TOIMINTAKERTOMUS 2022

TUNNETTUUDEN VAHVISTAMINEN

TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ

Instagramin tykätyin julkaisu kuluneena vuonna.

Kertomusvuonna jatkui edellisen vuoden tapaan arkiston asiakkaiden tiedottaminen korona-ajan poikkeusolojen vaikutuksista aukioloaikoihin, tutkijasalin sulkemisiin ja vierailukäytäntöihin. Tiedottaminen pyrittiin hoitamaan ennakoiden, jotta tiedot muutoksista saavuttaisivat asiakkaat ajoissa ja yllätyksiltä vältyttäisiin.

Kotisivuilla ja arkiston sosiaalisen median tileillä julkaistiin myös päivityksiä (tekstiä ja kuvia arkiston kokoelmista) esimerkiksi liittyen ajankohtaisiin kampanjoihin. Sateenkaariaineistot talteen ‑hanke, YKA:n Naiset arkistoon -kampanja ja Arkistoverkoston Arkistot kuuluvat kaikille ‑somekampanja poikivat useita päivityksiä vuoden mittaan.

Arkiston kotisivujen vierailijamäärä kasvoi neljänneksellä edellisestä vuodesta – käyntejä oli 102 110 kpl. Kotisivujen aktiivista käyttöä on edistänyt läpi vuoden jatkunut poikkeusajasta tiedottaminen. Kävijöitä kotisivuille toivat myös etusivulle keskitetyt hakuoikopolut sähköisiin luetteloihin ja aineistoihin Yksa-arkistopalvelussa sekä Arjenhistoria-portaalissa.

Facebook-seuraajien määrä kasvoi jälleen ja oli vuoden lopussa 970. Suurin seuraajaryhmä oli yli 65‑vuotiaat. Päivityksiä kertyi 60 kpl. Instagram-seuraajien määrä kasvoi myös, ja vuoden lopussa seuraajia oli 1005 kpl. Suurin seuraajaryhmä oli 35–44-vuotiaat. Päivityksiä oli 76 kpl.

Työväen Arkiston sometileistä eniten reaktioita (234) ja jakoja (9 kpl) keräsi Facebookin julkaisu Hyvää naistenpäivää! naistenpäivästä ja Minna Canthista 8.3. Jaetuin julkaisu Instagramissa oli Ukrainan sodan aattona julkaistu Militarismi tuottaa kuolemaa ja turvattomuutta #rauha #tyark. 22.2. YKA:n Facebookissa ja Instagramissa julkaistiin kymmenen Työväen Arkiston päivitystä kummassakin liittyen Naiset arkistoon -kampanjaan, Arkistojen päivään ja YKA:n joulukalenteriin.

Arkiston valokuvia oli esillä myös The International Association of Labour History Institutionsin (IALHI) ylläpitämän Social History Portalin Instagram-tilillä. Tili perustettiin keväällä 2021, ja sen ensimmäinen julkaisu oli Työväen Arkiston kuva vappumarssijoista Helsingissä vuodelta 1919. Vuoden aikana tilillä julkaistiin 10 valokuvaa arkiston kokoelmista. Suosituin julkaisu oli kuva lakkoilijoista ja poliiseista vuoden 1956 yleislakon ajalta (18 tykkäystä).

TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ
2020–2022

Näet taulukon täysikokoisena klikkaamalla sitä

JULKAISUT JA ESIINTYMISET

Iris Olavinen esittelee Kalevi Sorsan arkistoa Työväenliikkeen kirjastossa 7.11.

Julkaisut

Työväen Arkisto osallistui aiemmasta tuttuun tapaan Kansan Arkiston, Työväenliikkeen kirjaston, Työväenmuseo Werstaan sekä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kanssa Työväentutkimus Vuosikirjan julkaisemiseen.

Arkiston henkilökunta kirjoitti artikkeleita monipuolisesti niin tieteellisiin julkaisuihin kuin arkiston sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden nettisivuillekin.

Hanna Jäntti

Työläisnaisten kesäkotitoiminta. Artikkeli, YKA:n Naiset arkistoon -kampanjasivu.

Mikko Kosunen

Sissisotaa Espanjassa (Onni Hukkinen: Espanjan sisällissodassa 1937–1939). Kirja-arvostelu, Työväentutkimus Vuosikirja 2022.

Pete Pesonen

Muistitiedon keruut, kerääjät ja osallisuus (yhdessä Katri Kivilaakson ja Riikka Taavetin kanssa). Vertaisarvioitu artikkeli, Muistitietotutkimuksen paikka: Teoriat, käytännöt ja muutos, SKS 2022.

Studying Industrial Oral History during the Pandemic – Ethical and Methodological Questions (yhdessä Kirsti Salmi-Niklanderin kanssa). Artikkeli, Ethnologia Fennica: Finnish Studies in Ethnology, 2022.

Solidaarista kehitysyhteistyötä viideltä vuosikymmeneltä (Jukka Pääkkönen: Horisontissa reilumpi maailma – Solidaarisuus-järjestön matka sissiliikkeiden tukijasta naisten ja tyttöjen puolustajaksi). Kirja-arvostelu, Työväentutkimus Vuosikirja 2022.

Anna Piispanen

Pirjo Lahdenranta. Artikkeli, YKA:n Naiset arkistoon -kampanjasivu.

Minna Sannikka

Elämäkertakokoelma helsinkiläisistä demarinaisista (Päivikki Kumpulainen: Demarinaisia, tavallisia ja tavattomia – Pienoiselämäkertoja helsinkiläisistä demarinaisista). Kirja-arvostelu, Työväentutkimus Vuosikirja 2022.

Työväen muistitietotoimikunnan kuulumisia: SAK:lainen ammattiyhdistysliike naisnäkökulmasta. Artikkeli, Työväentutkimus Vuosikirja 2022.

Tallennusohjeet yhteisöille: Näin tallennat toimintasi historiaa. Artikkeli, sateenkaarihistoria.fi-sivusto.

Tallennusohjeet henkilöarkistoille: Henkilökohtaisen aineiston tallentaminen arkistoon. Artikkeli, sateenkaarihistoria.fi-sivusto.

Petri Tanskanen

Pirkko Tahvanainen 1928–2022. Muistokirjoitus, Helsingin Sanomat (yhdessä Heta Tolvasen kanssa).

Heta Tolvanen

Pertunmaalta Arkadianmäelle (Sirpa Puhakka: Kari Uotila – Telakan senaattori). Kirja- arvostelu, Työväentutkimus Vuosikirja 2022.

Työväen Arkiston kuulumisia. Artikkeli, Työväentutkimus Vuosikirja 2022.

IALHI 2022. Artikkeli, Työväentutkimus Vuosikirja 2022.

Pirkko Tahvanainen 1928–2022. Muistokirjoitus, Helsingin Sanomat (yhdessä Petri Tanskasen kanssa).

Esiintymiset

Iris Olavinen

Empowering women – The informal meetings and activism of Finnish trade union women leaders in 1988 – 1992. Nordic Labour History Conference, NLHN, Kööpenhamina 29.1.

Ay-naisjohtajien verkostoituminen vuosina 1988–1992. Historiantutkimukset päivät, Tampereen yliopisto, Tampere 20.10.

Kalevi Sorsan henkilöarkisto. Kalevi Sorsa -seminaari, Työväenliikkeen kirjasto, Helsinki 7.11.

Pete Pesonen

Finnish Factory “Homers” 1950–2000 – Workers’ and supervisors’ clandestine co-operation. Nordic Labour History Conference, NLHN, Kööpenhamina 28.1.

Plenary debate: The state of Nordic Labour – collective input for historiographical article for Scandinavian Economic History Review. Introductions by Silke Neunsinger (S), Pete Pesonen (FI), Vilhelm Vilhelmsson (I), Ragnheiður Kristjánsdóttir (I). Chair: Nina Trige Andersen (DK). Nordic Labour History Conference, NLHN, Kööpenhamina 28.1.

Working in the steelworks: experiences, norms, hierarchies, “homers”. Jagellon, Helsingin ja Oulun yliopistojen yhteinen Cultural Heritage of Industrial Work -verkkokurssi, 7.4.

Session: Oral History of the Present (Chair: Pete Pesonen). After – 8th. International FOHN Symposium, Finnish Oral History Network FOHN, Helsinki 1.– 2.12.

Minna Sannikka

Seksuaali -ja sukupuolivähemmistöjen aineistot Työväen Arkistossa. Sateenkaarimuistojen Turku -muistelupaja, TuSeta, Turku 26.8.2022.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aineistot Työväen Arkistossa. Kvääri kirjoitusilta, Kvääristö, Helsinki, 17.11.

KOTIMAINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

IALHI:n konferenssin osallistujia Zürichissä.

Maailmanlaajuisen koronaviruspandemian hieman hellitettyä alkoi Työväen Arkiston yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa palailla hiljalleen vanhoihin uomiinsa. Lähitapaamiset tekivät osittaisen paluun, ja korona-aikana omaksutut käytännöt mahdollistivat tapaamisiin osallistumisen usein myös etäyhteyksin.

Kotimainen yhteistyö

Kotimaisessa yhteistyössä tärkeässä asemassa on ollut yksityisarkistojen ja erityisesti 80-prosenttisten valtionapuarkistojen tiivis yhteistyö. Vuonna 1999 perustettu Yksityiset keskusarkistot – De privata centralarkiven ry (YKA) on toiminut tämän yhteistyön koordinaattorina. Työväen Arkiston johtaja Petri Tanskanen toimi kertomusvuonna toukokuuhun asti YKA:n hallituksen sihteerinä ja sen jälkeen varapuheenjohtajana. Yhdistyksen tapaamisissa puhuttivat erityisesti valtionavustukset ja arkistojen toimintaedellytykset. Maaliskuussa lanseerattiin YKA:n organisoima Naiset arkistoon -kampanja, jonka tarkoituksena on kasvattaa arkistoissa olevien naisaineistojen tunnettuutta ja saada arkistoihin lisää naisten aineistoja. YKA:n sosiaalisen median kanavissa julkaistiin kertomusvuoden aikana seitsemän Työväen Arkiston naisaineistoja esittelevää päivitystä.

Arkiston yhteistyö kaikkien työväenperinnelaitosten kanssa on jatkunut entiseen tapaan. Työväenperinne ry:n hallituksessa Työväen Arkistoa on edustanut Mikko Kosunen, joka on kuulunut myös Työväentutkimus Vuosikirjan toimituskuntaan yhdessä Pete Pesosen kanssa. Petri Tanskanen on jatkanut työväenperinnelaitosten edustajana Työväen museoyhdistys ry:n hallituksessa. Työväenmuseo Werstaan kanssa on tehty yhteistyötä aineistovaihtoihin ja muihin käytännön asioihin liittyvissä tehtävissä. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran hallituksessa arkistoa on edustanut Pete Pesonen.

Työväen Arkisto on jatkanut yhteistyötä Työväen Sivistysliiton hallinnoimassa Laulu ottaa kantaa ‑verkostossa, jonka tarkoituksena on tallentaa perinteistä työväenmusiikkia ja olla mukana luomassa uutta yhteiskunnallista laulua, tuoda yhteen harrastajia ja jakaa ajankohtaista tietoa kantaaottavan laulun saralta. Kertomusvuoden aikana ilmestyi Timo Tuovisen kirjoittama kisällilaulun 100-vuotishistoria, jonka kirjoittamista varten järjestetyn kisällilaulukeruun tuloksista valtaosa on arkistoitu Työväen Arkistoon. Arkistosta verkoston toimintaan on osallistunut Heta Tolvanen.

Työväen Arkisto on ollut jo pitkään mukana arkistojen Finna-yhteistyössä. Finna on Kansalliskirjaston ylläpitämä ja kehittämä yhteispalvelu arkistoille, kirjastoille ja museoille. Kertomusvuonna yhteistyötapaamisiin osallistuivat Työväen Arkistosta Hanna Jäntti ja Petri Marjeta, joka esitteli toukokuisessa tapaamisessa Työväen Arkiston käytetyimpiä aineistoja. Pedagogisia aineistopaketteja tarjoavassa Finna Luokkahuone -verkkopalvelussa julkaistiin elokuussa Työväen Arkiston, Kansan Arkiston ja Työväenmuseo Werstaan yhteinen Vaikuttava kansalainen -aineistopaketti, joka johdattelee tutustumaan kansalaisvaikuttamisen eri muotoihin.

Kansainvälinen yhteistyö

IALHI

IALHI:n (The International Association of Labour History Institutions) 52. vuotuinen konferenssi ja vuosikokous järjestettiin syyskuussa Zürichissä teemalla The struggle against right-wing populist/radical and extreme right-wing movements. Lähiosallistumisen lisäksi valtaosaan tapahtumista oli mahdollisuus ottaa osaa myös etäyhteyksin. Konferenssiluennoissa esiteltiin äärioikeistolaisuuteen ja sen vastaiseen kamppailuun liittyviä aineistoja mm. Sveitsistä, Romaniasta ja Saksasta. Vilkasta keskustelua osallistujien välillä aiheuttivat erityisesti kysymykset ääriliikkeiden aineistojen arkistoinnin ongelmista sekä perinnelaitosten keskinäisestä työnjaosta ja tallennusvastuista. Konferenssin työpajoissa käsiteltiin sosiaalista mediaa ja sähköisen arkistoinnin laadunvalvontaa. Työväen Arkistosta konferenssiin osallistuivat Petri Tanskanen ja Heta Tolvanen. IALHI:n hallitukseen kuuluva Tanskanen osallistui kertomusvuoden aikana myös yhdistyksen hallituksen kokouksiin.

NLHN

Nordic Labour History Networkin (NLHN) ja tanskalaisen työväen historian yhdistyksen yhteistyössä järjestämä 15. pohjoismainen työväenhistorian konferenssi pidettiin tammikuussa Kööpenhaminassa, ja sen teemana oli Labouring Lives and Political Protest Across and Beyond the Nordic Countries. Konferenssi oli tarkoitus järjestää jo syksyllä 2020, mutta koronapandemian takia se viivästyi reilulla vuodella. Työväen Arkistosta konferenssiin osallistuivat etäyhteydellä siellä esitelmöineet Iris Olavinen ja Pete Pesonen. Seuraava konferenssi järjestetään Tampereella vuonna 2025, ja sitä suunnittelevaan ohjausryhmään kuuluvat Työväen Arkistosta Pete Pesonen ja Petri Tanskanen.

Muu kansainvälinen yhteistyö

Työväen Arkisto osallistui perinteiseen tapaan syyskuussa järjestettyyn ITH:n (Internationale Tagung der HistorikerInnen und Arbeiter) vuotuiseen konferenssiin, jonka teemana oli The Political Ecology of Work in Times of Disasters. Arkistosta konferenssiin osallistui etäyhteydellä Pete Pesonen.

Työväen Arkisto kuuluu seuraajajäsenenä vuonna 2013 perustettuun Time Machine -verkostoon (TMO), joka yhdistää eurooppalaisia kulttuuriperintöä ja tutkimusta edistäviä laitoksia sekä yrityksiä. Verkoston tavoitteena on kehittää kirjastojen, arkistojen ja museoiden säilyttämille kulttuuriperintöaineistoille digitointiratkaisu, jossa hyödynnetään tekstin- ja hahmontunnistusta. Käyttäjäryhmiä pyritään hankkeen avulla ohjaamaan digitaalisen kulttuuriperinnön ääreen uusilla tekoälyyn perustuvilla ratkaisuilla ja palveluilla. Kertomusvuonna TMO pääsi mukaan useaan uuteen EU-rahoitteiseen hankkeeseen, mm. Euroopan teknologiainstituutin kulttuurin ja luovuuden innovaatioyhteisöön. Työväen Arkistosta TMO:n tapaamisiin on osallistunut Petri Marjeta.

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN HISTORIAHANKE

SDP:n historiahanke jatkui.

Vuonna 2021 käynnistynyt SDP:n historiahanke jatkui vuoden 2022 puolella. Hankkeessa ilmestyi poliittisen historian dosentti, valtiotieteiden tohtori Mikko Majanderin kirjoittama historiasarjan neljäs osa Kylmän sodan ja ristiriitojen puolue, joka kattoi vuodet 1952–1957. Neljännen osan kuvituksessa käytettiin kokonaisuudessaan Työväen Arkiston hallussa olevia valokuvia. Teoksen kuvatoimituksesta vastasi Jani Kaunismäki.

Vuonna 2024 ilmestyy viides osa, joka kattaa aikakauden vuodesta 1957 aina vuoteen 1975. Historian kirjoittaa talous- ja sosiaalihistorian dosentti, valtiotieteiden tohtori Matti Hannikainen. Hän työskentelee hankkeen ajan Työväen Arkiston erikoistutkijana.

Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Työväen Arkisto on osoittautunut tutkimustyön kannalta erinomaiseksi työskentelypaikaksi. Keskeiset aineistot ovat helposti saatavilla, ja arkiston henkilökunnan asiantuntemus on jatkuvasti tutkijan käytössä. Kuluneen vuoden aikana hankkeen historiatoimikunnan käsittelyyn tulleet luvut ovat käsitelleet muun muassa vuoden 1962 presidentin- ja eduskuntavaaleja, Rafael Paasion valintaa puolueen puheenjohtajaksi, SDP:n ja TPSL:n eheytysneuvotteluja sekä hyvinvointivaltion muodostumista. Historiatoimikunnan puheenjohtajana toimii Erkki Liikanen ja sihteerinä Jukka Hako. Historiatyön tukena on myös laajempi neuvottelukunta, jossa Työväen Arkistoa edustaa Mikko Kosunen.

MUU TUNNETTUUDEN VAHVISTAMINEN

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaari Tampereella.

Työväen Arkistosta uutisointi

Kertomusvuoden marraskuussa Ny tid -lehden toimittaja kävi tutustumassa arkistoon ja haastattelemassa Mikko Kosusta arkiston kokoelmista ja toiminnasta. Haastattelu liittyi työväenperinnelaitoksia käsittelevään artikkeliin, jota varten haastateltiin myös Kansan Arkiston ja Työväenmuseo Werstaan edustajia. Artikkeli ilmestyi lehden joulukuisessa numerossa.

Henkilökunta on edustanut Työväen Arkistoa myös seuraavissa tapahtumissa

23.5. Arkistoverkoston ja Digime-verkoston Arkistot kuuluvat kaikille! -seminaari (Helsinki)
31.5. Urheiluopistosäätiön juhlaseminaari (Helsinki)

6.6. OKM:n kulttuuriperintöstrategiaehdotuksen esittelytilaisuus (Helsinki)
8.6. Memoriaali-verkkopalvelun julkistamistilaisuus (Mikkeli)
15.6. Opetus- ja kulttuuriministeriön tieteen veikkausvoittovarojen infotilaisuus (Helsinki)
29.6. Päivälehden museon Suurten queer-uutisten ilta (Helsinki)

22.–23.8. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaari Työväki ja vauraus (Tampere)
25.8. Digitaalisen tiedon kesäkoulu (Mikkeli)
30.8. Sanomalehtisymposiumi (Helsinki)
30.8. ja 24.11. Yksityisarkistotoiminnan strategiatyöpajat (Helsinki)
31.8. Tero Tuomiston kakkukahvit (Helsinki)
31.8. Työelämäfoorumi Suomi (Helsinki)

1.9. Työväen Sivistysliiton 103-vuotisjuhla (Helsinki)
2.9. Kalevi Sorsan poliittisten muistelmien julkistamistilaisuus (Helsinki)
3.9. Työväenkirjallisuuden päivä (Tampere)
15.9. Ruokahistorian workshop -seminaari (Helsinki)

1.–8.10. Arkistoyhdistyksen opintomatka Kataloniaan
6.10. Ysäri-näyttelyn avajaiset Työväenmuseo Werstaalla (Tampere)

2.11. Kansalliskirjaston, Kansallisarkiston, Museoviraston ja OKM:n edustajien paneelikeskustelu (Helsinki)
9.11. Yksityiset keskusarkistot ry:n infopiste Arkistojen päivänä Porthaniassa (Helsinki)
11.11. Arkistoyhdistyksen syysseminaari (Helsinki)

14.12. SDP:n historian 4. osan julkistamistilaisuus (Helsinki)
16.12. Työväentalojen maailmanperintö -seminaari (Tampere)