Aineistojen hankinta

Koronapandemian hellittäminen vuoden 2022 loppua kohden helpotti aineistoluovutusten vastaanottamista. Luovutusten määrä pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna, sillä arkisto vastaanotti 117 luovutusta. Luovutuksia saapui arkistoon Postin ja Matkahuollon kautta sekä luovuttajien itsensä tuomina. Myös sähköisessä muodossa olevia aineistoja vastaanotettiin.

Arkiston työntekijät kävivät lisäksi noutamassa laajempia aineistokokonaisuuksia eri paikkakunnilta. Suurin osa noudoista kohdistui pääkaupunkiseudulle, mutta aineistoa haettiin myös Turusta, Salosta, Jämsästä, Killinkoskelta ja Visuvedeltä. Yhteensä noutokeikkoja tehtiin vuoden aikana 11.

Luovutuksia saatiin myös keväällä käynnistyneen Sateenkaariaineistot talteen -hankkeen myötä. Vuoden loppuun mennessä saatiin 11 seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevaa aineistoluovutusta yksityishenkilöiltä ja järjestöiltä. Luovutusten yhteydessä saatiin asiakirjoja, julisteita, lehtiä ja av-aineistoa analogisessa ja sähköisessä muodossa.

Valtaosa vastaanotetuista luovutuksista oli alle yhden hyllymetrin laajuisia. Suuremmista luovutuksista voidaan mainita Palvelualojen ammattiliiton, Ensi- ja turvakotien liiton, Ebeneser-säätiön, Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen, Jämsän työväenyhdistyksen sekä Media- ja ohjelmatyöntekijöiden (MOT) ammattiosaston luovutukset.

Arkiston henkilöarkistokokoelmat karttuivat mm. Pirkko Työläjärven ja Erkki Ahon aineistoilla. Arkiston yhteistyökumppani Työväenmuseo Werstas toimitti arkistoon useita metrejä arkistoaineistoa, ja arkistolle luovutuksissa saapuneita esineitä siirrettiin vastavuoroisesti Werstaan kokoelmiin.

Valokuvia saatiin arkistoon 33 luovutuksessa. Julisteita tuli viidessä luovutuksessa, mm. Vantaan Sosialidemokraattiselta Kunnallisjärjestöltä sekä Sateenkaariaineistot talteen -hankkeessa, jossa arkistolle luovutettiin myös digitaalisia valokuvia.

Yksityisarkistojen kansallisen hankintapoliittisen työnjaon mukaisesti Työväen Arkisto luovutti aineistoja muihin arkistoihin ja vastaavasti sai niiltä sosiaalidemokraattista työväenliikettä koskevaa aineistoa. Hankintapoliittista yhteistyötä on tehty erityisesti Kansan Arkiston ja Toimihenkilöarkiston sekä Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon arkiston (entinen Suomen Urheiluarkisto) kanssa.

Yhteensä aineistoja vastaanotettiin 314 hyllymetriä. Uuden arkistoaineiston nettokartunta erityisaineistot mukaan lukien oli 232 hyllymetriä. Klikkaa tästä nähdäksesi luettelon luovuttajista ja aineistomääristä.

Aineistojen järjestäminen ja luettelointi

Suuri määrä vuoden aikana saapuneita luovutuksia saatiin nopeasti järjestetyksi ja luetteloiduksi, ja myös aikaisempien vuosien luovutusten järjestäminen eteni. Aineistojen inventoinneissa käytettiin apuna TET-harjoittelijoiden työpanosta. Kertomusvuoden aikana järjestettiin ja täydennettiin 344 arkistonmuodostajan aineistoja, yhteensä hieman yli 210 hyllymetriä.

Laajimmista järjestämis- ja muokkausprojekteista voidaan mainita mm. Palvelualan ammattiliiton, kunta-alan työntekijöiden, raideammattilaisten, SAK:n, osuustoiminnan, työväen sivistys- ja kulttuuritoiminnan, paperityöntekijöiden, työväenyhdistysten, SDP:n sekä Teollisuusliiton ja sen osastojen aineistojen järjestäminen. Myös useita henkilöarkistoja järjestettiin vuoden aikana. Kalevi Sorsan laaja henkilöarkisto avautui pitkän odotuksen jälkeen tutkijoiden vapaaseen käyttöön syyskuussa.

Valokuvakokoelmasta järjestettiin Palkkatyöläinen-lehden sekä Rautatieläisten Liiton kuvat, työtä tekivät projektityöntekijät Sara Itkonen ja Anton Kaukiainen. Jani Kaunismäki järjesti Ossi Asikaiselta ja Jämsän työväenyhdistykseltä tulleet valokuvaluovutukset. Hanna Jäntti puolestaan jatkoi työtä juliste- ja piirustuskokoelmien parissa aiempien vuosien tapaan. Kokoelmista järjestettiin ja luetteloitiin ammattiyhdistysliikkeen julisteita sekä Helsingin Työväenyhdistys HTY:n rakennuspiirustuksia. Jäntin lisäksi tätä työtä teki kuluneena vuonna Riihi säätiöltä saadun projektiavustuksen turvin Anna Piispanen.

Arkistojen järjestämisen organisoinnista vastasi henkilöarkistojen osalta Iris Olavinen, osuustoimintaliikkeen osalta Hanna Jäntti ja SDP:n sekä ammattiliittojen aineistojen osalta Mikko Kosunen. SAK:n aineistoista vastasi Petri Marjeta, kansalaisjärjestöjen aineistoista Minna Sannikka ja sivistys- sekä kulttuuriaineistoista Heta Tolvanen. Edellä mainittujen lisäksi arkistoaineistoja järjestivät Sara Itkonen, Anton Kaukiainen, Anna Piispanen ja Kirsti Saarikoski.

Sekä analogisten että sähköisten aineistojen saavutettavuus edellyttää järjestelmällistä ja säännöllistä hallintaa ja ylläpitoa. Näin varmistetaan, että aineisto säilyy luotettavasti ja löytyy tarvittaessa.

Analogisen aineiston ylläpitoa ja huoltotoimenpiteitä suoritetaan sekä systemaattisesti että tarpeen ilmetessä. Näistä toimenpiteistä arkistossa on vastannut erityisesti Kirsti Saarikoski. Kuluneen vuoden aikana on jatkettu kovalla käytöllä olleiden ja säännöllisesti kysyttyjen työväenyhdistysten arkistokoteloiden uusimista ja luettelotietojen täydentämistä. Samaa systemaattista työtä on tehty myös raittiusyhdistysten osalta.

Kuluneena vuonna on jatkettu työtä, jossa vain muutamia asiakirjoja sisältäneitä arkistonmuodostajia on yhdistetty kokoomakoteloihin tilan säästämiseksi ja asiakirjojen paremman säilymisen varmistamiseksi. Arkistokoteloita, joiden sisällössä on havaittu hometta, on arvonmäärityksen perusteella joko digitoitu ja hävitetty tai hävitetty suoraan. Kuluneena vuonna tällaista aineistoa tuli vastaan reilun kahden hyllymetrin verran.

Analogisen aineiston hallinnan kannalta säännöllistä työtä aiheuttaa myös aineiston liu’uttaminen arkistomakasiinissa, kun halutaan sijoittaa uusi järjestetty aineisto tai täydennys aiempaan aineistoon oikealle paikalleen. Tätä työtä on pyritty vähentämään arkiston tilanhallintaa ja aineiston luettelointikäytäntöjä kehittämällä.

Myös sähköisen aineiston säilyvyyden varmistaminen, ylläpito ja huolto vaativat vuosittain systemaattista työtä. Aineistot on tallennettu varmennetusti sekä ulkoisen palveluntarjoajan ylläpitämälle verkkolevyasemalle että toisen eri puolella Suomea toimivan palveluntarjoajan nauhavarmenteelle. Lisäksi aineistosta on tallennettu käyttökappaleet SaaS-periaatteella toimivaan Yksa-arkistojärjestelmään. Kuluneen vuoden aikana on pyritty yksinkertaistamaan ja selkeyttämään sähköisten palvelujen kokonaisuutta.

Sähköisen aineiston hallinta ja ylläpito sisältävät myös jo käytettäväksi saatettujen aineistojen metatietojen täydentämistä ja päivittämistä. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että Yksa- ja Collecte-järjestelmiin tallennetut luettelotiedot, metatiedot ja sähköiset aineistot ovat Finna-palvelun ja Arjenhistoria-portaalin kautta löydettävissä. On myös huolehdittava siitä, että rajoitetuiksi luokiteltuja aineistoja ei päädy julkisesti käytettäviksi esimerkiksi järjestelmäpäivitysten myötä.

Vuoden 2022 aikana on Yksaan jo aiemmin tallennettujen asiakirja-aineistojen kuvailutietoja täydennetty ja yhdenmukaistettu. Lisäksi sähköisten aineistojen sisältöjä on käyty järjestelmällisesti läpi mahdollisten käyttörajoitettujen tietojen varalta. Julisteiden ja kuvien luetteloiminen ja metatietojen korjaaminen jatkuivat edellisen vuoden tapaan. Tiedostoja ei kuitenkaan voitu viedä järjestelmään, sillä lopullista siirtymistä Collecteen ja sen rinnalla toimineen aiemman E-kuva-järjestelmän alasajoa odotetaan yhä.

Aineistojen digitointi

Arkistossa tehty digitointi lisääntyi korona-aikana, kun asiakkaille digitoitiin veloituksetta pieniä aineistokokonaisuuksia. Suurin osa kuluneenkin vuoden omasta digitoinnista liittyi asiakaspalveluun. Koronarajoitusten hellittäminen vuoden loppua kohden vähensi kuitenkin asiakasdigitoinnin tarvetta. Vuoden aikana asiakirjoja digitoitiin omana työnä kaikkiaan 3 956 otosta.

Vuoden 2022 aikana omana työnä tehty digitointi painottui asiakirja-aineistoon. Valokuvia saatiin kuvatilausten hoitamisen ja historiikkien kuvatoimittamisen ohella digitoitua 654 kpl. Julisteista digitoitiin osuustoimintaliikkeen sekä SAK:n kokoelmia. Äänitteiden osalta saatiin sähköiseen muotoon siirrettyä Kiljavan opiston luovutuksessa saadut opiston historiateosta varten tehdyt haastattelut.

Ostopalveluna digitoitiin osuusliikkeiden toimintakertomuksia ja santarmihallinnon osin venäjänkielinen asiakirjakokonaisuus. Lisäksi saatettiin loppuun vuoden 1918 kokoelman uudelleendigitointi. Myös Helsingin Työväenyhdistyksen pöytäkirjojen digitointi aloitettiin. Kaikkiaan ostopalveluna digitoitujen aineistojen otosmäärä oli 15 884 kappaletta. Työ teetettiin aiempien vuosien tapaan Analogia Finland Oy:llä.

Sähköisen aineiston käytettäväksi saattaminen

Työväen Arkiston sähköinen aineisto koostuu digitoidusta aineistosta ja syntysähköisestä aineistosta. Toistaiseksi sekä omana työnä että ulkopuolisella toimijalla teetetyn digitoidun aineiston osuus on ollut syntysähköistä huomattavasti suurempi. Arkistossa pyritään kuitenkin varautumaan siihen, että jo lähitulevaisuudessa tilanne kääntyy todennäköisesti toisinpäin.

Sähköisen aineiston alkuperästä riippumatta työaikaa on viime vuosina kulunut kasvavassa määrin sen käytettäväksi saattamiseen. Tiedostojen tarkastaminen, jälkikäsittely, varmuuskopioiminen ja tallentaminen arkistojärjestelmiin riittävän kattavin metatiedoin on aikaavievää työtä. Vapaasti verkossa käytettäväksi julkaistavan aineiston osalta myös tietosuojakysymysten huomiointi edellyttää erityistä huolellisuutta.

Asiakirja- ja av-aineistoille on käytössä Yksa-arkistojärjestelmä. Asiakkaat voivat sen asiakasversiossa tarkastella arkistoluetteloita, tehdä aineistotilauksia ja tutustua sähköisiin aineistoihin. Suurin osa aineistosta on julkaistu kaikkien nähtäväksi, mutta osa edellyttää sisällön puolesta käyttölupaa. Yhteys Yksa-järjestelmän ja kansallisen Finna-palvelun välillä mahdollistaa sen, että arkiston aineistot ovat entistä helpommin laajan yleisön tavoitettavissa.

Digitoidut valokuvat ja julisteet ovat asiakkaiden nähtävillä Arjenhistoria-sivustolla. Sivusto pohjautuu useiden muistiorganisaatioiden yhteiseen Collecte-järjestelmään, jonka kautta valokuvat ja julisteet näkyvät myös Finna-palvelussa. Asiakkaat voivat tehdä kuva- ja julistetilauksia sekä Arjenhistorian että Finnan kautta.

Vuonna 2018 Työväenliikkeen kirjasto neuvotteli tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa sopimuksen, jonka myötä digitoidut työväenlehtiaineistot avattiin yleisölle Työväenliikkeen kirjastossa, Kansan Arkistossa, Työväen Arkistossa ja Työväenmuseo Werstaalla. Sopimuksen myötä Työväen Arkiston asiakaspäätteillä voi selata mm. Suomen Sosialidemokraattia, Työkansan Sanomia ja Vapaata Sanaa.

Työväen muistitietotoimikunnan järjestämä muistitietokeruu Ammattiyhdistysten naistoimijat päättyi keväällä 2022. Minna Sannikka haastatteli keruuseen 50:tä ammattiyhdistysliikkeessä työskennellyttä naista. Keruuhaastattelut monipuolistavat ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta tallennettavaa kuvaa.

Yhteistyössä Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen kandiohjelman ja kulttuuriperinnön maisteriohjelman kanssa vuosina 2020–2021 toteutettu Muuttuvan teollisuustyön kulttuuriperintö ‑kurssikokonaisuus sai jatkoa kolmen yliopiston järjestämänä Cultural Heritage of Industrial Work ‑yhteiskurssina. Toimikunnan sihteeri Pete Pesonen osallistui Jagellon yliopiston, Helsingin yliopiston ja Oulun yliopiston järjestämän kurssin suunnitteluun ja toteutukseen.

Toimikunta osallistui myös Työväen Arkiston elokuussa käynnistämään Sateenkaariaineistot talteen ‑hankkeeseen. Toimikunta teki kymmenen haastattelua ja järjesti kaksi muistelutyöpajaa. Nämä työpajat olivat Sateenkaarihistorian ystävien ja Työväen Arkiston yhdessä toteuttama Sateenkaarimuistojen Turku sekä Selma Hopsun toteuttama Kvääri kirjoitusilta Kvääristössä.

STS-Killan ja muistitietotoimikunnan välinen monivuotinen yhteistyö pankkityöperinteen tallentamiseksi jatkui vuonna 2022. Yhteistyötä STS-killan kanssa on hoitanut Timo Tigerstedt, joka ylläpiti ja päivitti STS-kiltalaisille verkkoon tuotettua kuva-albumia sekä kokosi OmaPankki-lehdessä 1980-luvulla ilmestyneitä STS-pankkilaisten haastatteluja muistitietotoimikunnan kokoelmiin.

Edellä mainittujen projektien lisäksi Työväen muistitietotoimikunta järjesti Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton historiaan keskittyneen ryhmähaastattelun, työväen näyttämöihin liittyvän henkilöhaastattelun ja kaksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen historiaan liittyvää haastattelua. Toimikunta myös vastaanotti ulkopuolisten tutkijoiden tekemien haastatteluiden aineistoja.

Toimikunta osallistuu aktiivisesti muistitietotutkimuksen ja työväentutkimukseen kehittämiseen niin Suomessa kuin kansainvälisissä verkostoissa. Pete Pesonen on Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran hallituksen jäsen sekä muistitietotutkijoiden verkosto – FOHN ry:n johtoryhmän jäsen. FOHN:in 8. kansainvälinen symposiumi järjestettiin joulukuussa Helsingissä, ja Pesonen toimi sen nykypäivän muistitietoa käsitelleen session puheenjohtajana.

Muistitietotoimikunnan tehtävistä vastaavat Pete Pesonen ja Timo Tigerstedt. Kertomusvuoden aikana Minna Sannikka toimi tutkimusvapaalla (1.1.–28.2. ja 1.4.–30.9.) olleen Pesosen sijaisena. Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi muistitiedon parissa ovat työskennelleet Mira Mattila, Iris Olavinen, Anna Piispanen, Roosa Svensson ja Aura Tanskanen.