TYÖVÄEN ARKISTON JULKAISUT

Julkaisuja saatavilla Työväen Arkiston asiakaspalvelusta. Tilaaminen on myös mahdollista, ota yhteyttä asiakaspalveluun sähköpostitse tai puhelimella.

ASEETTOMAT KÄDET
Pete Pesonen, Minna Sannikka (toim.)

Aseettomat kädet — Muistoja aseistakieltäytymisestä on järjestyksessään yhdeksäs teos Työväen muistitietotoimikunnan julkaisusarjassa. Teoksessa muistelijat kuvaavat siviilipalvelus-, varusmies- ja vankeusaikaansa, rauhantyötään sekä aatemaailmansa muototutumista. Kirja valottaa samalla aseistakieltäytymiseen liittyvän lainsäädännön kehitystä Suomessa. Siviilipalvelukseen pääsy oli 1980-luvun loppupuolelle saakka kiinni siitä, vakuuttuiko vakaumusta arvioiva lautakunta siviilipalvelukseen hakijan pasifismista. Miltä tuntui seistä lautakunnan edessä puolustamassa vakaumustaan, jonka itse tiesi oikeaksi? Entä mitä seurasi, kun päätös siviilipalvelukseen pääsystä olikin kielteinen?

Julkaisupäivä 7.2.2019

Myyntihinta 20 euroa

UUDEN AJAN NAINEN – HILJA PÄRSSISEN ELÄMÄ
Marjaliisa Hentilä, Matti Kalliokoski, Armi Viita

Hilja Pärssinen (1876 – 1935) saattaisi hyvin olla Suomen historian tunnetuimpia poliitikkoja. Hän kuului Suomen ja samalla maailman ensimmäisten naiskansanedustajien pieneen joukkoon.

Pärssisen tuttavapiiriin kuuluivat monet aikakauden tärkeistä kulttuurihahmoista ja yhteiskunnallisista vaikuttajista Suomessa. Hänellä oli muiden naisasialiikkeen johtajien tavoin myös laajat kansainväliset verkostot.

Hän oli tunnettu runoilija ja palavasieluinen puhuja, joka omassa elämässään koki itsenäistyvän ja itsenäistyneen Suomen dramaattiset käänteet.

Pärssisen tie kulki pienestä syrjäisestä pappilasta työväen naisliikkeen johtoon. Hänestä tuli yhteiskunnallinen osallistuja ja vaikuttaja, joka lopulta tempautui mukaan vallankumouksen pyörteisiin.

Punaisen Suomen kansanvaltuuskunnassa Pärssinen hoiti ensimmäisenä suomalaisnaisena ministeritason tehtäviä. Hän joutui pakenemaan Neuvosto-Venäjälle, päätyi takaisin kotimaahansa, istui vankilatuomion ja palasi lopulta eduskuntaan toisenlaisessa Suomessa kuin missä oli aloittanut julkisen uransa.

Uuden ajan nainen on laajaan arkistoaineistoon perustuva elämäkerta keskeisestä naisvaikuttajasta ja taiteilijasta, joka raivasi tietä miesten hallitsemassa yhteiskunnassa.

Julkaistu 8.3.2018

Myyntihinta 25 euroa

OSUUSLIIKKEEN MATKASSA
Pete Pesonen, Anna Piispanen (toim.)

Osuusliikkeen matkassa on Työväen muistitietotoimikunnan järjestämän E-liikkeen matkassa- keruun muistelmista koostuva antologia. Muistitietokeruu toteutettiin vuonna 2017 yhteistyössä 100-vuotiaan Osuuskunta Tradekan kanssa. Työväen oman osuusliikkeen toiminta alkoi 1917 keskusjärjestön perustamisella. Sadan vuoden ajan edistysmielinen osuustoimintaliike on ollut sekä tärkeä osa kuluttajien arkea, että merkittävä tekijä Suomen talouselämässä.

Asiakkaat, jäsenet ja työntekijät kertovat antologiassa omakohtaisia muistojaan osuusliikkeestä ja sen merkityksellisyydestä. Muistelun kohteena ovat E-liikkeen menestyksen vuodet ja niistä kumpuava nostalgia. Kääntöpuolena ovat haikeuden tunteet, jotka nousivat pintaan myöhempien vaikeuksien ja kaventuneen liiketoiminnan myötä. Antologian painopiste on osuusliikkeen muutoksen vuosissa 1960 – 2000.

Muistelmat kertovat liikkeen historian muutoksesta itsenäisistä osuusliikkeistä E-osuuskunta Ekaksi ja edelleen Osuuskunta Tradekaksi.

Julkaisupäivä 9.11.2018

Myyntihinta 15 euroa

PULLASTA PUHTIA! – KULUTUSOSUUSKUNTIEN KESKUSLIITON MYYMÄLÄJULISTEITA 1949 – 1957
Tuija Kuusela, Eevaliina Rusanen, Jarkko Hyppönen, Hanna Jäntti, Jani Kaunismäki, Petri Tanskanen

Helsingin Virka Galleriassa 6.6. – 31.8.2014 olleeseen näyttelyyn perustuva kuvakirja.

Näyttely ja tämä teos keskittyivät osuuskauppajulisteisiin, jotka löytyvät Työväen Arkiston kokoelmista.

Myymäläjulisteet eivät suoranaisesti mainostaneet mitään tuotetta. Ne olivat kuvituksen ja tekstinsä puolesta tiiviitä ja ytimekkäitä. Yksinkertaiset kuvat ja lyhyet tekstit toteutettiin ajalle tyypillisellä uudella kuvakielellä ja typografialla. Julisteiden tarkoitus oli innostaa omatoimisuuteen ja säästäväisyyteen, levittää ahkeran ja iloisen, mutta myös hyvin konservatiivisen aatteen sanomaa.

Julisteissa tärkeässä roolissa ovatkin tavat ja perinteet, vuodenaikojen ja juhla-aikojen kierto, joka pyörii ydinperheen ympärillä. Suloinen idylli yhdistyy hyveisiin, hyvään elämään ja onnellisuuteen. Julisteiden värit ovat voimakkaat, mutta kuitenkin sävyisän pastellihenkiset. Nostalgia huokuu niistä vahvana.

Julkaistu 8.3.2018

Myyntihinta 20 euroa

SOVITTELIJA – MATTI PAASIVUORI 1866 – 1937
Marjaliisa Hentilä

Matti Paasivuori oli ensimmäinen työläistaustainen ammattipoliitikko. Hän tuli köyhistä oloista Ilmajoelta ja nousi ilman minkäänlaista koulutusta Suomen työväenliikkeen johtoon ja poliittiseen eliittiin, kansanedustajaksi ja ministeriksi.

Hän oli tunnettu agitaattori ja puhuja mutta myös työelämän ja poliittisten ristiriitojen sovittelija. Paasivuori jäi vuonna 1918 vallankumouksen ja sisällissodan ulkopuolelle, ja vain hänet hyväksyttiin työväestön edustajaksi, kun eduskunta toukokuussa 1918 kokoontui. Hän puhui voimakkaasti ihmis- ja kansalaisoikeuksien rikkomista vastaan – ja vastusti jyrkästi Suomen muuttamista kuningaskunnaksi.

Matti Paasivuori vaikutti maatalousvaltaisen ja vanhoillisen Suomen yhteiskuntarakenteiden muutokseen. Hän oli kahdeksan tunnin työpäivän, sosiaaliturvan ja työsuojelun esitaistelija, joka edisti toiminnallaan työväenliikkeen kehittymistä yhteistyökykyiseksi ja varteenotettavaksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi.

Myyntihinta 20 euroa