituksi tulemisen mahdollisuus on olemassa, ne, jotka todella halutaan saada eduskuntaan valituiksi. Tällaisen karsinnan järjestäminen on sopivin naisten piiritoimikuntien tehdä siellä, missä sellaisia on". Puhui vielä yhden ehdokkaan listoista, mutta ei pitänyt niitä naisten kannalta edullisina, koska naisetkin usein pidättyvät äänestämästä sellaisia listoja, joissa on vain naisia.
Aino Haverisen mielestä olisi liittotoimikunnalle annettava valta seuloa ehdokkaiksi asetettujen naisten joukosta ne, jotka lopullisesti tulisivat listoille sijoitettaviksi sekä myöskin järjestettävä tämä sijoitus. Yleensä otetaan liian paljon paikkakuntalaisia huomioon ehdokkaita asetettaessa. Ehdotti ponsien kolmanteen kohtaan seuraavan muutoksen:
3) "Että vaalivalmisteluissa naisyhdistysten on vaikutettava siihen suuntaan, että naisehdokkaita puolueäänestystä seuraamalla saadaan listoille niin sijoitetuiksi, että he voivat myöskin tulla valituiksi".
Aino Takala: - "Meillä Jyväskylässä oltiin sitä mieltä, että naisia olisi valittava eduskuntaan kykyjensä eikä sukupuolensa perusteella. Jos siis kyvykkäitä naisehdokkaita löytyy, on niitä valittava sukupuolestaan huolimatta". Oli hyvässä uskossa, että Vaasan l. itäisessä piirissä saadaan yhden ehdokkaan listoilla naisille hyvä tulos. Sellaisella järjestelyllä ei kukaan mene eduskuntaan toisen tukemana, vaan kukin omalla voimallaan.
Laina Vesterlund: — "Joka vaalien edellä naiset toivovat suuria, mutta pettyvät säännöllisesti. Naisten yksimielisyyden puute on siihen syynä. Ei edes naiset äänestä yksinomaan naisten listoja. Näyttäköön nyt Vaasan l. it. vaalipiiri, mitä naisten yksimielisyydellä saadaan aikaan. Paljon
naiset voisivat vaaleissakin tehdä, jos olisivat yksimielisiä. Puhuja mainitsi, miten miehet vastustavat naisten listoille sijoitusta, vieläpä vastoin puolueäänestystäkin.
Hilda Seppälä totesi, että edustajaehdokkaiden asettelun aikana harjoitetaan kyllä juonitteluakin, mutta jos naiset todella olisivat yksimielisiä, niin kyllä he voittaisivat tässä kilpailussa, mutta naiset ovat kateellisia toisilleen ja kilpailevat edustajapaikoista keskenään. "Niinpä nytkin on tulevaa vaalia varten asetettu kaikkiaan 48 naisehdokasta, joista lopullisesti on listoille jäänyt 24. Nyt on enemmän naisehdokkaita kuin milloinkaan ennen, mutta siitä huolimatta näyttää siltä, että ryhmämme naisten lukumäärä nyt pienenee, sillä eräistä piireistä ei tule asettelun mukaan yhtään naista eduskuntaan valituksi".
"Tässä kokouksessa olisi käsiteltävä sitä ohjelmaa, jonka puitteissa naiset nyt menevät vaaleihin. Eräissä neuvottelu-kokouksissa onkin jo kiinnitetty tähän ohjelmaan huomiota. Meidän ohjelmamme on tietysti suurin piirtein sama kuin puolueen ohjelma. Sosialisen lainsäädännön kautta koetamme saada parannuksia aikaan. Vastavalittavalla eduskunnalla tulee olemaan siinä suhteessa paljonkin työtä. Viime istuntokaudelta on monta tärkeätä lakiehdotusta jäänyt lepäämään yli vaalien ja tulevat nyt käsittelynalaisiksi. Tällaisia on esim. sairausvakuutuslaki. Käsittelynalaiseksi tuleva lakiehdotus ei tosin vielä ole tyydyttävä, mutta sisältyyhän siihen edes äitiysvakuutus, joka jo on askel eteenpäin meidän päämääräämme kohti. Edelleen tulee käsittelynalaiseksi vanhuus- ja työkyvyttömyyslaki. Tämä lakiehdotus on kuitenkin niin huono, ettei sen perusteella voida ryhtyä asiaa valmistelemaan. Käsittelynalaiseksi tulevat vielä lastensuojelulaki ja verotuskysymys. Viime mainittu onkin koko eduskunnan koossaoloajan ollut esillä, mutta on edelleen ratkaisua vailla. Vielä tulee käsittelynalaiseksi kieltolaki, joka on naisten vaaliohjelmassa, samoin kuin sotaväen palvelusajan lyhentäminen, jota naiset rauhanaatteen nimessä ajavat. Näihin kaikkiin tulisi naisten kiinnittää huomiotaan, varsinkin näin vaalien edellä.
Ei ole nyt keksitty mitään huomattavia uusia keinoja vaaliagitatsionia varten. Käytettäköön siis vanhoja hyväksitunnettuja keinoja, kuten kotiagitatsionia, lehtien levittämistä y. m. Ennen kaikkea: naiset enemmän puhumaan kuin ennen, jokainen valveutunut naistoveri on velvollinen pitämään 2 - 3 vaalipuhetta".
Miina Sillanpää: - "Paras keino ehdokkaitten asettelussa
olisi eri piireissä olevien naisjärjestöjen keskinäinen neuvottelu ehdokkaista. Tällainen käy sangen hyvin päinsä siellä, missä on naisten piiritoimikuntia, jotka järjestävät tällaisia neuvottelukokouksia. Missä ei ole naisten piiritoimikuntia, tulee toiminnassa hajaannus, jonka seurauksena on, ettei saada yhtä hyvää tulosta vaalitoiminnassa, kuin saataisiin toiminnan ollessa yhtenäistä. Sen tähden tulisi sellaisissa piireissä, joissa ei ole naisten piiritoimikuntia, pitää vaalien edellä sen piirin naisosastojen edustajakokous, jossa piirin edustajaehdokkaista päätetään. Joku paikallisosasto voisi kutsua kokouksen koolle. Tällaisissa kokouksissa, voisi samalla keskustella muistakin ohjelmakysymyksistä. Täällä on esitetty, että liittotoimikunta seuloisi eduskuntaehdokkaita, se ei kuitenkaan nyt enää käy päinsä. Toimintamme alkuaikoina se vielä oli mahdollista, mutta nyt se on paikallisten järjestöjen tehtävä".
Maria Huotari kannatti toveri Seppälää. Kaikkien naisten pitäisi mennä vaaliuurnan ääreen ja ennen muuta rauhan aatteen merkeissä.
Emilia Hiisivaara yhtyi Sillanpään lausuntoon. "Naisia on enemmän kuin miehiä, mikseivät he siis niin lukuisasti ota osaa vaaleihin, että saavat haluamansa ehdokkaat valituiksi. Mutta naiset eivät yleensä harrasta rasittavaa ajattelutyötä. Olisi suuri palvelus yhteiskunnalle keksiä keino, miten saada naiset harrastamaan johdonmukaista ajattelua. Naiset ovat kyllä tunneherkkiä ja oikeudenmukaisia, mutta heidän toiminnastaan puuttuu loogillinen ajattelu, siksi he eivät ota tarpeeksi tehokkaasti osaa politiikkaan".
Hilja Pärssinen: - "Edellisen puhujan lausunto oli hyvin mielenkiintoinen. Kysymyksellä, saada naisia eduskuntaan, on laa jakantoinen merkitys. Suomen työläisnaiset ovat tehneet pitkän päivätyön äänioikeuden hyväksi. Olisi suuri häpeä koko maailman silmissä, jos Suomen naiset huonosti käyttäisivät perityn leiviskänsä. Naiset eivät saa yksimielisyyttä aikaan suurissa asioissa, mutta siihen olisi pyrittävä. Jos eduskuntavaaleissa asetetaan monta ehdokasta, on luonnollinen asia, ettei saada yhtään valituksi, vaan äänet hajaantuvat. Puoluetoiminnan vilkastuessa on luonnollinen kehitys, että monta ehdokasta asetetaan, mutta niitä pitää sopivasti karsia. Eri vaalipiireissä on velvollisuus aikaan saada sellainen yksimielisyys, ettei toiminta ja yhteinen etu kärsi. Meidän äänioikeutemme on suuri asia, samoin on merkittävä meidän naistemme suuri lukumäärä eduskunnassa, siksi on meille tärkeätä, että jätämme nämä perintönä ja
hyvin käytettyinä seuraaville sukupolville. Tällä perinnöllämme me rakennamme naisen asemaa tulevassa yhteiskunnassa. Me emme saa tässä maassa laskea eduskuntanaistemme lukumäärää samalle alhaiselle tasolle, kuin se on ulkomaiden parlamenteissa. Niissä ei ole montakaan naisedustajaa. Me olemme olleet tällä alalla tienviittaajina ja meidän on sellaisina pysyttävä". - Kannatti Sillanpään ehdotusta neuvottelukokouksien pitämisestä piirien sisällä. - "Myöskin on naisten kaikin tavoin valvottava, että ehdokkaita listoille asetettaessa puolueäänestystä tarkoin noudatetaan, ettei tapahtuisi sellaista kuin Hämeen pohj. vaalipiirissä viime vaaleissa, jossa ei puolueäänestyksessä viidennelle sijalle tullut naisehdokas tullut eduskuntaan valituksi, vaikka piiristä valittiin seitsemän edustajaa. Sellainen menettely ei ole vääryys ainoastaan sitä henkilöä kohtaan, jota tämä koskee, vaan myöskin niitä äänestäjiä kohtaan, jotka puolue-äänestyksessä ovat luottamuksella hänelle äänensä antaneet. Se on kansanvallan periaatteen rikkomista".
Edla Björninen kannatti piirineuvottelukokouksia ja kertoi niitä joissakin paikoin menestyksellisesti pidetynkin. Huomautti naisia tarkasti seuraamaan vaaliohjeita, ettei väärän menettelyn kautta vaalitoimituksessa tulisi niin paljon hylättyjä vaalilippuja, joiden mukana menee puolueelta ääniä. Kehoitti naisten vaalikokouksissa läsnäolijoille neuvomaan, miten on äänestettävä.
Aino Takala: - "Naisten toiminnan kautta saadaan paljon ääniä puolueelle, sillä naisten toiminnan kaikki eri muodot ovat agitatsioonia puolueen hyväksi ja äänestäjien kasvattamista. — On erinomaisen hyvä asia, että näistä vaaliasioista keskustellaan, vaikkakaan näitä toimenpiteitä ei voidakaan näissä vaaleissa toteuttaa, mutta saattaahan tulla jälleen vaalit ennen ensi kokousta ja sen varalta ovat yhteiset suuntaviivat tarpeen. Siksi on tämä keskustelu ollut erinomaisen hyvä vastaista toimintaa varten". Kuitenkaan ei puhuja kannattanut minkäänlaista diktaattorivaltaa liittotoimikunnalle annettavaksi.
Tehdystä ehdotuksesta rajoitettiin puheenvuorot.
Mimmi Haapasalo kertoi, miten hänen kotipitäjässään on pidetty vaalikokouksia ja harjoitettu vaalineuvontaa. Kehoitti liittotoimikuntaa lähettämään ennen vaaleja tällaisissa kokouksissa jaettavaksi sopivia kirjelmiä ja kirjoituksia.
Laina Lehtonen kehoitti innokkaaseen agitatsioonityöhön vaalien edellä. Kannatti Haverisen tekemää muutosehdotusta ponsien kolmanteen kohtaan. Valitti naisten suurta
välinpitämättömyyttä puolueäänestyksiin nähden, niissähän ei käy kuin murto-osa järjestyneistä naisista. Naisten toimintaan olisi saatava enemmän yhdenmukaisuutta ja yksimielisyyttä. Koetettakoon saada edes yksi naisedustaja joka piiristä, jos ei sitä saada, mennään kehityksessä taaksepäin ja Suomen naiset joutuvat tässä kohden Ruotsin ja Englannin tasolle.
Hilda Seppälä epäili, ettei naisten ehdokkaitten rajoittamisella ennen puolueäänestystä ole suurta merkitystä. Kaikillahan on vapaus ennen puolueäänestystä ehdottaa ketä haluaa ja sitä ei voida estää. Joukot sitten puolueäänestyksellä määräävät, kuka tulee valituksi ja tätä tulosta on listoille asetettaessa seurattava. Kehoitti valistusasiain valiokuntaa ottamaan selvyyden, miten Hämeen pohj. piirissä silloin meneteltiin, kun täällä aikaisemmin mainittu naistoverin svrjäyttäminen tapahtui. Ovatko mahdollisesti laskelmat pettäneet, vai onko suoranaista vääryyttä kysymyksessä olevalle toverille tapahtunut. Monesti on nähty laskelmien pettävän. Huomautti, että "Toveritar" ennen vaaleja ilmestyy 32 - sivuisena, sisältäen paljon vaalikirjoituksia. Tätä numeroa voisivat osastot hyvissä ajoin tilata ja sitten jakaa vaaliagitatsionivälineenä.
Hilda Olkkonen kannatti Seppälää. "Vaaliagitatsionia tehtäköön yleensä kirjallisuuden avulla".
Ida Alle-Teljo: "Kyminlaakson kaikki osastot ovat jo kunnallisissa vaaleissa pitäneet yhteisiä neuvottelukokouksia, joissa on sovittu ehdokkaista y. m. vaaliasioista. Nyt kun vaalit tulivat näin yllättäen, ei tällaista neuvottelukokousta ennätetty kutsua koolle". Ehdotti ponsiin kehoitusta tällaisten neuvottelukokousten pitämisestä, ei vain ehdokkaitten asettamista varten, vaan koko piirin naisten vaalitoiminnan järjestämistä varten.
Maria Paaso: — "Vaalien yhteydessä astuu esiin kysymys naisten piiritoimikunnan tarpeellisuudesta, ainakin vaalien aikana niille olisi riittävästi työtä. Sietäisi uudelleen ottaa keskusteltavaksi naisten piiritoimikuntien elvyttäminen toimintaan". - Esitti suurien juhlien toimeenpanemista ennen vaaleja, esim. viimeisenä sunnuntaina vaalien edellä. Teroitti mieliin vaaliotteiden käyttämisen neuvomista etenkin nyt, kun vaalit ovat kesällä, jolloin suuri osa äänestäjiä asuu varsinaisen äänestysalueen ulkopuolella.
Asia lähetettiin valistusasiain valiokuntaan, joka siitä laati seuraavan ponsilauselman:

Valistusasiain valiokunnan mietintö n:o 1.

Ottaen huomioon evästyskeskustelussa tehdyt muutosehdotukset ja lisäykset alustajan ponsiin ehdottaa valistusasiain valiokunta liittokokouksen hyväksyttäväksi seuraavaa:

1) "Että naisosastoissa ja -jaostoissa on vaalivalistustyöhön kiinnitettävä entistä enemmän huomiota";
2) "Että vaalitaistelujen edellä aina tarkkaan ja kiinteästi seurataan puolueen ja keskusjärjestöjen antamia ohjeita ja niiden mukaan toimitaan";
3) "Että naisten piiritoimikunnat tai missä sellaisia ei ole, vaalipiirin keskeisin naisyhdistys velvoitetaan kutsumaan hyvissä ajoin ennen puolueäänestystä vaalipiirinsä järjestöjen sos.-dem. naiset neuvottelukokoukseen, jossa sovitaan yhteisistä naisedustajaehdokkaista";
4) "Että naisyhdistysten ja jaostojen on valtiollisissa vaalivalmisteluissa valvottava, että naisehdokkaita sijoitetaan listoille niin, että ne äänestäjien harkinnan mukaan tulevat myöskin valituiksi";
5) "Että kunnallisvaaleissa on kaikissa kunnissa valtuustoihin y. m. kunnallisiin luottamustoimiin asetettava ehdokkaiksi kykeneviä, sos.-dem. maailmankatsomuksen omaavia naistovereita sekä huolehdittava, että he myöskin näihin tehtäviin tulevat valituiksi.

Anni Huotari. Aino Takala.
Puheenjohtaja. Sihteeri.

Anni Myyryläinen.
Hilja Skriiko.
Fanny Toivonen.
Hilja Vainio.
Toveri Anni Haverinen ei ole valiokunnan työhön osallistunut.

Ponnet hyväksyttiin yksimielisesti. K:lö. ½ 3 otettiin päivällisloma. Päivällisloman jälkeen kokoonnuttiin uudelleen k:lo. ½ 5, jolloin Fanny Ahlforsin edelleen toimiessa puheenjohtajana otettiin keskustelun alaiseksi

Vastainen valistustyö

(Alustus sivulla 16.)

Hilda Seppalä esittäessään alustusta liiton valistustyöstä lausui, että nyt laaditaan työsuunnitelma, jonka puitteissa vastainen valistustyö tehdään. Nykyään käytännössä oleva menettelytapa luentotyön järjestelyssä on osoittautunut sekä tarkoitustaan vastaavaksi, että tehokkaksi. "Esitelmiä, luentoja ja neuvontatyötä olisi siis jatkettava ja aikaisemmin käytännössä ollut n. s. lentävä agitatsioni poistettava. Sen sijaan olisi liittotoimikunnan mahdollisimman runsaasti lähetettävä tilapäispuhujia missä niitä tarvitaan. Niitä onkin viime aikoina paljon pyydetty ja on liittotoimikunta voinut niitä verrattain runsaasti lähettääkin. Ilmaisia puhujia ei kuitenkaan voida lähettää liiton toimiston ulkopuolella olevista henkilöistä, vaan on osastojen maksettava sellaisten puhujien matkakulut. On kyllä hyvä, että liiton toimitsijat käyvät puhumassa, mutta lentävää agitatsionia he eivät voi suorittaa muulloin, kuin korkeintaan vaalien aikana. Liiton toimitsijoita on kyllä vuosi vuodelta lisätty ja tullaan edelleen lisäämään sikäli, kuin toiminta-alueemme laajenee, nytkin on otettava entisten lisäksi kotitalousneuvoja liiton palvelukseen".
Anni Haverinen: "Säiniön Naisosasto esittää ponsien toiseen kohtaan seuraavan lisäyksen: "matkakulut kuitenkin tasataan suhteellisesti eri järjestöjen kesken, jos useampia puheita on pidettävä samalla paikkakunnalla".
Aino Takala toivoi järjestönsä evästyksenä, että liiton toimitsijat olisivat kokonaan liiton palveluksessa eikä heillä olisi muita sivutoimia, kuten esim. eduskuntatyössä mukana oleminen.
Hilda Seppälä ilmoitti, etteivät liiton rahavarat ole vielä tähän asti sallineet tällaista järjestelyä, mutta vähitellen ne tulevat sellaiseen kuntoon, että näinkin voidaan asiat järjestää
Edla Björninen toivoi, että luentotilaisuudet mahdollisimman mukaan koetettaisiin järjestää useampipäiväisiksi kursseiksi.
Asia lähetettiin valistusasiain valiokuntaan, joka kokouksen hyväksyttäväksi esitti sekä alustuksessa olevat että seuraavat, pääasiassa tulevaa vaalitaistelua koskevat ponnet:
Vaalivoiton saamiseksi sos.-dem. puolueelle pyytää valistusasiain valiokunta evästyskeskustelussa lausuttujen toivomusten ja ehdotusten mukaisesti esittää liittokokouksen päätettäväksi seuraavaa:
1) "Että liittotoimikunnan tehtäväksi jätetään vaalijulistuksen julkaiseminen. Julkaisussa painostettakoon rauhankysymystä, sairaus-, äitiys-, työttömyys-ja vanhuudenvakuutus- sekä verotus ja raittiuskysymyksiä y. m. lainsäädäntötietä toteutettaviksi aiottuja, työväestön aseman kohottamista koskevia asioita";
2) "Että naisyhdistyksiä ja -jaostoja velvoitetaan vaalien edellä levittämään liittotoimikunnan sekä puolue ja piiritoimikuntain julkaisemaa ja lähettämää vaalikirjallisuutta ja lentolehtisiä";
3) "Että kotiagitatsioni kaikissa muodoissaan on saatava järjestöjen jäsenten kesken ripeään käyntiin";
4) "Että vaalien edellisinä päivinä kaikkialla lähetetään työläispiireihin kuuluville äänioikeutetuille valitsijoille kehoituskirjeet, joissa heitä sopivalla tavalla muistutetaan äänioikeuden käyttämisen välttämättömyydestä.

Anni Huotari. Aino Takala.
Puheenjohtaja. Sihteeri.

Anni Myyryläinen.
Hilja Skriiko.
Fanny Toivonen.
Hilja Vainio.
Ponnet hyväksyttiin yksimielisesti.


"Toveritar"-lehden levittäminen.

(Alustusvihko siv. 18.)

Lyydia Saarikivi: - "Alustus on hyvä. Meilläkin olisi koetettava pyrkiä siihen, että puolue avustaisi lehden levitystyötä. Varsinkin maaseuduilla on vaikea saada lehdelle levikkiä tilaajien köyhyyden tähden, järjestötkin ovat monin paikoin niin vähissä varoissa, etteivät nekään voi tilata lehteä".
Hilja Skriiko: — "Naisyhdistyksillä ei ole varoja tilata jäsenilleen lehteä ja monin paikoin ei ole tilaisuutta toimeen-panna iltamiakaan, jota lehti voitaisiin näin saaduilla varoilla tilata. Jäsenmaksujen kannon yhteyteen ei uskalla lehden tilausmaksujen perimistä yhdistää, sillä silloin kaikkoavat jäsenet pois. Olisi suotavaa, että puolue avustaisi lehden jakamista varattomiin seutuihin".
Anni Haverinen ilmoitti, ettei Säiniön naisyhdistys voi tilata lehteä jäsenilleen eikä myöskään ole mandollisuutta järjestää iltamia lehden hyväksi. Toivoi sen tähden, ettei ponsia tehtäisi näissä asioissa liian sitoviksi.
Anni Myyryläinen: "Lahden osasto ei hyväksy alustuksessa esitettyjä ponsia. Ei pidetä sopivana, että jotkut jäsenet saavat lehden ilmaiseksi ja joutuvat siten erikoisasemaan. Jokaisen osaston velvollisuus on levittää vähintäin yhtä monta lehteä kuin osastossa on jäseniä. Jos omien jäsenten keskuudesta ei saa tarpeellista määrää tilaajia, hankittakoon niitä osaston ulkopuolelta".
Hanna Juholin vastusti lehden tilausmaksujen kantoa jäsenmaksujen yhteydessä, sillä se peloittaisi pois jäseniä, monelle on tarpeeksi vaikeata saada jäsenmaksutkin suoritetuksi.
Miina Sillanpää: - "Ponnet olisi saatava sellaiseen muotoon, että ne sopisivat kaikkialle. Eri paikkakunnille sopivat eri keinot. Toisille sopii iltamien toimeenpano, toisille ei. Meidän järjestössämme maksaa yhdistys jäsentensä puolesta puolet lehden tilausmaksusta, tällä menettelyllä on saatu lehdelle hyvä levikki. Kaikkia keinoja on käytettävä, kullakin paikkakunnalla oloihin soveltuvimpia. Pääasia on, että saadaan lehdelle mahdollisimman suuri levikki. Sillä kuta enemmän lehteä leviää, sen parempi ja monipuolisempi lehti voidaan silloin toimittaa. Erittäin tärkeätä on myöskin osastojen valita lehdelle onnistuneita asiamiehiä, sillä heidän toiminnastaan riippuu lehden levikki suuresti. Toivottavasti valiokunta harkitsee ja löytää sopivia menettelytapoja".
Tilda Enne lausui, ettei hänen edustamassaan järjestössä pidetty sopivana antaa vähempivaraisille lehteä ilmaiseksi. Hyväksyi ponsien viimeisen kohdan.
Hilda Olkkonen ei kannattanut lehden ilmaiseksi jakamista, mutta sen sijaan asiamiesten velvoittamista ripeään toimintaan lehden levittämiseksi. Kannatti ponsien viimeisen kohdan mukaisesti avustuksen pyytämistä puolueelta.
Tilda Backmannin edustama osasto ei varojen puutteessa voi tilata lehteä ilmaiseksi jäsenilleen eikä myöskään voi toimia iltamia, kuten suurempien paikkakuntien osastot. Ei ole kaikilla jäsenillä varoja tilata useampia lehtiä, kun perheeseen on kuitenkin pää-äänenkannattaja tilattava.
Hilda Seppälä oli alusta asti epäillyt asettaa jäsenmaksujen yhteyteen lehden tilausmaksujen kantamisen. Hyvä järjestely se kyllä olisi ollut, mutta käytännössä vaikea toteuttaa. – "Lehden leviäminen on sangen epätasaista. Monin paikoin sitä leviää oikein hyvin, mutta toisin paikoin, vaikka paikkakunnat ovatkin suuria, menee sitä sangen vähän. Että lehden levikki ei ole tarpeeksi suuri, todistaa sein, että lehteä leviää vain noin 1,700 kpl. vaikka liiton jäsenmäärä on noin 2,000. Sentähden oli tärkeätä tässä kokouksessa keskustella lehden levittämismahdollisuuksista. Paitsi vakinaisia tilaajia pitäisi lehdelle saada laajempi irtonumerojen menekki. 5 tai 10 kpl. irtonumeroina isommille paikkakunnille ei pitäisi olla vaikeata saada menemään, mutta on paljon paikkakuntia, joihin ei mene yhtään irtonumeroa".
Aino Takala arveli, että liitto voisi alentaa lehden tilausmaksua, jos puolue tuntuvammin avustaisi lehteä. "Jyväskylän osasto on tilannut 10 kpl. lehteä, joita on jaettu ilmaiseksi niitä haluaville, ja kiitollisuudella on näitä vapaakappaleita otettu vastaan. Piiritoimikunta on myöskin käyttänyt "Toveritarta" palkintona lehtienlevityskilpailussa". Toivoi ponsista poistettavan niissä olevan velvoittavan sävyn.
Puheenvuorot rajoitettiin.
Irja Paavilainen ei hyväksynyt näin jyrkkiä ponsia, ainoastaan ponsien kolmas kohta oli hyväksyttävä.
Avilla Pitkäsilta ei kannattanut lehden ilmaiseksi jakamista. Onhan joka paikkakunnalla kirjallisuustoimikuntia, joiden tehtävänä on myydä määräkappaleet kaikkia lehtiä, näitä osastojen tulisi velvoittaa myymään irtonumeroita. Naisten sopii levittää lehteään joka paikassa: torille mennessään ja missä vain asioivat. Ei saa välittää moitteista tai muusta, vaan myydä vain lehtiä joka paikassa missä liikkuu. Vähintäin 10 irtonumeroa tulisi joka osaston levittää.
Laina Vesterlund ilmoitti, että edustamansa järjestö oli alustuksen kannalla. Mutta oli sitä mielipidettä, että jokaisella paikkakunnalla on tehtävä niinkuin siellä parhaiten sopii. Etupäässä vuositilaajain lukumäärää olisi korotettava, sillä niistä riippuu lehden kannattavaisuus. Totesi, että asiamiehistä ja heidän toiminnastaan riippuu paljon.
Emilia Hiisivaara tiedusteli, eikö saada suurempaa pääomaa kokoon ja sillä lehteä laajennetuksi niin, että sitä tilattaisiin tyrkyttämättäkin. "Toverittaresta" olisi saatava nykyaikainen naisten lehti, jossa on kaikkea, mitä naiset haluavat lehdessään olevaksi.
Anni Huotari mainitsi, miten ulkomailla puolueet tilaavat jäsenilleen lehtiä. Meillä ollaan monissa asioissa jäljessä, meillä eivät edes kaikki työväenyhdistykset tilaa "Toveritarta", ei edes arkistokappaleeksi. Missä vain on naisosastoja tahi jaostoja, tulisi niiden jäsenten huolehtia, että työväenyhdistys tilaa Toverittaren lukusaliinsa. Lehden levikki on kaikin
keinoin saatava suuremmaksi, niin saadaan lehti monipuolisemmaksi. Ja lehden levikkiä ei ole mahdoton laajentaa, jos vain jokaisella paikkakunnalla kiinnitetään asiaan tarpeeksi huomiota. Jokainen omalla paikkakunnallaan huolehtikoon sopivista keinoista, annettakoon vaikka vähittäismaksulla, jos ei voida käteisellä maksaa".
Rauha Ojala oli sitä mieltä, että jokaisella paikkakunnalla pitäisi saada käyttää niitä menettelytapoja, jotka siellä par haiten sopivat.
Fanny Toivonen arveli, että lehteä kyllä saadaan leviämään, jos vain hyvällä tahdolla yrittää. Kokemus on osoittanut, että irtonumeroiden ostajista saa uutteralla työllä vähitellen kasvatetuksi vuositilaajia. Ehdotti, että liittotoimikunta lähettäisi vanhoja numeroita piirikokouksissa ilmaiseksi jaettaviksi, se olisi lehdelle reklaamia.
Ida Aalle-Teljo vastusti lehden ilmaiseksi jakamista. "Täytyy keksiä muita valistusmuotoja, annettakoon varattomille jäsenille mieluimmin lehteä alennuksella, jokaisessa osastossa kyllä tiedetään ja tunnetaan jäsenien varallisuus-suhteet ja voidaan sen mukaan menetellä". Hyväksyi ponnet.
Asia lähetettiin valistusasiain valiokuntaan, joka keskustelun johdosta esitti seuraavaa:

Valistusasiain valiokunnan mietintö n:o 3.

Valistusasiain valiokunta ehdottaa alustuksen ponnet näin kuuluvina liittokokouksen hyvaksyttäviksi:

1) "Että jokaisen sos.-dem. naisyhdistyksen ja -jaoston on, mikäli mahdollista, tilattava "Toveritar"-lehti jokaiselle jäsenelleen ja koottava siihen tarvittavat varat joko iltamilla tahi muulla sopivaksi katsomallaan tavalla";
2) "Naisjärjestöjen on huolehdittava siitä, että työväenyhdistykset tilaavat "Toverittaren" ainakin arkistoihinsa ja lukusaleihinsa";
3) "Puolueen on avustettava lehteä runsaammin, että sitä voidaan yhteistilauksissa antaa tuntuvasti halvemmalla.

Anni Huotari. Aino Takala.
Puheenjohtaja. Sihteeri.

Anni Myyryläinen.
Hilja Skriiko.
Fanny Toivonen.
Hilja Vainio.
Valiokunnan esitys hyväksyttiin.

Lapsiavustusta äideille, jotka yksin huoltavat lapsensa.

(Alustusvihko siv. 20.)

Hilja Pärssinen: - "Alustus, johon vasta tässä kokouksessa olen ollut tilaisuudessa tutustumaan, tuntuu minusta oikeaan osuneelta. En osaa itse puolestani siihen mitään lisätä, en ole myöskäan voinut seurata, mitä ulkomailla tällä alalla on viime aikoina aikaansaatu. Tämä asia on meillä ollut monta kertaa esillä aikaisemmin, se on nim. jatkoa samalle ajatuskannalle, jota sosialidemokraatit ovat jo kauan ajaneet. Kun asia meillä ensi kerran esitettiin, ihmettelin, miten se voidaan toteuttaa, sillä se on suuri rahakysymys. Mutta sosialidemokraatit eivät ole meillä ennenkään säikkyneet. Eivätkä saa tehdä sitä nytkään. Hyvä, että tämä asia tuli esille ennen vaalia, näin on tilaisuus kaikilla lausua siitä edustajille evästyksensä, sillä tämä on tärkeä asia. Lesket ovat surkeimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa sen jälkeen kun he menettävät huoltajansa ja jäävät oman onnensa nojaan, jolloin heidän on tultava toimeen orpoineen omin voimin. Velvollisuutemme on valvoa, että näitä lainlaadinnalla suojellaan. Lain laadintatietä on myöskin määriteltävä, että sekä kunta että valtio ovat velvolliset tätä avustusta suorittamaan, käytännöllisesti katsoen siten, että kunta toimittaa avustusten jaon ja valtio antaa siihen tarkoitukseen määrätyn avustuksen". Kannatti alustuksessa olevia ponsia lisäyksellä, että avustus on järjestettävä jaettavaksi sekä kunnan että valtion kustannuksella.
Miina Sillanpää: - "Suotavinta olisi, että avustus tulisi jaettavaksi sekä kunnan että valtion yhteisenä velvollisuutena, näin ollen ei kunnille tulisi liikarasitusta. Kysymys on suurimerkityksellinen ja laaja, siihen kannattaa kaikkien kiinnittää huomiotaan, sillä eihän voi edeltäpäin tietää, kuka joutuu avun tarpeeseen. Erittäin tärkeätä on, että avustus ei tule olemaan köyhäinhoidon luontoinen, sillä nykyäänhän jokainen, joka saa kunnan avustusta, menettää tärkeimmän kansalaisoikeutensa - äänioikeuden. Muualla maailmassa on periaate tässäkin asiassa toinen kuin meillä. Esim. Tanskassa menettää isä, joka laiminlyö perheensä, sen kautta äänioikeutensa. Siellä myöskin valtio antaa eläkkeen, jos kunta ottaa siihen puolella osaa, siellä annetaan apua kaikille äideille, jotka yksin huolehtivat lapsistaan. Norjassa, jossa avustus ei ole köyhäinhoidon luontoinen, vaikka kunta
on sen antajana, tarkastetaan kaikki kodit, jotka saavat avustusta. Tämä on hyvä toimenpide, sillä se velvoittaa äidit huolehtimaan kodeistaan".
Miina Salmelin: — Nyt jo laki velvoittaa isää huolehtimaan lapsestaan, mutta kaikki tällainen avustus kulkee köyhän hoidon kautta, mikä tekee sen kovin ikäväksi vastaanottaa. Maalla esim. nykyään maksetaan vain 100 mk. kuussa. Tällä ei luonnollisesti kukaan tule toimeen, vaan on äidin pakko antaa lapsensa vieraille hoidettavaksi, voidaksensa itse mennä työhön. Olisi suotavaa, että laki paremmin turvaisi köyhät äidit".
Emmi Huttunen yhtyi Sillanpään lausuntoon. "Tämä laki pelastaisi monet äidit suuresta alennustilasta. Monin paikoin maaseudulla tulee tämä laki herättämään suurta vastustusta, väitetään, että sen kautta verot tulevat nousemaan y. m., mutta oikein ajattelevat ihmiset myöntävät tämän lain tarpeellisuuden".
Maria Paaso: "Tästä asiasta on vielä puhuttu julkisuudessa sangen vähän, ja meillä on totuttu siihen, että joka asiasta pitää puhua kauan, ennenkuin ollaan kypsyneet sitä vastaanottamaan. Missä siitä kuitenkin on puhetta tullut, varsinkin maaseudulla, on asia otettu lämmöllä vastaan. Kansalais-sodan jälkeen onkin meillä suuri kokemus tämän
lain tarpeellisuudesta". Kannatti avustuksen järjestämistä valtioneläkkeen muodossa.
Hilda Seppälä: "Kysymys on meillä ollut jo vuoden verran vireillä. Miina Sillanpää jätti vuosi sitten asiasta esityksen Helsingin kaupungin valtuustolle ja viime kunnallisvaalitaistelun aikana tein asiasta alustuksen. Hankin sitä varten Norjasta seikkaperäiset tiedot. Nämä saatuani huomasin, ettei meillä voida kulkea samaa tietä kuin Norjassa on kuljettu, nim. kunnallista tietä. Toimitetuissa evästyskeskusteluissa tätä kokousta varten ovat useat osastot asettuneet puoltamaan valtion eläkettä, yksi ainoa osasto on asettunut kunnan eläkkeen kannalle. — Tähän kysymykseen kiinnitetään nykyään kaikissa maissa suuri huomio. Brysselin kongressissa viime vuonna käytettiin kolmas osa kokouksen ajasta tämän kysymyksen käsittelyyn. Englannin naiset ovat ottaneet vaaliohjelmaansa minimivaatimuksena eläkkeen, joka meidän rahassamme vastaisi n. 15,000 mk. vuodessa ja joka on maksettava äideille siksi, kunnes lapsi on lopettanut koulunsa. Voimme ottaa huomioon eri maiden menettelyt ja sovelluttaa niitä meidän oloihimme. Alustus on asiallinen ja hyvä, samoin ponnet. Mihinkään yksityiskohtiin ei kuitenkaan vielä olisi takerruttava, vastaista toimintaa ei saa vielä sitoa".
Laina Vesterlund yhtyi Seppälän lausuntoon sekä kannatti ponsia.
Anni Huotari: "Kysymys on kokonaisuudessaan niin laaja, ettei siitä voi näin ensi tutustumisella varmoja päätelmiä tehdä. Kumpi on parempi avustusmuoto valtion vaiko kunnan, sen tulevaisuus osoittaa. Tämäkin asia menee vähän kerrallaan eteenpäin. Varsinkin maaseudulla tulee tämän lain toteuttaminen olemaan vaikeata, mutta kunhan se vähän kerrallaan jokaiselle selviää, ollaan sielläkin kypsyneitä sellaista aikanaan vaatimaan".
Kysymys lähetettiin huoltoasiain valiokuntaan, joka kokoukselle esitti hyväksyttäväksi seuraavan Huoltoasiain valiokunnan mietinnön n:o 1:

Kapitalistinen järjestelmä ja sen monet turmiolliset seuraukset synnyttävät työväestön keskuudessa ennenaikaista kuolemaa ja äitien ja lasten turvattomuutta, tuottaa suuria kärsimyksiä ja saattaa varattomain yksin jääneiden äitien lasten kasvatuksen uhatuksi. Sosialidemokraattisen naisliikkeen pyrkimyksenä on aina ollut ajaa lakiuudistuksia, joilla turvattomien äitien ja lasten tilaa parannettaisiin. Näitä uudistuksia onkin aviottomain lasten lain, parannetun köyhäinhoidon, punaorpoavustuksen ja työväen tapaturmavakuutuksen muodossa jonkin verran saavutettu, vaikka ei siinä laajuudessa, kuin sosialidemokraatit ovat ajaneet. Niinpä äitien vakuutusasia on yhä toteuttamatta ja sosialidamokratia sitä yhä innolla ajaa. Jatkona tälle työlle ja täydennyksenä tätä asiaa koskevalie ohjelmalle on lapsistaan yksin huolehtivien äitien lapsieläkelaki olevain olojen kipeästi vaatima.
Koska kunnat nyt jo ovat velvolliset antamaan tällaista avustusta ja koska se kuntien toimesta järjestettynä olisi käytännöllisimmin sovellutettavissa, niin tulisi kunnilla edelleen olla osuus asian toimeenpanossa. Mutta katsoen monien kuntien taloudellisiin vaikeuksiin olisi myös valtion otettava osaa tämän eläkeavun kustannuksiin. Näillä perusteilla päättää sos.-dem. naisten liittokokous:

1) "Että äideille, jotka yksin huoltavat lapsensa, järjestettäisiin kuntien ja valtion kustannuksella lain säätämä eläkkeen muotoinen avustus, jonka suuruus riippuisi äidin taloudellisesta asemasta, ansiomahdollisuuksista ja lapsiluvusta"; sekä
2) "Että tämä avustus ei saa olla köyhäinhoidon luontoinen".
3) Kokous velvoittaa eduskunnan sos.-dem. naisryhmän tekemään asiasta eduskunta-aloitteen.

Miina Sillanpää. Ida Aalle-Teljo.
Puheenjohtaja. Sihteeri.

Fanny Ahlfors.
Mimmi Haapasalo.
Hanna Juholin.
Mia Salo.
Ida Vihuri.
Valiokunnan mietintö hyväksyttiin.


Työläisnaiset ja rauhankysymys.

(Alustusvihko siv. 36.)

Puoluesihteeri K. Wiik piti kokoukselle mielenkiintoisen esitelmän nykyaikaisista kaasu- ja ilmasotavälineistä ja taistelutavoista näistä nerokkaan tekniikan viimeisistä saavutuksista, joilla muutamissa minuuteissa voidaan tuhota kokonaisia kaupunkeja asukkaineen. Koska tämä kaikki on mitä suurinta mielettömyyttä on naisten tulevan polven kasvatustyössä kuin myöskin muussa toiminnassaan tehtävä kaikkensa jotta kansojen veljeys ja aseiden riisunta-aate voittaisivat käytännössäkin yhä enempi alaa. Esitelmä palkittiin vilkkailla suosionosoituksilla. Esitelmää seuranneessa keskustelussa Hilda Seppälä ehdotti, että tämän kokouksen puolesta lähetettäisiin jokaisen läsnäolijan omakätisellä allekirjoituksella varustettu vastalauseadressi parhaillaan koossaolevalle kansainvälistä aseistariisumiskongressia valmistelevalle toimikunnalle. Esitys hyväksyttiin ja asia lähetettiin valistus asiain valiokuntaan, joka kokouksen päätettäväksi ehdotti:
Valistusasiain valiokunnan mietintö n:o 4.
Valiokunta ehdottaa:

1) "Että liittokokouksen puolesta Geneven aseistariisumiskomitealle lähetetään kaikkien edustajien allekirjoittama adressi";
2) "Että sosialidemokraattisten naisyhdistysten on toiminnassaan kiinnitettävä yhä enemmän huomiota rauhan kysymykseen, järjestämällä kokouksiinsa esitelmiä ja keskustelukysymyksiä rauhanaatteesta, aseistariisumisesta ja pysyväisen rauhan saavuttamisesta.

Anni Huotari. Aino Takala.
Puheenjohtaja. Sihteeri.

Anni Myyryläinen.
Hilja Skriiko.
Fanny Toivonen.
Hilja Vainio.
Valiokunnan esitys hyväksyttiin.


Kodin perustaminen pienille lapsille ja avun tarpeessa oleville äideille.

(Alustusvihko siv. 25.)

Hilja Seppälä esitellessään kysymystä mainitsi, että tämä on liiton toiminnassa aivan uusi työmuoto, jollaista sillä ei ole ennen ollut. "Olen tullut tätä asiaa ajatelleeksi nähdessäni miten valtio avustaa kaikkia porvarien perustamia, jos minkä nimisiä koteja ja hoitoloita. Miksi emme mekin voisi perustaa ja hoitaa tällaisia laitoksia meille mieluisassa hengessä. Tietysti emme ilman avustuksia voi mitään aikaan saada, mutta miksi emme saisi kunnalta ja valtiolta avustusta, samoin kuin porvaritkin kaikille seuroilleen saavat. On kyllä totta, että tällaisen kodin perustaminen tuottaa järjestäytyneille naisille uusia suuria velvoituksia varojen hankintaan y. m. nähden, mutta velvollisuuksiamme pakoon emme ole ennenkään juosseet".
Hilja Pärssinen: - "En pidä tämän yrityksen toteuttamista mahdottomana, jos vain varoja tähän tarkoitukseen voidaan hankkia. Muun muassa sen tähden on suuresta merkityksestä, että liitto perustaisi lasten ja äitien koteja, että kodeissa saisivat ammattiopetusta ne, jotka antautuvat lastenhoito-alalle. Ulkomailla ollaan jo aloitettu tämän suuntaista toiminlaa, siellä on m. m. eri muotoisia työväen sairaskassojen ylläpitämiä lastenkoteja sekä myöskin kesäsiirtoloita. Aloite on periaatteessa hyvä, jos vain liittotoimikunta jaksaa sitä toteuttaa. Liittotoimikunta yrittäköön parhaansa mukaan".
Ida Aalle-Teljo ei tahtonut vastustaa tätä yritystä, mutta ei uskonut asian tässä muodossa menestyvän. Tällä aloitteella poikkeamme aika tavalla vanhoista periaatteistamme. "Meidän periaatteemme on tähän asti ollut se, että valtion ja
kunnan on huolehdittava avun tarpeessa olevista äideistä ja lapsista, ja siinä vaatimuksessa olisi pysyttävä. Onko ehkä nyt tarkoitus verottamalla järjestöjä ja niiden jäseniä hankkia varoja tällaisten kotien ylläpitoon? Se ei käy laatuun. sillä järjestöt ovat jo tarpeeksi veroilla rasitettuja ennestäänkin. Monissa paikoissa on jo kesäsiirtolan ylläpito tarpeeksi raskas taakka sille järjestölle, joka siirtolan omistaa". Oli ehdottomasti sitä mielipidettä, että pysyttäisiin vanhassa vaatimuksessa, että valtion ja kunnan on näistä asioista huolehdittava.
Laina Vesterlund: — "Otamme tällä toimenpiteellä itsellemme raskaan taakan kannettavaksemme. Kokemus on osoittanut, että jo kesäsiirtolain ylläpitäminen on raskasta, vaikka nekin jo viime aikoina ovat saaneet avustusta sekä valtiolta että kunnilta. Ehkä kuitenkin tällaiseenkin kotiin saataisiin riittävää avustusta ulkoapäin, ja silloin saisimme laitoksen, joka toimisi meidän hengessämme". Kannatti liittotoimikunnan ehdotusta.
Anni Myyryläinen: — "Lahden naisosasto piti tätä periaatteellisena kysymyksenä ja katsoi, että sosiaalinen huolto kuuluu yhteiskunnalle eikä yksityisille. Mutta tuntuu kuitenkin miellyttävälle perustaa sellainen laitos, jossa voisi kasvattaa meille toimihenkilöitä, sillä meillä on suuri puute toimihenkilöistä. Asia sietää perinpohjaisen harkinnan, tiedämmehän, miten tarpeelliset tällaiset laitokset ovat estämässä onnettomia joutumasta köyhäinhoidon haltuun".
Hilda Seppälä arveli, ettei tällaisen kodin perustamisella periaatteita rikota. "Tämä on meille vain kokeilua, emmeköhän mekin pysty siihen, mihin porvarinaiset ja saa toimeksi sen kuin hekin tälläkin alalla. Ei ole liittotoimikunnan tarkoitus ollut vedota järjestöihin hankkiakseen varoja tähän tarkoitukseen, varat on hankittava sieltä, mistä muutkin hyväntekeväisyyslaitokset saavat avustuksensa. Eiväthän järjestöt ole maksaneet veroja kesäsiirtolainkaan ylläpitämiseen. vaikka niitä on lisääntynyt viime vuosina, vaan on niihin saatu avustusta sekä valtiolta että kunnilta. Tätä ajatusta silmälläpitäen on tämä kysymys herätetty. Tämä on vielä utopia, mutta voi toteutuakin. Ellei saada eduskuntaan meikäläistä enemmistöä, kestää vielä hyvinkin kauan, ennenkuin tällaiset laitokset saadaan kunnallistetuiksi. Kaikkien maiden sos.-dem. naiset harrastavat huoltotoimintaa. teoreettisuudestaan huolimatta muissa asioissa".
Anni Huotari: — "Kysymys tässä muodossaan on meille uusi. Päämäärämme on tietysti edelleenkin kaiken yhteis-
kunnallisen huollon kunnallistuttaminen. Mutta koska porvareilla on monen nimisiä yksityisiä hyväntekeväisyyslaitoksia hallussaan, mikä estää meidänkin yrittämästä sellaisten perustamista. - Lastenhoitajista on suuri puute, niitä voi-
taisiin täällä kasvattaa. Varsinkin suurkaupungeissa ovat tällaiset laitokset kovin tarpeellisia. Siellä joutuu usein yksinäinen nainen mitä surkuteltavimpaan asemaan turvattomuudessaan ja lapset sekä kaupungeissa että maalla kunnan
hoidokeiksi. - Täytyy myöntää, että tämä ajatus ensin tuntui sangen oudolta, mutta kun on uskallusta, niin yritetään. Meidän kodillemme annettakoon se henki, joka meille kuuluu, niinkuin porvarien kodeilla on heidän henkensä".
Ida Vihuri: "Me vanhan ajan sosialidemokraatit olemme ehkä vähän liian periaattellisia. Tuntuu kuin olisimme tehneet liian vähän käytännöllistä työtä, ja kuitenkin käytännöllinen `elämä on osoittanut, että meidän täytyy tasoittaa tietä tulevaa yhteiskuntaa varten. Tästä ei, minun käsittääkseni, tulisi mikään tavallinen lastenkoti, vaan työläislasten huolto- ja kasvatuslaitos. Porvarien ylläpitämät lastenkodit ovat myötämielisiä työläisiä kohtaan ja työläistyttäret eivät mielellään mene harjoittelijoiksi Mannerheimin liiton laitoksiin. Mutta ilman todistuksia näistä laitoksista ei mitään kunnallisia toimia nykyään saa. Vaikkakin olemme vanhan periaatteemme kannalla, että yhteiskunnan on huolehdittava kaikista sen turvattomista jäsenistä, ei mikään estä meitä väliaikaisena toimenpiteenä perustamasta edellä esitettyä lastenkotia".
Tilda Oksanen arveli, että sellainen koti olisi hyvin tarpeellinen. Useat puhujat olivat kuitenkin puhuneet siinä äänilajissa, kuin olisi kysymys lastenhoitajaseminaarin perustamisesta. "Sellainen on kuitenkin liian suurisuuntainen yritys meille, siihen eivät meidän voimamme ja varamme riitä". Puhuja kertoi laajalti Helsingin lastentarhojen toiminnasta ja niissä vallitsevasta hengestä, joka kuitenkin on meille vieras. "Jos me kerran saisimme lastenkodin perustetuksi, tulisi siinä olemaan meitä miellyttävä henki. Koettakaamme voimiamme, innostuksella viedään kaikki asiat eteenpäin".
Puheenvuorot rajoitettiin.
Miina Salmelin kannatti Hilda Seppälän esitystä periaatteessa, mutta epäili esityksen toteuttamismahdollisuuksia nykyään. Arveli parhaaksi toistaiseksi tyytyä siihen, mitä valtio ja kunta tällä alalla yksityisten avustuksella on saanut aikaan.
Lyydia Järvinen arveli, että meillä on paljon mahdollisuuksia yrityksen onnistumiseksi, voimme pyytää sekä valtiolta että kunnilta avustuksia. "Yrittää pitää, pienistä puroista suuret kosket paisuvat, niin voi tämänkin aloitteen käydä".
Eriikka Heinänen kannatti esitystä. Valtiolta ja kunnilta pyydettäköön avustusta.
Edla Björninen arveli, että maaseudulla ollaan pahoillaan, jos ainoastaan Helsinkiin perustetaan tällainen koti. Olisi perustettava edes yksi joka lääniin.
Ida Aalle-Teljo: "En ole uudistusten vastustaja, vaikka olenkin tässä asiassa vanhan periaatteen kannattaja. Tahdoin vain huomauttaa, että tämä on pikkuparannus, ei mitään periaatteellista laatua oleva kysymys. Kyllä tiedän tällaisen kodin tarpeelliseksi, mutta onko tämä oikea paikka ja onko nyt oikea aika sellaisen perustamiseksi, siihen tahtoisin kiinnittää. huomiota. Onko varmaa, että tätä tietä saadaan varoja tällaiseen yritykseen nopeammin kuin odottamalla valtion ja kuntain perustamaa laitosta. Ei pitäisi liiaksi hajoittaa toimintaa, ei riitä voimia eikä myöskään varoja joka alalle.
Hilda Olkkonen piti esitystä hyvänä ja arveli, että liittotoimikunta kyllä huolehtii asian perille viemisesta, koska on siitä aloitteen tehnyt.
Tilda Enne kannatti myöskin esitystä sekä arveli, kuten edellinen puhuja, että liittotoimikunta kyllä saa tämän toimeksi, koska on uskaltanut tällaisen kysymyksen herättää.
Keskustelukysymys lähetettiin huoltoasiain valiokuntaan, joka siitä esitti seuraavan ponnen kokouksen hyväksyttäväksi:
Huoltoasiainvaliokunnan mietintö n:o 2.
"Liittokokous toteaa mielipiteenään, että kaikkien turvattomien huolto on yhteiskunnan velvollisuus sekä kehoittaa sos.-dem. naisjärjestöjä tarmokkaasti työskentelemään valtiollisen ja kunnallisen huollon edelleen kehittämiseksi.
Huolenpito uuden sukupolven menestyksestä on yhteiskunnan omankin edun kannalta tärkeintä, siksi onkin kiinnitettävä huomiota vähävaraisten äitien ja heidän lastensa avustamiseen. Varsinkin omaa kotia vailla olevat työläisäidit joutuvat usein suureen kurjuuteen lastensa ensimäisinä elinkuukausina. Heitä varten olisi perustettava koti, jossa he saisivat asunnon ja huollon sekä olisivat itse tilai-
suudessa hoitamaan lapsensa sen varhaisempana ikäkautena. Kodin yhteydessä pitäisi olla työlaitos, jonka välityksellä hoidokit voisivat korvata osan hoitokustannuksistaan. Koska yhteiskunnan aloitteesta ei vielä ole riittävästi voitu perustaa tällaisia huoltolaitoksia, pitää liittokokous suotavana, että sos.-dem. Työläisnaisliiton toimesta ryhdytään toimenpiteisiin vähävaraisten äitien ja pienten lasten kodin perustamiseksi Helsinkiin.
Kehittyvä kunnallinen lastensuojelutyo kaipaa yhä enemmän työntekijöitä ja niitä olisi kasvatettava työläisluokan omista tyttäristä. Nykyään ei kuitenkaan ole sellaista laitosta, jossa he voisivat valmistua työntekijöiksi lastenhuollon alalle. Nyt perustettavaksi suunnitellussa kodissa avautuisi heille tulevaisuudessa sellainen mahdollisuus.
Pitäen tärkeänä yhteiskunnallisen huollon kaikinpuolisen kehittämisen päättää liittokokous:
"Kehoittaa liittotoimikuntaa ryhtymään toimenpiteisiin äitien ja pienten lasten kodin aikaansaamiseksi".

Ida Aalle-Teljo. Ida Vihuri.
Puheenjohtaja. Sihteeri.

Fanny Ahlfors.
Mimmi Haapasalo.
Hanna Juholin.
Mia Salo.
Miina Sillanpää.
Valiokunnan esitys hyväksyttiin.


Kasvatuslaitoksista päässeiden nuorten työn ja asunnonsaanti mahdollisuudet.

(Alustusvihko siv. 28.)

Ida Vihuri esitellessään kysymystä lausui, että niillä nuorilla, jotka kasvatuslaitoksista pääsevät, on suurin mahdollisuus langeta rikoksen poluille. Ei niitä auta kasvatuslaitoksessa olo, jos niistä ei eteenpäin huolehdita. Usein he sortuvat rikoksen poluille uudelleen juuri kodin ja hoivan puutteessa. Ja kotia tällaisia varten ei meillä ole olemassa, eikä sen aikaan saaminen olekaan helppoa, varmasti saadaan kauan yrittää, ennenkuin sellainen saadaan. Hyvä, että täällä on aloite tehty asiassa. Kun asia on pantu alulle, voidaan siitä jotakin odottaakin. Kunnanvaltuustoille on eri paikkakunnilla tehtävä esitys asiasta.
Asian johdosta ei käytetty useampia puheenvuoroja. Alustus ponsineen hyväksyttiin valiokuntaan lähettämättä.

Ammattikoulujen kehitystä joudutettava.

(Alustusvihko siv. 31.)

Alustus ponsineen hyväksyttiin keskustelutta.

Kotitalouskursseja järjestämään.

(Alustusvihko siv. 35.)

Hilda Seppälä ehdotti asian lähettämistä valiokuntaan. "Liittotoimikunnalla on kotitalouskursseja varten 20,000 markkaa käytettävissä. Siitä huolimatta ei näitä vastaisuudessa toimeenpantavia kursseja voida pitää aivan maksuttomina. Täytyy ottaa pieni kurssimaksu kursseilla tarvittavien tarpeiden ostamista varten. Olisi suureksi hyödyksi, jos naisosastojen jäsenet voisivat kotipaikoillaan saada kursseilla tarvittavat puut ja valon ilmaiseksi".
Ida Aalle-Teljo kannatti valiokuntaan lähettämistä asian tarkempaa perustelemista varten. "Ponsissa tulee näkyä, että tämäkin on meidän keskuudessamme herätystyötä".
Ida Vihuri kannatti myöskin valiokuntaan lähettämistä. "Ponsissa pitää ilmetä, että pyritään kunnallisia kotitalousvaliokuntia aikaansaamaan".
Useiden kannattamana lähetettiin kysymys kotitalousvaliokuntaan, joka esitti seuraavaa:
Ammattiopetus ja kotitalousvaliokunnan mietintö, koskeva kotitalousopetuksen järjestämistä.

"Yhteiskunnan varallisuus riippuu kansalaisten varallisuudesta. Perheiden hyvinvointi ja varallisuus riippuu, paitsi ansiomahdollisuuksista, myöskin perheen emäntien ammattitaidosta. Suuripalkkaisille ei niinkään paljoa merkitse, jos talous taitamattomuuden vuoksi tuleekin kalliimmaksi, mutta pienipalkkaisilla ei ole varaa lähteä kokeilun tielle. Kotitaloudellinen ammattiopetus onkin tulevaisuudessa saatava niin tehokkaaksi, että jokainen nainen on tilaisuudessa saa-maan kotitalousalaan kuuluvaa ammattiopetusta kouluopetuksena. Nykyiset perheenemännät, jotka ovat niin paljosta osattomaksi jääneet, heille olisi järjestettävä lyhyitä kotitalouskursseja. Kunnissa olisi siis saatava aikaan kunnallisia kotitalousvaliokuntia, joiden toimesta kotitalouskursseja olisi järjestettävä. Sos.-dem. Työläisnaisliiton olisi myöskin otettava kotitalouskysymykset ohjelmaansa ja kurssitoimintaa varten anottava vuosittain valtion avustusta asianomaista tarkoitusta varten myönnetystä määrärahasta. Ylläolevan perusteella päättää liittokokous:

1) "Kehoittaa sos.-dem. naisjärjestöjä vaikuttamaan paikkakunnallaan niin, että kunnat asettaisivat kunnallisia kotitalousvaliokuntia järjestämään kodinhoito ja kotitalouskursseja sekä neuvontatyötä";
2) "Kehoittaa liittotoimikuntaa ryhtymään toimenpiteisiin muun kurssitoiminnan ohella kotitaloutta ja kodinhoitoa koskevien kurssien järjestämiseksi niin tietopuolisella kuin käytännölliselläkin ohjelmalla".

Hilda Olkkonen.
Puheenjohtaja.

Tilda Enne.
M. Frostell.
Elsa Metsäranta.
Mimmi Peltonen.
Lyydia Saarikivi.
Laina Vesterlund.
Ponnet hyväksyttiin.
Toisen kokouspäivän työt lopetettiin tähän klo 20.15.


Kolmas kokouspäivä.

Kokoonnuttiin kello 9 aamulla. Puheenjohtajana toimi Miina Sillanpää. Ensimäisenä oli päivän ohjelmassa metsäneuvos Mauno Pekkalan luento maatalouskerhotoiminnasta.
Luennon johdosta keskusteltiin. Keskustelussa puolustettiin vilkkaasti maatalouskerhojen perustamista, jotteivät työläislapset, saadakseen neuvontaa maanviljelys- ja puutarhatyössä, olisi pakotettuja liittymään porvarillisiin seuroihin ja kerhoihin.


Verotuskysymykset Eduskunnassa.

Verotuskysymysten vaiheita viimeisessä Eduskunnassa selosti laajalti Hilda Seppälä. Selostuksen johdosta syntyi vilkas keskustelu.
Aino Lehtokoski: "Tulevassa Eduskunnassa ratkaistaan verot määrävuosiksi. Niitä on nyt siis tarkasti valmisteltava. Paljon olisi niissä jo tehtyjen esitysten mukaan korjaamista. Esimerkkinä mainittakoon aviopuolisoiden verottamista koskeva kohta, jonka mukaan mies ja vaimo verotetaan viidessä, vaikka vaimo ei ole enää holhouksen alainen. Samoin olisi verotukseen saatava runsaammin ottaa lapsiavustuksia huomioon".
Hilda Seppälä selosti sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kielteistä kantaa aviopuolisoiden erikseen verottamiseen nähden. Ryhmä oli lähtenyt siitä, että ne tulot, joita varsinkin suuripalkkaisten miesten puolisot ansaitsevat, ovat katsottavaa sellaisiksi tuloiksi, jotka voivat tulla ankarankin verotuksen alaisiksi. Työläisten keskuudessa varsinkaan maaseudulta vain aniharvat aviovaimot ansaitsevat niin paljon, että tulevat verotetuiksi. Ilmoitti, että oli yhtynyt tähän käsitykseen.
Anni Huotari vastusti miehen ja vaimon yhteisesti veroittamista, koska vero on asteittain nouseva. Yhdistettynä se luonnollisesti tulee suuremmaksi.
Anni Myyryläinen huomautti verotuskysymyksen tärkeydestä, koska työläiset sen kipeästi tuntevat kukkarossaan. Esiin toi esimerkkejä suurista epätasaisuuksista verotuksessa palkkatyöläisten ja maanviljelijäin välillä. Keskikokoisesta maatilasta maksetaan veroa paljon vähemmän kuin palkkatyöläinen maksaa, jolta vero otetaan jokaiselta penniltä, jonka ansaitsee. Tällainen verotusjärjestelmä herättää suurta katkeruutta. Toivoi eduskuntaryhmän jäsenten kiinnittävän tähän huomiota.
Esitettiin asia lähetettäväksi valiokuntaan ponsilauselman muodostamista varten.
Valiokunta esitti kokouksen hyväksyttäväksi seuraavan ponnen: "Selostuksen kuultuaan kokous hyväksyy sos.-dem. eduskuntaryhmän toimenpiteet verotuskysymyksessä sekä kehoittaa tulevaa eduskuntaryhmää tarmolla työskentelemään siihen suuntaan, että ainakin ne parannukset ja helpotukset, jotka sosialidemokraattien verotuslakiuudistusesityksissä ovat mainitut, saadaan hyväksytyiksi. Erikoisesti kehoitetaan ryhmää huolehtimaan siitä, että aviopuolisot, jotka molemmat käyvät ansiotyössä, tulevat oikeudenmukaisesti verotetuiksi".

Anni Huotari. Aino Takala.
Puheenjohtaja. Sihteeri.

Anni Myyryläinen.
Hilja Skriiko.
Fanny Toivonen.
Hilja Vainio.

Valiokunnan esitys hyväksyttiin.
Tämän jälkeen lähtivät kokouksen osanottajat tutustumaan Hyvösen lastenkotiin, Helsingin Työväenopistoon ja OTK:n tuotantolaitoksiin. Viimeksimainitussa laitoksessa tarjottiin kokouksen osanottajille voileipiä ja kahvia. Illalla oli Helsingin Sos.-dem. Naisyhdistyksen järjestämä iltama, jossa rikasta ja monipuolista ohjelmaa kuunnellen ja toverillisesti seurustellen ilta kului rattoisasti puoleen yöhön.


Neljäs kokouspäivä.

Kokoonnuttiin klo 9. aamulla. Puheenjohtajana oli Fanny Ahlfors.
Esitettiin seuraava tulo- ja menoarvio.

Raha-asiainvaliokunnan mietintä n:o 3, koskeva liiton tulo- ja menoarviota vuodelle 1929.

Liiton varsinaista tulo- ja menoarviota laatiessaan on valiokunta kiinnittänyt huomiota siihen, että liiton toiminnan yhden osan muodostaa valtion avustuksella suoritettu neuvontatyö, joka on aina uudelleen järjestettävä sen mukaiseksi kuin saadut avustukset kulloinkin myöden antavat. Tämä järjestely jää liittotoimikunnan aina vuotuisesti suunniteltavaksi. Niistä määrärahoista, joita liitto voi käyttää varsinaiseen valistustyöhön, ovat liittoverot ja naistenpäivätulot. Näiden tulojen perusteella valiokunta ehdottaa:

1) "Liittoveron pidettäväksi ennallaan eli siis 50 penniä jäseneltä kuukaudessa";
2) "Että naistenpäiväjuhla-tuloista luovuttavat osastot aikaisempien liittokokousten päätösten mukaan liitolle puolet puhtaasta tulosta";
3) "Että hyväksytään seuraava tulo- ja menoarvio":
44
Tulo- ja menoarvio v. 1929 löytyvät toisaalla.

Helsinki 30/5 29.

Hilda Seppälä. Vivi Roslander.
Puheenjohtaja. Sihteeri.

Tilda Backman.
Fanny Nyberg.
Rauha Ojala.

Emilia Hiisivaara halusi tietää, koskeeko naistenpäivän vietto myöskin jaostoja.
Aino Takala esitti evästyksenään sellaisen toivomuksen, että liiton toimitsijoiksi ei valittaisi sellaisia henkilöitä, jotka tulevat valituiksi eduskuntaan, sillä siitä on haittaa toiminnalle.
Ida Vihuri arveli, että monin paikoin on vaikeuksia iltamien järjestämisessä, toisin paikoin mahdotontakin toimeenpanna iltamia huoneistovaikeuksien tähden. - Vastusti ankarasti sitä kantaa, ettei liiton sihteeri saisi olla eduskunnassa. Jos liiton nykyinen sihteeri ei olisi ollut eduskunnan jäsen, ei liitto olisi saanut niitä apurahoja, noin 50,000 markkaa, joita sen osaksi nyt on tullut. Ehdotti, että kokous ei tekisi sellaista päätöstä, että liiton sihteeri ei saa olla eduskunnan jäsen.
Hanna Juholin sanoi myöskin olevan vaikeata järjestää naistenpäiväiltamia. Toivoi, että liiton sihteeri olisi edelleenkin sekä eduskunnassa että toimessaan liitossa.
Laina Vesterlund yhtyi Vihurin lausuntoon.
Siiri Louhi vastusti ankarasti sihteerin vaihdosta.
Ida Aalle-Teljo painosti työjaon tärkeyttä puoluetoimissa. Tämä on kuitenkin jonkin verran eri asia, sillä meidän liittomme sihteerin tehtäviä voi kyllä hoitaa eduskuntatyön ohella. Mutta useampia liiton toimitsijoista ei saisi olla eduskunnassa, jos joku toinenkin liiton virkailijoista tulee eduskuntaan valituksi, on hänen tilalleen eduskunta-ajaksi valittava toinen henkilö hoitamaan hänen työtään liitossa.
Fanny Ahlfors oli myöskin sitä mielipidettä, että sihteeri kyllä voi olla eduskunnan jäsen, mutta eivät liiton muut virkailijat. Toivoi nykyisen sihteerin edelleen jäävän toimeensa riippumatta siitä, tuleeko hän valituksi eduskuntaan tai ei. "Hän hyödyttää suuresti liittoamme eduskunnassakin ollen".
Miina Sillanpää ehdotti, että tulo- ja menoarvio hyväksyttäisiin. On sihteerin ansio, että meillä on pääomasäästöä, sillä sihteeri on hoitanut asiat siten. Mutta hänen palkkansa ei ole ensinkään hänen työnsä arvoinen, mies siinä toimessa saisi paljon suuremman palkan kuukaudessa.
Anni Myyryläinen lausui ilonsa liiton hyvästä taloudellisesta asemasta. Kannatti arvion hyväksymistä.
Hilda Olkkonen ja Emmi Ahola lausuivat suuren tyytyväisyytensä sihteerin toimintaan.
Tulo- ja menoarvio hyväksyttiin.


Valmisteilla oleva lastensuojelulaki.

Aino Lehtokoski selosti kokoukselle eduskunnassa valmisteilla olevaa lastensuojelulakia.
Tilda Oksanen piti tätä lakia tärkeimpänä kaikista täällä keskustelunalaisena olleista. Tämä laki on välttämättömin kaikista, koska lasten suojelu on kaiken perusta tulevaisuuteen nähden. Tätä lakia kaivataan kovin ja olisi se kiireimmiten saatava käytäntöön.
Anni Huotari totesi myöskin tämän lain suuren tarpeellisuuden. Viime aikoina on perustettu, ainakin Helsinkiin, n.s. koulukoteja. Näitä ei saisi vastaisuudessakaan muuttaa kasvatuskodeiksi, sillä silloin lapset tulevat heti leimatuiksi yhteiskunnan silmissä ja jos tekevät pienenkin hairahduksen joutuvat siitä heti rikoksellisten luetteloihin.
Miina Sillanpää ehdotti asian lähettämistä valiokuntaan ponsien laatimista varten. Kannatti myöskin Huotarin ehdotusta, että nimitys kasvatuslaitos hylättäisiin ja käytettäisiin nimitystä koulukoti. Kasvatuslaitoksia ovat ainoastaan ne laitokset, jöita valtio ylläpitää rikoksellisia varten.
Fanny Ahlfors kannatti Huotarin ja Sillanpään ehdotuksia. "On suuri laiminlyönti, ettei jo ole saatu toimeksi lastensuojelulakia".
Asia lähetettiin huoltoasiain valiokuntaan, joka siitä laati seuraavan ponsilauselman: "Lastensuojelulakia koskevan selostuksen johdosta päättää liittokokous lausua":

1) "Vaatimuksen, että hallitus valmistaa ja jättää heti vaalien jälkeen kokoontuvalle eduskunnalle esityksen lastenlaiksi"; sekä
2) "Että kasvatuksellisistä syistä, laitoshoitoon otettavien lasten tulevaisuutta silmälläpitäen, ei näitä laitoksia saisi nimittää kasvatuslaitoksiksi, koska kasvatuslaitoksen nimi on omiansa antamaan lapselle rikoksellisen leiman koko eliniäksi, ollen suurena esteenä hänen työnsaantimahdollisuuksilleenkin.

Ida Aalle-Teljo. Ida Vihuri.
Puheenjohtaja. Sihteeri.

Fanny Ahlfors.
Mimmi Haapasalo.
Hanna Juholin.
Mia Salo.
Miina Sillanpää.


Kieltolain muutosehdotukset Eduskunnassa.

Hilma Valjakka selosti kieltolain muutosehdotuksia eduskunnassa. Selostuksen johdosta keskusteltiin.
Emmi Ahola lausui, etteivät sosialidemokraattiset naiset hyväksy porvarien kieltolakimuutosehdotuksia, vaan ovat ehdottoman kieltolain kannalla. Kieltolain hyväksi on tehtäva tehokasta valistustyötä nuorison keskuudessa. Salakuljetusta olisi ehkäistävä lainlaadintatietä paremmin kuin tähän asti.
Aino Lehtokoski mainitsi, että salakuljetukseen nähden rannikoilla ja sisävesillä on esitys eduskunnalle jo tehty. 01i iloinen, että kokous näin vaalien edellä lausui mielipiteenään ehdottoman kieltolakivaatimuksen evästyksenä tulevaan. eduskuntaan valittaville.
Eva Astikainen toivoi sellaista määräystä, että talon isäntiä rangaistaisiin, jos talossa asuu pirtukauppiaita.
Maija Kekäläinen piti suotavana, että raittiusetsivillä olisi oikeus toimittaa etsintöjä muissakin kuin omassa kunnassaan.
Maria Huotari kannatti Aholan ja Kekäläisen lausuntoja. Asia lähetettiin valistusasiain valiokuntaan, joka esitti seuraavan ponnen hyväksyttäväksi:

Valistusasiainvaliokunnan mietintö n:o 7.

Valistusasiainvaliokunta kuultuaan toveri Hilma Valjakan selostuksen kieltolainmuutosehdotuksista eduskunnassa ja selostuksen johdosta käydyn keskustelun, ehdottaa kokouksen päätettäväksi seuraavaa:

1) "Että liittokokous kansan syvien rivien naisten puolesta lausuu katkeruudella esiintuodun paheksumisensa niille ryhmille ja yksilöille, jotka eduskunnallista tietä ovat koettaneet saada maassamme voimassaolevan väkijuomain kieltolain kumotuksi";
2) "Että sos.-dem. eduskuntaryhmän on entiseen tapaan tarkkaan ja huolella valvottava, että kaikki eduskunta-aloitteet, jotka tähtäävät kieltolain kumoamiseen tahi huonontamiseen, saadaan torjutuiksi";
3) "Että kieltolain tarkastamista ja valvomista tarkoittavia toimenpiteitä on kaikilla tavoin tuettava".

Anni Huotari. Aino Takala.
Puheenjohtaja. Sihteeri.

Anni Myyryläinen.
Fanny Toivonen.
Hilja Vainio.
Ponnet hyväksyttiin yksimielisesti.


Sosialidemokraattisten naisyhdistysten suhde Sosialidemokraattiseen Raittiusliittoon ja sen alaisiin lastenjärjestöihin.

(Alustusvihko siv. 39.)
Alustus ja ponnet hyväksyttiin keskustelutta.


Miten saataisiin Suomen kansa enemmän noudattamaan lakeja.
(Alustusvihko siv. 43.)
Alustus ja ponnet hyväksyttiin keskustelutta.


Naisten piiritoimikuntien säännöt.

Uudet säännöt naisten piiritoimikuntia varten oli aikaisemmin julaistu "Toveritar"-lehdessä sekä myöskin jaettu kokouksen osanottajille. Säännöt hyväksyttiin sekä lausuttiin liittotoimikunnalle toivomus, että niitä monistettaisiin ja esitettäisiin sitten piiritoimikunnille.
Sairausvakuutuslain ja vanhuusvakuutuslain käsittely eduskunnassa.

Toveri Ida Vihuri selosti sairausvakuutuslain ja vanhuusvakuutuslain käsittelyä eduskunnassa. Lopuksi Ida Vihuri esitti hyväksyttäväksi seuraavan lausunnon: "Sos.-dem. Työläisnaisliiton edustajakokous kehoittaa sos.-dem. eduskuntaryhmää tarmokkaasti vaatimaan vaalien yli lykätyn sairausvakuutuslain hyväksymistä.
Koska tässä laissa ei ole ulotettu äitiysvakuutusturvaa muille kuin sairaskassojen jäsenille, velvoittaa kokous sos.-dem. eduskuntaryhmän naisjäseniä työskentelemään kaikkia vähävaraisia äitejä turvaavan äitiysvakuutuksen aikaansaamiseksi.
Sos.-dem. Työläisnaisliiton edustajakokous toteaa. että v. 1928 valtiopäiville jätetty hallituksen esitys eduskunnalle vanhuus- ja työkyvyttömyyslaiksi ei vastaa tarkoitustaan vähäväkisen kansannaisen vanhuuden ja työkyvyttömyyden turvaamiseksi. Sen tähden kokous kehoittaa sos.-dem. eduskuntaryhmää pyytämään hallitukselta uutta esitystä tässä asiassa".
Esitetty ponsi hyväksyttiin.


Virkailijain vaali.

Liittotoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti ilman äänestystä toveri Miina Sillanpää.
Liittotoimikunnan jäseniksi valittiin: Hilda Seppälä 53, Anni Huotari 41, Aina Petterson 35, Lyyli Takki 28, Olga Tainio 28 sekä Elsa Metsäranta 24 äänellä. Varajäseniksi: Anna Aalto 21, Maria Paaso 20, Emmi Huttunen 15, Vivi Roslander 14, Laina Lehtonen 11, Emmi Ahola 9 ja Helmi Valta 5 äänellä. Lähinnä äänimäärässä olivat Lyyli Ahmala, Saimi Savenius ja Alma Luhtala.
Elsa Metsärantaan nähden lausui kokous mielipiteenään, että hän ollessaan liiton palveluksessa ei voi kuulua liittotoimikuntaan.
Tilintarkastajiksi valittiin Maria Sinisalo ja Anni Harvala, varalle Martta Salmela ja Esteri Jokinen.

Kokouksen lopputoimet.

Laina Vesterlund lausui Tampereen ja sen ympäristön järjestyneitten naisten puolesta lämpimät kiitokset liittotoimikunnan puheenjohtajalle ja sihteerille heidän hyvästä työstään liiton palveluksessa.
Miina Sillanpää: - "Kiitän kokousta minulle osoitetusta luottamuksesta jota kokous on osoittanut, valitsemalla minut uudelleen liiton puheenjohtajaksi alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Tiedän, että en voi uhrata liiton hyväksi aikaani tarpeeksi paljon, mutta liiton nykyisen sihteerin turvin, joka pääasiassa hoitaa liiton asiat, uskallan ottaa tämän toimen vastaan. Toivon liiton osastojen ja jäsenien puolella osakseni ymmärtämystä puutteellisuuksiin ja sattuviin erehdyksiin nähden, sillä sellaisia voi helposti sattua, nyt kun toimintamme jo on niin laaja, ettei pelotta voi katsoa tulevaisuuteen. Tämä kokous on osoittanut mitä suurinta kypsyyttä ja asiallisuutta sekä harrasta uskoa yhteisiin tehtäviimme. Meidän naistenkin tulee seurata eri puoluekysymyksiä ja -virtauksia, mutta meidän erikoistoimialamme tulee olla huolto- ja talouskysymysten edistäminen, ne lankeavat luonnostaan meidän tehtäviksemme. Tälläkin alalla on tässä kokouksessa osoitettu suurta yksimielisyyttä ja yhteisymmärrystä. - Olemme näinä päivinä luoneet uutta ohjelmaa tulevaa kolmivuotiskautta varten. Miten sen täyttämisessä onnistumme, riippuu kokonaan siitä, miten kykenemme keskittämään toimintaamme ja saamaan voimiamme ulospäin kasvamaan. Tämä kokous ei ole ollut ainoastaan edustajakokous, vaan samalla opintotilaisuus. Olemme kuunnelleet arvokkaita luentoja, käyneet museoissa ja muissa mielenkiintoa herättävissä paikoissa, joskaan emme, ulkomaiden tapaan voi tällaisista tilaisuuksista muodostaa useita viikkoja kestäviä valistustilaisuuksia. Kiitän kaikkia myötämielisestä suhtautumisesta liiton toimintaan, kiitän asiallisuudesta ja asianharrastuksesta. Pyydän jokaista viemään tervehdyksen kotipuoleensa. Koetamme työskennellä sen hyväksi, että naisten keskuudessa valistus kohoaisi ja järjestöt lujittuisivat. Lausun myöskin kiitokset kokouksen sihteereille, ja sanomalehtien edustajille, jotka ovat maailmalle tiedoittaneet kokouksen päätökset ja toimet.
Tämän kuluneen kolmivuotistoimintakauden aikana on keskuudestamme poistunut suuri joukko tovereita. Liittoon kuuluvien naisosastojen jäseniä on tällä ajalla kuoleman kautta poistunut 24. Valitettava kuolemantapaus sosialidemokraattisessa liikkeessä, joka myöskin läheltä koski meidän naisliikettämme, oli toveri Taavi Tainion poismeno. Toveri Tainio oli mukana työväen naisliikkeessä sen perustamisesta asti ja oli yksi sen perustajia, ollen mukana naisten ensimäisessä liittokokouksessa. Hän näki jo työväen toiminnan alkuaikoina, että naiset täytyy saada mukaan. Toinen huomattava puoluetoveri, jonka poismenoa syvästi valitammme, oli toveri Ilmari Nurminen. Ulkomaisista huomattavista naisista, jotka ovat työväelle harrastustaan osoittaneet, ovat Nina Bang ja Ellen Key poismenneistä mainittavat. Pyydän kokouksen osanottajia poismenneiden muistolle uhraamaan Hiljaisen Hetken. - Julistan XII:nen työläisnaisten edustaja-kokouksen päättyneeksi".
Anni Myyryläinen kiitti maaseutulaisten puolesta liittotoimikuntaa ja sen virkailijoita heidän toiminnastaan kuluneen toimikauden aikana samoin kuin tästä onnistuneesta kokouksesta. Samoin hän kiitti helsinkiläisiä tovereita opastuksesta, käynneistä eri laitoksissa sekä virkistystilaisuuksista kokouksen aikana. - Käymme kotonamme uudella innolla työhön tämän kokouksen hyvän toverihengen innoittamina. "Meidän tulee nyt ja aina pitää aatteen lippua korkealla". Toivotti voimia ja kestävyyttä uudelle liittotoimikunnalle.

Lopuksi laulettiin "Kansainvälinen työväenmarssi".

Pöytäkirjan olemme tarkistaneet ja kokouksen menon mukaiseksi havainneet.

Laina Lehtonen. Anni Huotari.

_________